Urheilun ja kulttuurin ympäristövaikutuksia minimoidaan elinkaarimallinnuksen avulla – LUT selvitti jääkiekon SM-liigan päästöt ja auttaa niiden pienentämisessä

Kestävyysajattelu ja tavoite haitallisten ympäristövaikutusten minimoinnista on tullut osaksi myös elämysteollisuuden toimijoiden strategiaa ja tapaa toimia. LUT on vuosien varrella auttanut useita suomalaisia urheilu- ja kulttuuriorganisaatioita arviomaan toimintansa ympäristövaikutuksia, ja miettimään keinoja vaikutusten pienentämiseen tai neutraloimiseen. Keskeinen työkalu tässä on elinkaarimallinnus.

Kuva: Ville Honkonen / Liiga

Ville Uusitalo, kestävyystutkimuksen apulaisprofessori (tenure track), on ollut mukana auttamassa sinfoniaorkesteria matkalla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi orkesteriksi, sparrannut golfkenttää minimoimaan hiilijalanjälkeään ja viimeisimpänä saattanut Suomen suurinta urheilubrändiä, jääkiekon SM-liigaa (myöhemmin Liiga), järjestelmällisen kestävyysajattelun polulle.

"Yhteistä kaikille on elinkaarimallinnuksen ja –laskennan hyödyntäminen ilmastovaikutusten arvioimiseksi. Kaikkia arvioitavan toiminnan osa-alueita ei aina pystytä kokonaan mallintamaan, mutta yleensä merkittävimpiin parannuskohteisiin päästään melko vaivattomasti kiinni", Uusitalo kertoo.

Ville Uusitalo, LUT

Elinkaarimallinnuksella tarkoitetaan menetelmää, jossa kuvataan tuotteen, palvelun tai toiminnan ympäristö- ja muita vaikutuksia koko elinkaaren aikana: raaka-aineiden hankinnasta aina tuotteiden hylkäämiseen tai loppusijoitukseen saakka. Mallinnuksessa ja sen mukaisissa laskelmissa huomioidaan muun muassa luonnonvarojen ja energian kulutus, sekä toiminnasta aiheutuvat erilaiset päästöt ja jätteet.

Kuvaamalla nykytoiminta elinkaarimallinnuksen avulla saadaan hyvä pohja edistää ympäristömyönteisyyttä arjen valinnoissa

- Ville Uusitalo

Tyypillisesti ympäristövaikutusten minimointiin tähtäävät projektit toteutetaan opintojensa loppusuoralla olevien tekniikan opiskelijoiden diplomitöinä. Projektien kesto on puoli vuotta, ja Uusitalon rooli on toimia töiden ohjaajana.

"Yliopiston vinkkelistä kyseessä on useimmiten kertaluontoinen diplomityö, mutta sen tilannut taho saa siitä vuosiksi eteenpäin konkreettisen työkalun parantaa toimintaansa. Tieteellinen kunnianhimo ei ole tässä ykkösjuttu, vaan käytännönläheinen vaikuttaminen monilla eri aloilla."

Golfkentät Suomessa ja Euroopassa parantavat ympäristöystävällisyyttään LUTin opeilla

Urheilua harrastetaan tyypillisesti paikoissa ja kiinteistöissä, joissa energiaa kuluu paljon. Lajista ja ympäristöstä riippuen myös veden, erilaisten kemikaalien ja lannoitteiden kulutus voi olla merkittävä osa toiminnan hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi golfkentillä energianhankinnan ja –tuotannon lisäksi kasteluvedet, kasvulannoitteet ja huoltotoimien optimaalinen väli nousevat isoiksi tekijöiksi.

Meri-Teijon golfkenttä on Suomessa edelläkävijä ympäristömyönteisyyden kehittämisessä. Kenttä selvitti LUTin avulla ja yhteistyössä Suomen Golfkentät ry:n kanssa oman hiilijalanjälkensä. Selvityksen pohjalta syntyi tiettävästi maailman ensimmäinen golfkentille räätälöity malli, jonka avulla mikä tahansa golfkenttä voi luotettavasti mitata oman toimintansa hiilijalanjäljen.

