Väitös: Suomen energiajärjestelmän kehittäminen täysin uusiutuvaksi on mahdollista

Suomi kykenee toimimaan täysin uusiutuvien energialähteiden varassa, osoittaa Michael Childin LUT-yliopistossa tarkistettava väitöstutkimus. Child tutki useita skenaarioita kestävään energiajärjestelmään siirtymisestä sekä teknis-taloudellisesta että yhteiskunnallis-kulttuurisesta näkökulmasta.

Childin 1.11. LUT-yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus Transition towards long-term sustainability of the Finnish energy system (Siirtyminen kestävään energiajärjestelmään Suomessa) korostaa bioenergian sekä tuuli- ja vesivoiman käyttämistä Suomen energiantuotannossa. Lisäksi aurinkovoimalla olisi merkittävä rooli uusiutuvassa järjestelmässä. 

"Skenaarioiden analyysissä ei löytynyt ylitsepääsemättömiä taloudellisia, teknologisia, toiminnallisia, institutionaalisia tai yhteiskunnallisia esteitä 100-prosenttisesti uusiutuvalle energiajärjestelmälle Suomessa", toteaa Child.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan maailman energiankulutuksen kasvihuonepäästöt on vähennettävä nollaan vuoteen 2030 mennessä, jotta maapallon ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Uusiutuva energia on muutoksessa avainasemassa.

Sähköntuotannoltaan omavarainen Suomi

Michael Child korostaa, ettei tutkimuksessa ole kyse suunnitelmasta, joka täytyy toteuttaa sellaisenaan. Sen sijaan tutkimus esittelee uusiutuvan energiajärjestelmän tavoitteena, jota kohti pyrkiä. Uusiutuva energia on paitsi ympäristöystävällistä myös taloudellisesti kilpailukykyistä, luotettavaa ja laajalti toteuttamiskelpoista. 

Childin simulaatioissa Suomi on eräänlainen energiasaareke, joka on sähköntuotannossaan omavarainen. Näin skenaarioissa korostuvat entistä paremmin kotimainen energiaturvallisuus ja luotettavuus. 

"Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen ovat Suomelle tärkeitä täysin uusiutuvassa skenaariossa. Kestävää energiajärjestelmää tuskin saadaan aikaan ilman niitä", Child toteaa.

Childin mukaan luonnolliset hiilinielut, kuten kasvavat metsät, ovat luotettavampia ja vähemmän riskialttiita ratkaisuja kuin tekniset hiilidioksidin talteenotto- ja varastointimenetelmät.

Energiajärjestelmien maailmanlaajuista kehitystä ajavat ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi energian lisääntyvä kysyntä, globalisaatio sekä energiaturvallisuus. Uusiutuvat energialähteet eivät ole vakavassa ristiriidassa minkään näistä kanssa.

"Kestävän järjestelmän kehittämistä estää vain poliittisen tahdon puuttuminen, mutta sekin vaikuttaa olevan muuttumassa", Child sanoo.

Suuri yleisö mukaan energiajärjestelmän muutokseen

Childin mukaan laajempi yhteiskunnallinen keskustelu energiamurroksesta on tarpeen. Hän toivoo skenaarioidensa herättävän sekä tieteellistä että kansalaiskeskustelua kestävästä energiantuotannosta.

Tutkimus myös ehdottaa suuren yleisön ottavan osaa energiajärjestelmän muutokseen esimerkiksi suosimalla ja vaatimalla entistä enemmän uusiutuvaa energiaa, tuotannon tehokkuutta ja sähköistettyä liikennettä.

 

Diplomi-insinööri Michael Childin väitöskirja Transition towards long-term sustainability of the Finnish energy system (Suomen energiajärjestelmän kestävyys) tarkastetaan 1.11.2018 klo 12 LUTin luentosalissa 2303. Vastaväittäjänä toimii professori Peter D. Lund Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii LUT-yliopiston professori Christian Breyer.