Suomalainen urheilujohtaminen ei osaa muodostaa toimijoita yhdistävää tavoitetta

Rion Olympiakisojen jälkimainingeissa on urheilujohtoa kritisoitu kovin sanoin, koska se ei asettanut selkeitä tulostavoitteita. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tarkastettavan väitöskirjan mukaan urheilukeskustelua leimaa ymmärtämättömyys siitä, miten tavoite muodostuu urheilun kentässä.

Urheilujohdon näkyvän tiedon varaan rakentuvat strategiset tavoitteet eivät usein kohtaa kokemuksesta ja tunnevoimaisesta intuitiosta ponnistavia yksilöiden tavoitteita. Johtamisesta muodostuu toisinaan itsetarkoitus, jolloin johdon yhteys johtamisen kohteeseen, eli urheilijoihin, voi olla hukassa.

"Kun yksilö ei koe johdon tavoitetiloja sellaisiksi, että ne vetoavat riittävästi hänen omiin tavoitteisiinsa, ei urheilujohtaminen värähtele oikealla tavalla. Käytän väitöksessä tällaisesta yhteisestä värähtelytaajuudesta käsitettä resonanssi", kertoo tutkimuksen tehnyt Tero Kuorikoski.

Hän esittää väitöksessään ratkaisuksi resonoivan johtamisen mallin. Siinä johto tuntee urheilun kentän ominaispiirteet, ymmärtää kohtaamisten merkityksen johtamisessa ja tunnistaa tiedon eri lajit ja ymmärtää niiden merkityksen tavoitteen muodostumiselle.

Kuorikosken mukaan resonoiva johtaminen vaatii sosiaalisesti rohkeaa työtapaa, jossa johtaja kohtaa kentän toimijoita yrittäen päästä käsiksi heille oikeasti merkityksellisiin asioihin. Kun johtaja tuntee arjen lähtökohdat, on johdossa paremmat mahdollisuudet muodostaa tavoitetiloja, jotka vetoavat toimijoihin. Samalla kentästä nousee siis tavoitteita johdon asettamien tavoitteiden rinnalle. Yhtä yhteistä tavoitetta ei liene mahdollista nykyhetkessä tehdä, mutta kohtaavalla johtamisella voidaan muodostaa tavoitteita, joihin sitoudutaan riittävän hyvin, että sillä on tuloksen kannalta merkitystä.

Urheilujohtaminen on Suomessa lähes aina ajankohtaista, mutta se on herättänyt varsin vähän akateemista huomiota. Tutkimus tarjoaa kaikille urheilusta kiinnostuneille tai sen parissa vaikuttaville ihmisille mahdollisuuden syventää ymmärrystään urheilujohtamisesta. Se myös osaltaan selittää, miksi suomalaisen urheilujohdon strategiaprosessit kohtaavat yhä uudelleen samoja ongelmia.

Hallintotieteiden maisteri Tero Kuorikosken tuotantotalouden ala kuuluva väitöskirja "Towards a resonant sport management: goal shaping in the field of sports ("Kohti resonoivaa urheilujohtamista: tavoitteen muodostuminen urheilun kentässä") tarkastetaan 9.12.2016 klo 12 Liikuntakeskus Pajulahden auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii liikuntatieteiden tohtori Kirsi Hämäläinen Suomen Olympiakomiteasta. Kustoksena toimii professori Vesa Harmaakorpi LUT:sta

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 711. ISBN 978-952-265-991-0 ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-992-7. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa(at)aalef.fi sekä LUT Shopin verkkokaupasta osoitteessa https://lutshop.lut.fi.

Tietoja väittelijästä:

Nimi: Tero Kuorikoski

Syntymävuosi ja -paikka: 1981 Seinäjoki/Alavus

Kotikunta: Lahti

Koulutus: Poliisin perustutkinto 2004, HTM, 2007

Työsuhteet: Toiminnanjohtaja (2008 – 2014), Päijät-Hämeen Urheiluakatemia, International Project Manager (2016), Liikuntakeskus Pajulahti, Suomen Paraolympiakomitean pääsihteeri (2016-)

Lisätietoja:

Tero Kuorikoski, tero.kuorikoski@gmail.com, +358 40 0242009