Tutkija: Suomen kilpailukyky nousee sosiaalisia suhteita parantamalla

Kansainvälisillä markkinoilla sosiaaliset suhteet ovat kovaa valuuttaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) uusi kasvuyrittäjyyden tenure track-professori ja akatemiatutkija Tanja Leppäaho peräänkuuluttaa insinöörimäisen otteen höllentämistä liiketoimintasuhteissa. Sosiaalisella kanssakäymisellä asiakkaan ja kumppanin kanssa on suurempi vaikutus kuin itse tuotteella tai palvelulla.

Leppäaho luotsaa aluksi päätoimisesti Suomen Akatemian rahoittamaa viisivuotista perheyritysten kansainvälistymistä koskevaa hanketta. Projektin tavoitteena on luoda teoria yritysten kansainvälistymisprosessista ja luoda käytännön johtamisen vinkkejä yritysten johtajille. Tutkimuksella voi olla merkittävä vaikutus, sillä Suomella on vahva perinne perheyrityksistä, mikä on poikkeuksellista näin korkean kehityksen maaksi. 85 prosenttia Suomen yrityskannasta on perheyrityksiä.

"Tämän pitäisi olla Suomelle kilpailuvaltti, sillä Suomelle merkittävillä markkinoilla, kuten Venäjällä ja Kiinassa, perhesuhteet ovat erittäin tärkeitä. Paikalliset toimijat ottavat liikekumppanikseen mieluummin toisen perheyrityksen, sillä se on heille tuttu toiminnanmuoto", Leppäaho pohtii.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Leppäahon mielestä suomalaiset ovat liikaa bisnes-teknis-orientoituneita ja liian vähän suhdeorientoituneita.

"Missään muualla maailmassa ei olla niin liiketoimintaorientoituneita kuin Suomessa. Kansainvälisillä markkinoilla kumppaneita ei varsinkaan alkuvaiheessa kiinnosta pätkääkään insinöörien esitelmöimät teknologiset ominaisuudet. Sille nauretaan. Sen sijaan ulkomaiset yritykset valitsevat kumppaniksi sen, joka vie heidät syömään ja investoi sosiaalisen suhteen luomiseen."

Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että suomalainen tuote on laadukkaampi. Sosiaalinen suhde on kuitenkin se, millä on lopulta merkitystä. Esimerkiksi Ranskassa se tarkoittaa yhdessä ulkona syömistä sekä kiinnostuksen osoittamista perheen hyvinvoinnista ja kuulumisista. Kiinassa valtava merkitys on perhejuhliin osallistumisella. Monelle Tanjan tutkimalle yritykselle ratkaisevaa yhteistyön muodostamisessa on ollut se, että he ovat Kiinassa osallistuneet potentiaalisen asiakkaan lapsen häihin. Se on ollut kiinalaiselle perheelle niin tärkeää, että heistä on tullut asiakas parhaillaan vuosikymmeniksi.

"Suomalaiset tuotteet ovat niin loistavia, että meidän ei tarvitse ruveta tekemään mitään muuta kuin luomaan sosiaalisia suhteita. Jo sillä saisimme Suomen kilpailukyvyn räjähdysmäiseen kasvuun. Ihmissuhteet on aina tärkeämpää kuin tuote käytännössä kaikilla Suomelle tärkeillä markkinoilla."

Leppäaho haluaa työssään yhdistää vahvan teoria ja käytännön merkityksellisyyden, jottei akateemisen tutkimuksen tulokset jäisi vain pariin akateemiseen artikkeliin, joita kukaan käytännöntoimija ei lue. Siksi hän painottaa aktiivista toimintaa moninaisissa kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa ja blogeissa. Hän tahtoo tehdä sitä kautta tieteen tutummaksi käytännön tason toimijoille.

Ennen LUT:hen siirtymistään Tanja Leppäaho toimi Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan tenure track-professorina. Hän väitteli Jyväskylän yliopistosta 2011 ja toimi tämän jälkeen vuosina 2012–2016 apulaisprofessorina Edinburghin yliopistossa. Tanjan kiinnostuksen kohteet ovat kansainvälinen yrittäjyys, verkostoituminen, kansainvälistymisprosessi, perheyrittäjyys ja laadullinen metodologia. Hiljattain julkaistun kansainvälisen yhteenvedon mukaan Tanja on perheyritysten kansainvälistymisalan johtava asiantuntija kansainvälisellä tasolla.

Lisätietoja:

Tanja Leppäaho, professori, akatemiatutkija, tanja.leppaaho@lut.fi, +358 40 191 9448

Perheyritysten kansainvälistysmishankkeen nettisivut

Perheyritysten kansainvälistysmishankkeen sosiaalisen median kanavat: Facebook ja Instagram

 

Lue lisää: