Suomella olisi myydä ympäristöteknologian osaamista Venäjälle – INCROBB-hanke selvittää yritysyhteistyön esteitä, kulttuurierot avainasemassa

Itärajan takana, etenkin Pietarin seudulla, muhii kysyntää suomalaiselle ympäristöteknologian ja digitalisaation osaamiselle. Venäjä on Suomen neljän suurimman kauppakumppanin joukossa, ja etenkin ympäristöteknologian saralla odotetaan jatkossa kasvua.

Näin arvioi Juha Väätänen, LUT-kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kehittyvien talouksien professori.

"Venäjä on ollut iso öljynviejä, mutta senkin on jossain vaiheessa pakko reagoida energiamurrokseen. Suomalaisilla on paljon annettavaa ympäristöteknologian ratkaisujen löytämisessä", Venäjällä asunut ja työskennellyt Väätänen sanoo.

Suomalais-venäläisessä INCROBB-hankkeessa (Inclusive cross-border business networking of tomorrow) yritetään selvittää keskeisiä esteitä rajat ylittävän yhteistyön tiellä. LUT-yliopisto on hankkeen päätoteuttaja.

"Ennakkoluuloja on molemmin puolin rajaa, mutta ne ovat hieman erilaisia. Isoin ero kulttuureissa on siinä, että venäläiset luottavat suomalaisia enemmän pehmeisiin arvoihin kuten ystävyyteen. Suomalaiset vaativat niin sanottuja kovia taitoja, kuten strategian laadintaa ja aikataulun noudattamista", sanoo LUT-kauppakorkeakoulun tutkija Igor Dukeov, joka on projektipäällikkönä hankkeessa.

INCROBB etsii myös piilossa olevaa asiantuntemusta uusien työpaikkojen luomiseksi.

"Useat asiantuntijat Suomessa ja Venäjällä etsivät työpaikkaa. Jos suomalaisyritykseen palkattaisiin venäläinen tai venäläiseen firmaan suomalainen, se voisi olla yksi tehokas tapa tehdä maiden välisestä kanssakäymisestä helpompaa", Dukeov sanoo.

Yli 40 vuotta Venäjällä eläneen mutta tätä nykyä Suomessa asuvan Dukeovin teoria on, että kielimuuri vaikuttaa yhteistyöhön. Venäläiset käyttävät usein tulkkeja tapaamisissa suomalaisten kanssa.

"Kun ei puhuta samaa kieltä, jotain menee aina ohi", hän arvelee.

Henkilökohtaisten suhteiden merkitys korostuu yhteistyössä

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin kysely, johon saatiin vastauksia pietarilaisilta ja suomalaisilta yrityksiltä. Analyysi vielä osin kesken, mutta jotain jo tiedetään.

Kyselyn mukaan suomalaisten mielestä sääntelyn helpottaminen, johtamiskulttuurissa olevien erojen poistaminen ja runsaat tapaamiset lisäisivät luottamusta ulkomaisten yhteistyökumppaneiden välillä.

Venäläisten mielestä tärkeimpiä edellytyksiä yhteistyön onnistumiselle ovat yhteinen luottamus, jaettu ymmärrys projektin tavoitteista ja hyvät kommunikointitaidot.

Dukeovin mukaan on jopa hieman yllättävää, miten paljon pelkoja suomalaisilla on venäläisiä kohtaan. Rajan yli on kuitenkin matkustettu puolin ja toisin pitkään.

"Kulttuurin tuntemaan oppiminen vie aikaa. Passiivisuus vaivaa molemmin puolin rajaa. Tarvitaan lisää yhteisiä tapaamisia ja ongelmien puintia säännöllisesti".

INCROBB käynnistyi ennen korona-aikaa, eikä pandemian vaikutuksia yhteistyöhön kartoiteta erikseen hankkeen aikana. Dukeov sanoo, että kaikki hankkeen aikana toteutettavat yhteistyömekanismit ovat tehtävissä verkon välityksellä.

"Toki henkilökohtaisten tapaamisten puute voi yleisellä tasolla vaikuttaa rajat ylittävään yhteistyöhön".

Tekstiilikierrätys hitti Suomessa, Venäjällä lupaava alku

Yksi INCROBB-hankkeen yhteistyökumppani on sosiaalista työpajatoimintaa tekevä SaimaanVirta ry. Imatralla. Se auttoi LUTia löytämään suomalaisyrityksiä INCROBB-hankkeen kyselyyn, jossa kartoitettiin rajat ylittävän yhteistyön esteitä.

"Tarkoitus on esitellä SaimaanVirran työpajatoimintaa venäläisille ja edistää kierrätysaatetta myös rajan toisella puolen, kertoo projektipäällikkö Jaana Hallberg SaimaanVirta ry:stä.

SaimaanVirta kerää kuluttajilta tekstiilijätettä, jota kertyy 300­-500 kiloa päivässä. Jäte lajitellaan käyttötarkoituksen mukaan. Hyväkuntoiset tekstiilit pestään ja myydään, poistotekstiilistä valmistetaan uusia tuotteita. Ne tekstiilit, joita ei voi muuten hyödyntää, jauhetaan tekstiilirouheeksi, jota menee esimerkiksi ecodesign -yritys Globe Hopelle. Se valmistaa muun muassa kangaskasseja kierrätys- ja ylijäämäkankaista.

Hallberg sanoo, että suomalaisille työpaja tarkoittaa tekemistä ja venäläisille työpaja eli workshop tarkoittaa yleensä ajatustyöpajaa, joka toteutetaan esimerkiksi Teams-sovelluksessa.

"Pietarista on jo löytynyt yhteistyökumppani, Spasibo-kierrätyskauppa, jonka vetäjien piti tulla tutustumaan toimintaamme, mutta korona on toistaiseksi hidastanut asioiden etenemistä", Hallberg sanoo.

Hyvää on se, että SaimaanVirran tekemälle tekstiilikierrätykselle on Suomen päässä hurja kysyntä.

"Esimerkiksi kierrätyskankaista tehtyjä mattoja menisi enemmän kuin täällä ehditään tehdä", Hallberg kertoo.

Hanke alkoi helmikuussa 2020 ja kestää kaksi vuotta. Se rahoitetaan Kaakkois-Suomi -Venäjä 2014-2020 CBC yhteistyöohjelmasta. Hankekumppaneina ovat SaimaanVirta ry, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry sekä Venäjän puolelta Pietari Suuren Pietarin ammattikorkeakoulu ja Pietarin kauppakamari.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 426 000 euroa.

Lisätietoja / further information: 

LUT-yliopisto / LUT University
Projektipäällikkö / Project manager Igor Dyukov
+358 50 452 3191, igor.dyukov@lut.fi

SaimaanVirta ry
Projektipäällikkö Jaana Hallberg
050 325 4270, jaana.hallberg@saimaanvirta.fi

Lue lisää: