Tulevaisuus näyttää tutulta vaikka Suomesta tehtäisiin liki hiilivapaa

Arkemme muuttuisi vain vähän vaikka Suomesta tehtäisiin liki hiilivapaa yhteiskunta.

Saunotaanko Suomessa yhä samaan aikaan lauantai-iltaisin, jos yhteiskuntamme muuttuu hiilivapaaksi?

"Kyllä saunotaan, naurahtaa Jarmo Partanen, LUT-yliopiston School of Energy Systemsin johtaja", sähkötekniikan professori ja tutkija.

LUT vertaili erilaisia energiajärjestelmien tulevaisuusskenaarioita ja totesi, että uusiutuvaan energiaan perustuva, lähes omavarainen ja vahvasti sähköön nojaava järjestelmä on Suomelle kilpailukykyinen vaihtoehto ja toteutettavissa vuonna 2050. Sen avulla Suomi voisi täyttää kansalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet.

Tavallisen sähkönkuluttajan arki pysyisi silti aika lailla ennallaan. Eniten muuttuisi asioiden tekemisen tapa.

"Haasteet ovat isoja mutta ratkaisut toisaalta jo olemassa", Partanen painottaa.

Sähkölämmitys nousuun

Visiossa öljylämmityksestä olisi käytännössä luovuttu. Se ei liene uutinen, onhan valtiovalta kannustanut tähän suuntaan jo hyvän aikaa. Partanen visioi sähkölämmityksen yleistymistä mutta laajalla näkökulmalla.

"Maalämpökin on sähkölämmitystä, jopa erinomaisen tehokasta sellaista", hän sanoo.

"Tarvitaan laitteet, tarvitaan energiaa. Maalämpöjärjestelmää käyttää sähkö, sillä pyöritetään lämpöpumppua. Noin kilowattitunnin panostuksella saat noin kolme kilowattituntia lämpöä, mikä on mainio hyötysuhde".

Puun poltto on niin ikään hiilineutraalia toimintaa, mutta siinä pulmaksi nousevat pienhiukkaset. Niiden syntyä ja määrää halutaan rajoittaa jo nyt. On siis valintakysymys, kuinka paljon puuta poltetaan jatkossa.

Liikenne on iso energiankuluttaja.Täyssähköautoilu onnistuu jo, jatkossa se yhä yleistyisi. Silti Partanen uskoo, ettei polttomoottorikaan katoa vielä aikoihin. Polttoaineet vain vaihtuvat biopohjaisiin. Myös synteettiset polttoaineet tulevat. Niitä on mahdollista valmistaa sähkön avulla ilman hiilidioksidista ja vedystä. Vedyn käyttö polttoaineenakin yleistynee siinä sivussa.

Uusia voimalahankkeita

Jotta visio 2050 muotoutuisi todellisuudeksi, tarvitaan ensin kansallinen tahtotila ja toiseksi sähköä – paljon sähköä. Partanen haarukoi, että Suomen sähköntuotanto pitäisi ensin kaksinkertaistaa, ja pian sen jälkeen olisi edessä triplaaminen. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma – saati fiktiota – vaan vaatii ainoastaan uuden tuotantokapasiteetin rakentamista.

Suomella ja muilla Pohjoismailla on myös yksi iso etu verrattuna Etelä-Euroopan auringossa kylpeviin maihin. Meillä tuulee. LUTin laskelmat osoittavat, että uudessa energiantuotannossa tuulienergia on tuotantokustannuksiltaan edullisinta. Sen hinta jää alle 30 euron per megawattitunti. Vain jo olemassa olevat ydin- ja vesivoimalamme tuottavat sähköä halvemmalla.

Liikennepolttoaineiden osalta ratkaisu piilee hiilidioksidissa. Jos Suomen teräs-, sellu- ja muiden isojen tehtaiden vuosittain taivaalle päästämä valtava hiilidioksidimäärä valjastettaisiin synteettisten polttoaineiden tuotantoon, se kattaisi moninkertaisesti nykyisen liikenteen vuosittaisen energiankäytön.

"LUTin visio 2050:n hintalappu nousee kymmeniin miljardeihin euroihin, mutta sen maksaisivat pääasiassa investoijat, eivät veronmaksajat", Partanen huomauttaa.

Verkot varmemmiksi

Jakeluverkkoyhtiölle vision toteuttaminen toisi ison laskun. Jos sähköntuotanto halutaan kolminkertaistaa nykyisestä, verkot on rakennettava kestämään muutos. Työ kaatuu juuri verkkoyhtiöille, sillä ne vastaavat sähkönkulusta tuotanto- ja kulutuspaikkojen välillä.

Teksti on julkaistu ensin Järvi-Suomen Energian sivuilla.

Lue myös: