Tällaista joulua ilmasto kiittää – viisi vinkkiä

Kulutusta tutkiva LUT-kauppakorkeakoulun apulaisprofessori ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Jenni Sipilä antaa vinkit kestävään joulunviettoon.


1 Mieti huolella, mitä ostat lahjaksi

Tori.fin kyselyyn vastanneista 36 prosenttia kertoi myyvänsä saamiaan joululahjoja eteenpäin. Yleisin syy lahjan myymiseen on sopimaton koko tai käyttötarkoitus. Moni laittaa lahjansa kiertoon myös siksi, että omistaa jo kyseisen tavaran. Vain erittäin pieni määrä ihmisiä myy saamansa lahjan saadakseen rahaa.

Tietokirjailija Helena Valosen joululahjavinkkeihin lukeutuvat muun muassa rahalahja etukäteen sovitulla kattosummalla ja yhteinen sopimus siitä, että aikuisten lahjat jätetään ostamatta.

"Aineettomat ja palveluihin keskittyvät lahjat kuten ravintola- ja kylpylälahjakortit sekä liput erilaisiin tapahtumiin ovat yleensä varmempi ja myös kestävämpi vaihtoehto kuin tavaralahjat. Lahjakorttien avulla voi tukea myös korona-ajasta kärsineitä palvelualojen yrittäjiä. Lapsille tavaralahjat voivat olla tärkeitä, mutta itse ajattelen, että paras lahja on varmasti turvallisen ja läsnä olevan aikuisen seura", Jenni Sipilä toteaa.

2 Suunnittele, mitä ja paljonko syöt

Suomessa menee vuosittain hukkaan 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Esimerkiksi kotitalouksien osuus lukemasta on 100 miljoonaa kiloa ja elintarviketeollisuuden 84 miljoonaa kiloa.

Luonnonvarakeskus Luke:n mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä.

Luke ja Paulig ovat kehittäneet yhdessä ruokahävikkilaskurin, jonka avulla voit laskea, paljonko kotonasi syntyy ruokahävikkiä vuoden aikana.

"Kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen muutti omaa joulunviettoani jonkin verran. Kokeilemisen arvoinen herkku on porkkanasta valmistettu "lohi", jota joskus porkkalaksikin kutsutaan. Jos koko joulun kasvissyönti tuntuu hurjalta ajatukselta, ehkäpä joulupöytään voisi tuoda pari uutta kasvisvaihtoehtoa testiin tänä jouluna? Pienikin muutos on tärkeä", Sipilä sanoo.

3 Hankkiako muovikuusi vai kasvatettu kuusi

Joulupuuseuran mukaan Suomalaiskoteihin hankitaan jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Suomessa kasvatettuja kuusia on näistä vajaa miljoona. Viljellyn kuusen kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat kuin luonnonkuusen, sillä viljelykuusen kasvualusta tarvitsee esimerkiksi lannoitetta.

Tullin mukaan Suomeen tuotiin ulkomailta vuonna 2019 yhteensä 61 500 joulupuuta.

Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan muovikuusi on perinteistä kuusta ekologisempi vaihtoehto vasta 20 käyttövuoden jälkeen. Muovikuusen valmistuksessa käytetään fossiilisia polttoaineita kuten öljyä. Lisäksi monet muovikuuset tuodaan Suomeen toiselta puolelta maailmaa, mikä lisää niiden ympäristökuormitusta.

Lähikuusi eli lähellä kasvatettu kuusi onkin siten yksi varteenotettava vaihtoehto.
 

4 Viettäisikö joulu sittenkin kotimaassa

Jo syyskuussa 2021 on nähtävissä, että ulkomaanmatkojen kysyntä on rajussa kasvussa. Omaan suosikkikohteeseen tehdyn lentomatkan aiheuttamaa ympäristökuormaa voi arvioida Finnairin päästölaskurilla.

Esimerkiksi kahden henkilön edestakainen lentomatka Helsingistä Teneriffalle saa aikaan 1 200 kilon verran hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta kahden hengen autokyydistä keskikokoisella autolla aiheutuu hiilidioksidipäästöjä noin 140 kiloa.

"Moni suuntaa joulunviettoon autolla. Useissa tilanteissa se on ainoa vaihtoehto, mutta jos mahdollista, kannattaa pohtia voisiko joulun viettoon matkustaa hyvissä ajoin julkisilla kulkuneuvoilla. Se onnistuu muuten erityisen hyvin, jos lahjat ovat aineettomia!" Sipilä sanoo.

5 Kierrätä joulun jätteet oikein

Lihatiedotus kertoo, että kinkkua syödään joka joulu 6–7 miljoonaa kiloa.

Jouluna 2020 neljännesmiljoona suomalaista kotitaloutta kierrätti yhteensä 55 tonnia kinkkurasvaa uusiutuvaksi polttoaineeksi valtakunnallisessa Kinkkutempussa.

Lahjapaperien- ja nauhojen ynnä muun pakkausjätteen kierrätysohjeet voi kerrata esimerkiksi Suomen Keräystuotteen sivuilla.

"Joulukorteille on monesti vielä paikkansa, mutta voisiko niillekin olla vaihtoehtoja? Entäpä jos tänä vuonna vaikkapa soittaisi joulun aikaan kiireettömän puhelun ystävälle tai sukulaiselle sen sijaan, että lähettää joulukortin?" Jenni Sipilä ehdottaa.


Lisätietoja:

Apulaisprofessori ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Jenni Sipilä, 050 5694187, jenni.sipila@lut.fi

Lue seuraavaksi: