Tietoa, asennemuutosta ja jaettuja kokemuksia - hoivarobotiikkaan perehdyttäminen on muutakin kuin teknistä käytön opettamista

Hoivarobotiikassa on laitteiden konkreettisen käytön lisäksi kyse ilmiön yleiseen hyväksyttävyyteen ja monialaiseen tietoon liittyvästä perehdyttämisestä. LUT loi perehdyttämisen oppaan yliopistoyhteistyössä Saksan ja Ruotsin kanssa.

LUT kehitti uusia hoivarobotiikan perehdyttämismalleja yhdessä ruotsalaisen Mälardalenin yliopiston ja saksalaisen Paderbornin yliopiston kanssa. Hoivarobotiikkaan perehdyttäminen on tärkeää, sillä robotit kehittyvät alati ja voivat tehdä uudenlaisia tehtäviä. Lisäksi hyvinvointiteknologiaan liittyy ilmiönä paljon yksilön sekä yhteiskunnan tiedontarpeita.

Hoivarobotit ovat palvelurobotteja, joita käytetään pääasiassa hyvinvointityössä ammattilaisen tai asiakkaan elämää tukemassa. Robotit voivat olla esimerkiksi päälle puettavia ulkoisia tukirankoja, käden tärinää estäviä ruokailulusikoita tai kissaa muistuttavia terapiarobotteja.

Hyvinvointipalveluiden digitalisaatiota tarkasteleva LUT-yliopiston tuotantotalouden professori Helinä Melkas kertoo, että robotit ja ylipäätään hyvinvointiteknologia eivät ole vain yhden ikäryhmän juttu.

"Esimerkiksi ulkoiset tukirangat, eksoskeletonit, avustavat raskaiden taakkojen nostamisessa tai kurkottelevissa tehtävissä työikäisiä ihmisiä".

Robotiikkaan perehtymisessä ja perehdyttämisessä onkin huomioitava robottien käyttötarkoitus ja niiden käyttäjät. Hoiva-alan työntekijän on hyvä tuntea käytettävän laitteen teknisten ominaisuuksien lisäksi robotiikan mahdollisuudet hyvinvoinnin kokonaisprosessin kehittämisessä. Omaiselle tai potilaalle on tähdellistä tietoa, millaisen avun robotti tuo hoitosuunnitelmaan.

Se, että laite käyttöohjeineen ilmestyy hoivayksikköön ei siis riitä.

"Kyseessä ovat myös kokemusten vaihtaminen ja vertaistuki. Perehdyttäminen on maaperän muokkaamista ja yhteiskehittämistä. Pohditaan sitä, mitä mahdollisuuksia hoivarobotti tuo meidän asiakkaillemme ja mitä se tarkoittaa meidän työllemme", Melkas täsmentää.

Yhteiskunta hyötyy teknologiaan perehtyneistä hoivaosaajista

Helinä Melkas soisi hyvinvointiteknologian ja siihen liittyvien mahdollisuuksien saavan yhteiskunnallisessa keskustelussa aiempaa suuremman jalansijan. Mielikuva alasta on usein hyvin kapea, vaikka monenlaisia laitteita, kuten robotteja on tarjolla eri käyttäjäryhmille. Myös hyödyt on tuotava esiin.

"Esimerkiksi kuntoutuksessa roboteilla on merkittävä rooli ihmisfysioterapeuttien rinnalla. Robotit mahdollistavat lukemattomien toistojen määrän, kun potilas vaikka opettelee kävelemään aivoinfarktin jälkeen. Kävelykyvyn takaisin saamisella on vuodepotilaalle ja yhteiskunnalle suuri myönteinen vaikutus", Melkas toteaa.

Pitkän aikavälin hyötyjen ymmärtäminen ja näkyväksi tekeminen voisivat edistää hyvinvointiteknologian saamista selkeäksi osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja. Se taas edistäisi alan osaamisen ja ymmärryksen leviämistä. 

"On vaikeaa ennakoida, millä tahdilla hoivarobotiikka yleistyy, mutta uskon, että se yleistyy. Jaettua tietoa tarvitaan niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla", alaa 20 vuotta tarkastellut Melkas sanoo.

Matka siihen, että hoivarobotteja olisi Suomessa yksityiskuluttajan saatavilla tavaratalon hyllyltä, kuten Japanissa, ja vieläpä kohtuuhinnalla, vaikuttaa silti pitkältä.

"Hyvinvointiteknologiassa on kyse systeemisen tason sosioteknisestä murroksesta, joka vaatii ison kuvan ymmärrystä, johtamista ja kehittämistä. Perehdyttämisen rinnalla tarvitaan myös hoivarobotiikan tarvemäärittely- ja hankintaosaamista", Melkas summaa.

LUT, Mälardalenin yliopisto (Ruotsi) ja Paderbornin yliopisto (Saksa) kehittivät hoivarobotiikkaan perehdyttämisen oppaat suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi ORIENT-hankkeessa vuosina 2018-2020. Hanke kuului EU:n Joint Programming Initiative – "More Years, Better Lives" (JPI MYBL) -ohjelmaan. Suomen osalta JPI MYBL -ohjelman kansallisena rahoittajana oli Suomen Akatemia. ORIENT oli yksi LUT-yliopiston DIGI-USER-tutkimusalustan hankkeista.

Hoivarobotiikkaan perehdyttäminen

  • Aloita vastaamalla: kuka perehdyttää, kenet ja minkä takia?
  • Huomioi kaksoisroolin mahdollisuus, perehdyttäjä saattaa olla myös perehtyjä
  • Sovella perehdyttämistavat ja sisältö kohderyhmälle. Sairaanhoitajalle robotti on työkalu, kuntoutujalle esimerkiksi jumppaohjaaja tai syliteltävä robottikissa
  • Kerro mitä hoivarobotit ovat. Kerro niiden mahdollisuuksista, rajoitteista ja taloudellisista sekä eettisistä seikoista
  • Anna perehtymiselle aikaa
  • Jaa robotiikan käyttökokemukset ja hyvät perehdyttämiskäytänteet sidosryhmille
  • Pidä perehdyttämistaidot yllä
  • Pidä hoivarobotiikka esillä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, esimerkiksi keskusteluissa omaisten, asiakkaiden, organisaatiojohdon ja päättäjien kanssa.

Lisätietoja:

Helinä Melkas
helina.melkas@lut.fi
+358 40 588 1400

Katso myös videot:

Hoivarobotiikka: Perehdyttämisen polkuja käyttäjille ja yhteiskunnalle

Näin Ilona-robotti otettiin vastaan Onnelanpolun palvelutalossa Lahdessa