Startup-tiimien yhteisöllisyys on etu liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa

Tiimiperusteisten startupien ajattelu- ja toimintatavat ovat vahvasti yhteisöllisiä. Näin ne poikkeavat perinteisestä yksilökeskeisestä yrittäjyys- ja johtamisajattelusta. Yhteisölliset menetelmät tekevät startupeista houkuttelevia työnantajia sekä ketteriä toimijoita liiketoimintaympäristöissä. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tarkastettavassa väitöksessä.

Väitöksessä tutkittuja startupeja johdetaan ilman muodollista hierarkiaa ja yksittäistä johtajaa. Toimintaa kuvaavat tiimin jäsenten tasa-arvoisuus ja johtamista demokraattisuus. Jokaisella yksilöllä on keskeinen rooli osallistumisessa ja vastuunkantamisessa, sillä yksilöt viime kädessä vaikuttavat tiimin yhteisiin lopputuloksiin. Yhteisöllisyys ei siis suinkaan tarkoita vastuun puuttumista tai jatkuvaa yksimielisyyttä, vaan aktiivista yksilöiden osallistumista ja ajatustenvaihtoa.

"Startup-tiimien toimintaa kuvaa yhteisöllisyys, joka heijastaa sitä, miten uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan ja toteutetaan yhdessä tiimin jäsenten kesken. Jotkin liiketoimintamahdollisuudet voivat edellyttää yhteisöllisyyttä syntyäkseen tai konkretisoituakseen", kuvailee tutkimuksen tehnyt KTM Heidi Forsström-Tuominen.

Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus on startupien toiminnassa avainasemassa. Vuorovaikutusta kuvaavat epämuodollisuus ja byrokratian puuttuminen sekä jatkuvuus, välittömyys ja avoimuus. Tiedon lisäksi myös tunnetta jaetaan aktiivisesti. Tällaisessa vuorovaikutuksessa tiimin jäsenille muodostuu yhteinen ymmärrys liiketoiminnasta sekä motivaatio ja tunnepohja yhteisten liiketoimintatavoitteiden saavuttamiselle. Täten kaikki tiimin jäsenet pystyvät reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin ja muutoksiin nopeasti ja tiimi toimimaan ketterästi yhdessä.

Forsström-Tuomisen mukaan tuloksista voivat hyötyä sekä uudet yritykset että jo olemassa olevat organisaatiot, jotka pyrkivät sisäisen tiimityön tai yritysten välisen yhteistyön avulla luomaan uusia tuotteita tai palveluita. Etenkin korkean teknologian aloilla suurten organisaatioiden sisäiset tai väliset tiimit voisivat toimia startupien tavoin. Tämä vaatii ajattelutapojen, organisaatiorakenteiden ja käytännön toiminnan muutosta osallistavaan ja vastuuttavaan sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen mahdollistavaan suuntaan.

Kauppatieteiden maisteri Heidi Forsström-Tuomisen kauppatieteiden alaan kuuluva väitöskirja Collectiveness within startup teams – Leading the way to initiating and managing collective pursuit of opportunities in organizational contexts (Yhteisöllisyys startup-tiimeissä – Uusia näkökulmia tiimityössä toteutettavien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen ja johtamiseen organisationaalisissa konteksteissa) tarkastetaan 12.12.2015 klo 12 LUT:n Ylioppilastalon auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii professori Ulla Hytti Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kustoksena toimii professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 682. ISBN 978-952-265-900-2 ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-901-9. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa(at)aalef.fi, sekä LUT Shopin verkkokaupasta osoitteessa https://lutshop.lut.fi.

Tietoja väittelijästä:

Nimi: Heidi Forsström-Tuominen

Syntymävuosi ja -paikka: 1986, Espoo

Kotikunta: Espoo

Koulutus: KTM, LUT 2010

Työsuhteet: Rekrytointikonsultti, Assidu Finland Oy, 2010–2011; Nuorempi tutkija, LUT, 2011–2015

Lisätietoja:

Heidi Forsström-Tuominen, heidi.forsstrom-tuominen@lut.fi, puh. 040 510 4001