Meri-Teijon 18-reikäinen golfkenttä tuottaa omalla toiminnallaan vuodessa 49 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (CO2eq) ilmakehään. Lähes puolet golfkentän hiilipäästöistä eli noin 22 000 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia syntyy polttomoottorilla käyvistä työkoneista. Nämä päästöt voisi pudottaa jopa yhteen kymmenesosaan, mikäli työkoneet käyttäisivät uusiutuvaa dieseliä.

Toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä eli 9 700 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia Meri-Teijossa syntyy lannoitteiden käytöstä ja kuljetuksesta. Kolmanneksi pahin ilmakehän kuormittaja ovat ruohon leikkuujätteen typpioksuulipäästöt: 6 700 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia.

"Meri-Teijo Golfin tavoitteena on olla hiilineutraali golfkenttä vuoteen 2027 mennessä", sanoo kentän hallituksen puheenjohtaja Tommy Skogster. Kenttä aikoo muun muassa uusia työkoneitaan ekologisiin sitä mukaa kuin vanhat koneet tulevat tiensä päähän.

Ihmisten liikkuminen on usein ylivoimaisesti suurin päästöjen lähde

Itse golfkentän omien päästöjen osuus on kuitenkin melko pieni osa golfin kokonaispäästöistä, sillä valtaosa lajin ilmastokuormituksesta liittyy pelaajien liikkumiseen. Ville Uusitalo toteaa haasteen olevan yhteinen käytännössä kaikelle urheilun, viihteen ja kulttuurin ympärillä syntyvälle toiminnalle.

"Ihmisten liikkuminen on erittäin merkittävä osa hiilijalanjälkeä. Pelaajien, katsojien tai vaikkapa orkesterin soittajien liikkuminen suoritus- tai tapahtumapaikoille on usein ylivoimaisesti suurin päästöjen lähde."

Golfin kaltainen laji sijoittuu luontaisesti lähes poikkeuksetta keskustojen ulkopuolelle ja julkisen liikenteen ulottumattomiin. Sen sijaan Uusitalo toivoisi näkevänsä uusien paikkojen rakentamisessa liikennejärjestelyjen nousevan keskiöön.

"Mitä isompi laji tai ilmiö, sitä tärkeämpää olisi nostaa julkisen liikenteen hyödyntäminen ja järjestäminen yhdeksi suunnittelun keskeisistä tavoitteista."

Urheilu yhdistää ihmisiä ja tarjoaa maaperän ilmastotyölle

Urheilu on epäpoliittinen ja suuria ihmismääriä yhdistävä tekijä, mikä tekee siitä otollisen maaperän mielipideilmaston muokkaamiselle. Esimerkiksi Sport and Sustainability International (SandSI) –järjestön arvion mukaan Yhdysvalloissa vain joka viides aikuinen seuraa säännöllisesti tiedettä, mutta urheilua seuraa neljä viidestä. Suomalaisia liikuttaa ja kiinnostaa eniten jääkiekon Liiga, jonka otteluissa vierailee noin 2,5 miljoonaa katsojaa pelikauden aikana, ja jota seuraa säännöllisesti noin 40 % suomalaisista.

Urheilun voima on huomattu myös ilmastotyössä, ja esimerkiksi YK:n ilmasto-ohjelma kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta urheiluun liittyvien yritysten ja järjestöjen kautta. Suomalaisille rakkaat talviurheilulajit ovat saaneet venäläisestä jääkiekkolegendasta Vjatšeslav Fetisovista oman lähettiläänsä.

Fetisov toimii YK:n ilmasto-ohjelman arktisten alueiden lähettiläänä, ja on muun muassa huhtikuussa 2019 järjestettävän The Last Hockey Game –ulkoilmaottelun keulakuva. Suomesta tapahtumaan osallistuu entinen jääkiekkoilija Jari Kurri, yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisurheilijoista kautta aikojen.

Suomalaisella jääkiekolla miljardiluokan ammattilaissarjat esikuvina

Riku Kallioniemi, Liiga

Liigan toimitusjohtaja, LUTin alumni Riku Kallioniemi kertoo, että Liiga on aktiivisesti seurannut Yhdysvalloissa miljardibisneksenä pyörivien jalkapallon (MSL), koripallon (NBA) ja jääkiekon (NHL) sarjojen toimia ympäristömyönteisyydessä. Oman toimintansa järjestelmällisyyden tueksi se kutsui LUT-yliopiston osaamispartnerina mukaan.

"Haluamme olla suomalaisessa urheilukentässä ja elämystuotannossa edelläkävijä, ja oli luontevaa pyytää vetoapua LUTista."

LUTin kestävyysmuutoksen ryhmässä Lahdessa valmistui marraskuussa 2018 ympäristötekniikan opiskelijan Lotta Hepo-ojan Liigalle laatima diplomityö, jonka Ville Uusitalo ohjasi. Hiilijalanjälki laskettiin ISO standardien ja GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol), eli maailmanlaajuisen hiilijalanjäljen laskennan standardin mukaisesti. Tiedot kerättiin pääasiassa 15:ltä liigaseuralta ja hallikiinteistöjen tiedot käsittävästä portaalista. Liigan vuotuisiksi kokonaispäästöiksi saatiin 6 400 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2eq), mikä vastaa noin 500-600 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Jäähallikanta Suomessa on hyvin monen ikäistä, ja hallien perusparannukset kirjavasti toteutettuja. Hallin energiatehokkuus sekä kylmälaitteisto ja siinä käytettävät kemikaalit ovat esimerkkejä olosuhteista, joihin liigaseurat eivät läheskään aina voi suoraan itse vaikuttaa. Hepo-ojan diplomityö tunnisti kuitenkin paljon valintoja, joilla jokainen seura voi arjessaan parantaa ympäristömyönteisyyttä.

Matkustamista minimoimalla säästyy muutakin arvokasta: rahaa ja joukkueen voimavaroja.

- Riku Kallioniemi, Liigan toimitusjohtaja

"Matkustamista on minimoitu jo vuosia järkeistämällä otteluohjelmaa. Kun vaikkapa SaiPa pelaa samalla reissulla sekä Raumalla, että Porissa, säästyy autoilun päästöjen lisäksi muutakin merkityksellistä: seurojen rahaa ja joukkueen voimavaroja. Tämä on se helpoin palanen, sillä kaikki voittavat", kuvaa aiemmin juuri SaiPan toimitusjohtajana toiminut Kallioniemi.

Monituhatpäinen katsojakunta jääkiekkopeleissä on paitsi isompi massa liikkumaan, myös ohjeispalvelujen käytön suhteen moneen muuhun tapahtumaan verrattuna kuormittavampi joukko.

"Ravintolapalvelujen tarjonta ja kulutus jääkiekkopeleissä on erittäin olennainen osa tapahtumaa. Tarjoilun järjestäminen ja jätteiden minimointi ovat näin paljon suuremmassa roolissa kuin vaikkapa sinfoniaorkesterin tapahtumissa", kertoo Uusitalo.

Uusitalo jatkaa, että esimerkiksi varusteiden huolto ja kierrättäminen ovat jo nykyisellään hyvällä tolalla. "Esimerkki tämänkaltaisesta resurssiviisaudesta valuu luontevasti juniorijoukkueisiin."

Resurssiviisaudesta ja esimerkin voimasta puhuu myös urheilujohtaja.

"Osakkaamme, eli kaikki 15 liigaseuraa ovat sitoutuneet toimimaan aktiivisesti ympäristömyönteisyyden puolesta. Hyvinä esimerkkeinä toimivat jo nyt vaikkapa Mikkelin joukkoliikenteen maksuttomuus Jukureiden kausikortin haltijoille ottelupäivinä, sekä erilaiset kimppakyytiratkaisut. Kokoamme vastaavat innovaatiot yhteiseen tietopankkiin kaikkien seurojen hyödynnettäväksi. Tämän lisäksi tiedostamme mahdollisuutemme näyttää esimerkkiä ja vaikuttaa koko kiekkoyhteisöön ja yleisöömme", päättää Kallioniemi.

Lue seuraavaksi:

Valokuvat:
Pääkuva: Ville Honkonen / Liiga.
Ville Uusitalo / LUT
Riku Kallioniemi, YK:n ilmastokokous COP24 Katowice: Sari Siitonen / Clonet Oy