Uudet erotustekniikan professorit keskittyvät biojalostuksen tulevaisuuteen

LUT-yliopiston erotustekniikan tutkimus kasvaa Lahteen sijoittuvien uusien professoreiden ja tutkimusryhmien myötä. Ensimmäiset Marjatta ja Eino Kollin säätiön tuella perustetuista professuureista on täytetty.

Professorit Mari Kallioinen ja Tuomo Sainio

Metsien, peltoviljelmien ja muun kasvavan biomassan potentiaali on edelleen merkittävästi alihyödynnetty. Nykyaikaisilla, ympäristöllisesti kestävillä erotusprosesseilla on mahdollisuus parantaa biomassan resurssitehokasta hyödyntämistä, ja erottaa nykyisin jätteenä pidettävistä sivuvirroista arvokkaita raaka-aineita.

LUT-yliopisto vahvistaa biojalostukseen suuntautuvaa erotustekniikan tutkimustaan uusilla tutkimusryhmillä, joista ensimmäisten johdossa aloittavat professorit Mari Kallioinen (TkT) ja Tuomo Sainio (TkT).

"Biojalostamot ovat käytännössä sarja erilaisia erotusprosesseja. Mitä puhtaampi jae halutaan tuottaa, sitä useampia erotus- ja puhdistusvaiheita tarvitaan. Vahvuutemme LUTin erotustekniikassa on todella laaja osaaminen, jonka avulla pystymme yhdistämään parhaita menetelmiä hybridiprosesseiksi, kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvaksi", kertoo Mari Kallioinen.

Erityisesti membraanitekniikkaa ja yhdisteiden talteenottoa metsäteollisuuden ja vedenkäsittelyn prosesseissa tutkinut Kallioinen toimii LUTin erotustekniikan noin 80 tutkijaa käsittävän osaston johtajana. Vääksyssä kasvanut tutkija iloitsee pääsevänsä uuden professuurin myötä tukemaan entisen kotiseutunsa biotalousklusterin kasvua.

"Biojalostuksen kentässä minua kiehtoo mahdollisuus luoda uusia ratkaisuja, joiden avulla tuotetaan esimerkiksi korvaajia öljypohjaisille tuotteille tai käytetään nykyistä tehokkaammin sivuvirtoja."

Kallioinen mainitsee esimerkkinä puunjalostuksessa isoina määrinä syntyvän sahanpurun, joka on alihyödynnetty jae ja jota voitaisiin lainata erotusprosessiin bioenergiaketjusta.

"Erotusprosessissa talteen saatavia hemiselluloosajakeita voitaisiin hyödyntää vaikkapa pinnoite- tai kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Puru voidaan myös hyödyntää erotusmateriaalina vedenpuhdistuksessa ennen sen palauttamista takaisin bioenergiaketjuun", havainnollistaa Kallioinen.

Luonnon omia yhdisteitä voidaan hyödyntää biojalostuksessa

Aiemmin LUTissa erotusprosesseihin keskittynyttä professuuria hoitaneen Tuomo Sainion erikoisalaa ovat molekyylitason vuorovaikutuksiin perustuvat kemialliset erotusprosessit. Sainio on tutkinut paljon myös elintarvikesektoria tukevia aiheita, muun muassa kauran sisältämän betaglukaanin muokkausta.

"Suomessa biojalostamot liitetään yleisimmin metsäsektoriin, ja esimerkiksi lignoselluloosan prosessointiin. Biojalostamoissa voidaan kuitenkin hyödyntää vaikkapa myös peltojen ylijäämää, joka ei mene ravinnoksi", kertoo Sainio.

Sainio mainitsee yhdeksi työnsä innoittajaksi luonnossa syntyneiden monimutkaisten rakenteiden hyödyntämisen.

"Luonto valmistaa valtavasti hyödyllisiä yhdisteitä, mutta ne on paketoitu monimutkaisiksi seoksiksi. Biojalostamoista saadaan luonnon valmiita rakenteita, kunhan ne osataan erottaa rikkomatta liikaa. Näin voidaan vähentää kallista, synteettistä valmistusta."

Sainio muuttaa takaisin kotikaupunkiinsa Lahteen noin 25 Lappeenrannassa ja maailmalla viettämänsä vuoden jälkeen.

"Tiedemaailma on kansainvälinen, ja teemme työtämme perustutkimus edellä. Olen kuitenkin innoissani, että oma asiantuntemukseni on jatkossa vahvemmin myös Lahden seudun yrityskentän käytössä."

Laboratoriota LUT ei ole vielä tässä vaiheessa Lahteen perustamassa.

"Lahdessa on jo paljon laboratoriotoimintaa ja analytiikkalaitteistoa, joihin liittyvästä yhteistyöstä käymme keskusteluja. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Ympäristöekologian laboratorioiden yhteiskäytöstä on keskusteltu, ja neuvottelemme myös alueella toimivien yritysten kanssa. Mahdollisia tulevia investointeja on varmasti järkevää jakaa myös", kertoo dekaani Riina Salmimies LUT School of Engineering Science -yksiköstä.

Lisätietoja:

Mari Kallioinen, professori, 040-593 9881, mari.kallioinen@lut.fi, @MariKallioinen
Tuomo Sainio, professori, 040-357 8683, tuomo.sainio@lut.fi, @TuomoSainio
Riina Salmimies, dekaani, 045-631 0917, riina.salmimies@lut.fi, @RiinaSalmimies

Marjatta ja Eino Kollin säätiö on merkittävä suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaja. Vuonna 1991 perustetun säätiön juuret ovat vahvasti metsä- ja puunjalostusteollisuudessa. Teollisuusneuvos Eino Kollin pitkän elämäntyön tuloksena syntyi Vierumäen Teollisuus – yksi maan merkittävimmistä saha- ja puunjalostusyrityksistä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Versowood. Lisätietoja:  kollinsaatio.com
 

Lue seuraavaksi: