Väitös: Itsehillintä ja sosiaalisuus ennustavat hyvää johtamista, looginen äly ei

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että esimiehen tunneälyn osa-alueet ja tietyt persoonallisuuden piirteet ennustivat alaisten tyytyväisyyttä johtamiseen. Sen sijaan looginen äly ei ennustanut alaistyytyväisyyttä.

Filosofian maisteri Pia Lappalaisen väitöstyössä selvisi, että esimiehen itsehillintä ja -hallinta, jämäkkyys ja kyky innostaa sekä nopea päätöksentekotyyli, sosiaalisuus ja optimismi paransivat alaisten kuvaa organisaation johtamisesta. Luonnollisesti toiminnan perustana on oltava vankka substanssiosaaminen.

Lappalaisen tutkimuksessa testattiin 80 esimiehen looginen äly ja persoonallisuus vakiintunein mittarein, sekä tunneäly tutkijan kehittämän mittarin avulla. Tämän jälkeen 354 alaista arvioivat kyseisiä esimiehiä tunneälyä ja esimiesosaamista mittaavien työkalujen avulla.

Mittaukset osoittivat, että onnistuneelle esimiestyölle tärkeimpiä ovat esimiehen tunneälytaidot ja persoonallisuus. Sitä vastoin esimiehen voimakas johtamismotiivi ja abstrakti hahmotustapa korreloivat negatiivisesti alaistyytyväisyyden kanssa.

Sosiaalisen osaamisen merkitys johtamisessa tuli tutkimuksessa selkeästi esille. Sen sijaan esimiehen matemaattis-looginen älykkyys ei korreloinut alaisten hyvänä pitämän johtamisen kanssa. Esimiehen iällä tai sukupuolella ei myöskään ollut vaikutusta alaisarvioihin.

Seuraavassa vaiheessa Lappalainen perehtyi tarkemmin alaisten sosiaalisesti kyvykkäimmiksi arvioimiin esimiehiin. Hän kysyi kuudeltatoista parhaat alaisarviot saaneelta, kuinka he ovat itseään kehittäneet.

Haastattelut paljastivat, että yli puolet heistä koki kehittyneensä ihmisinä ja esimiehinä henkilökohtaisten menetysten kautta. He tunsivat oppineensa nöyryyttä, elämänhallintaa, kritiikin sietoa, sekä kykyä luopua liiallisesta kontrollinhalusta. He suhtautuivat itseensä realistisen hyväksyvästi, pyrkien kuitenkin jatkuvasti kehittämään itseään, eivätkä menettäneet yöuniaan vaikka muut näkivät heidät puutteineen.

Yhtenä Lappalaisen työn tavoitteena oli selvittää, miten insinööreistä voisi kouluttaa hyviä esimiehiä. Ratkaisuksi hän ehdottaa sosiaalisesti kompetenttia opettajuutta, jossa opettaja persoonaansa hyödyntäen rohkaisee itsetutkiskeluun ja -ilmaisuun, osoittaa lämpöä ja välittämistä, ja opastaa opiskelijoita rakentamaan ammatti-identiteettiään tunnepohjaiseen viestintätaitoon nojaten. 

Lappalainen toteaa työssään, että ratkaisuiksi tarvitaan uudenlaisia luokkahuonestrategioita.

─ Tarvitaan opiskelijan valtaistamista, yhteistoiminnallista oppimista, ongelmalähtöistä oppimista, integroituja kursseja, itsehallintatekniikoita, havaittua välittämistä ja läheisyyttä opetuksessa, sekä sosiaalisesti kompetenttia opettajuutta. Nämä metodit rohkaisevat monilta osin poikkeamaan perinteisistä luokkahuonerooleista ja mahdollistavat aiempaa runsaamman, kohdennetumman ja henkilökohtaisemman palautteenannon, luettelee Lappalainen.

Tutkijan tavoitteena on motivoida yksittäistä insinööriä sosiaalisen kompetenssinsa kehittämiseen ja tukea työyhteisöjen esimiehiä vuorovaikutustaitojensa jalostamisessa.

─ Tämänkaltainen inhimillinen osaamispääoma täydentää organisaatioiden perinteistä analyyttista ja teknistä sisältöosaamista ja auttaa luovan, käytännönläheisen ja sosiaalisesti kyvykkään osaajapohjan rakentamista ja kehittymistä.

Filosofian maisteri Pia Lappalaisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Socially Competent Leadership – predictors, impacts and skilling in engineering (Sosiaalisesti kyvykäs johtaminen)
tarkastetaan 10.3.2012 klo 12 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Ylioppilastalon auditoriossa. Vastaväittäjä toimii professori Elisa Juholin Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Asko Miettinen.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis – tutkimussarjassa numero 467. ISBN 978-952-265-207-2 ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-208-9. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. (05) 621 2030 tai kirjakauppa(at)aalef.fi

VÄITTELIJÄN HENKILÖTIEDOT:
Nimi: Pia Lappalainen
Syntymävuosi ja -paikka: 1968, Imatra
Kotikunta: Espoo 
Koulutus: FM
Työsuhteet: Aalto-Yliopisto, lehtori
Lisätietoja: Pia Lappalainen, 040-750 7930, pia.lappalainen@aalto.fi

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa - tekniikan ja talouden. LUT:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä Venäjä-osaaminen. LUT:ssa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää.