Väitös: Oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä usein eroja ja puutteita erityisopetuksen järjestämisessä

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä on huomattavia eroja erityisten tukitoimien ja erityisopetuksen järjestämisessä. Nämä erot ja puutteet aiheuttavat oppisopimuskoulutuksen laadun vaihtelua ja pienentävät koulutuksen läpäisyastetta. Oppisopimuskoulutuksen tutkintojen suorittamisprosentit eivät tilastojen valossa ole valtakunnallisesti erityisen korkealla tasolla Suomessa.

Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen ja kouluttautuminen tapahtuvat oikeissa työtilanteissa ja työelämässä, jolloin koulutus vastaa työelämän tarpeita. 

Jorma Käyhkön väitöstutkimuksessa "Erityisen tuen toimintaprosessien nykytila ja kehittäminen suomalaisessa oppisopimuskoulutuksessa" tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjien menetelmiä ja toimenpiteitä, joita käytetään työpaikoilla ja oppilaitoksissa erityisopetuksen sekä erityisten opetus- ja ohjausjärjestelyjen toteuttamisessa.

Tutkimus kuvaa suomalaisten oppisopimusorganisaatioiden tuki- ja ohjausjärjestelyjen toimintaprosesseja sekä erityisen tuen toteutumista. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa oppisopimuskoulutuksen järjestäjien toiminnasta sekä siitä, miten erityisen tuen toimintaprosessit on toteutettu ja miten niitä voidaan kehittää.

Käyhkön tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että suurimmalta osalta oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä puuttuu osaamista, rakenteita ja resursseja tunnistaa erityistä tukea tarvitseva oppisopimusopiskelija ja järjestää hänelle tarvittava opetus ja tuki. 

Tutkimuksessa tuotettiin erityisen tuen toimintaprosesseista uutta tietoa, jota voidaan soveltaa käytäntöön toiminnan kehittämisessä sekä koulutuksen laadun parantamisessa. Tutkimus paikkaa osaltaan aiempien oppisopimuskoulutusta ja erityisen tuen toimintaprosesseja koskevien tutkimusten aukkokohtia.

 

Kasvatustieteiden maisteri Jorma Käyhkön väitöskirja "Erityisen tuen toimintaprosessien nykytila ja kehittäminen suomalaisessa oppisopimuskoulutuksessa" tarkastetaan Lahdessa, Mukkulan Kartanossa, Kokoustalo Kavaljeerissa perjantaina 12. lokakuuta 2018 klo 12. Vastaväittäjinä toimivat professori Johanna Lasonen University of South Floridasta sekä FT, psykologi Kari Viinisalo. Kustoksena toimii professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Toisena ohjaajana on toiminut professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numerolla 810 (ISBN 978-952-335-263-6,ISBN 978-952-335-264-3 (PDF), ISSN-L 1456-4491, ISSN 1456-4491). Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-264-3. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa(at)aalef.fi sekä LUT Shopin verkkokaupasta osoitteesta https://lutshop.lut.fi