Väitös: Uusi lisensiointimalli pienten reaktoriyksiköiden lisensiointiin

Diplomi-insinööri Kristiina Söderholm käy ydinturvallisuuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan läpi ydinvoimalaitosten lisensiointia sekä turvallisuusnäkökulmasta että projektinhallinnan keinoin.

Ydinvoimalaitoksia valvoo ydinturvallisuusviranomainen, Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK). Viranomainen asettaa turvallisuusvaatimuksia, joiden täyttäminen varmistaa osaltaan ydinvoiman käytön turvallisuuden. Prosessia, jolla turvallisuusvaatimusten täyttyminen osoitetaan, kutsutaan lisensioinniksi. Pienissä modulaarisissa reaktoreissa (SMR) tämä prosessi painottuu eri tavalla kuin suurissa laitosyksiköissä. Söderholm ehdottaa tutkimuksessaan pienille reaktoriyksiköille muutosta lisensiointiprosessiin.

Tutkimus käsittelee pieniä modulaarisia reaktoreita, joissa tyypillisesti yksi ydinvoimalaitos sisältää useita reaktoreita. Tämä erityispiirre vaikuttaa suuresti ydinvoimalaitoslisensiointiin ja sen nykyisen käytännön soveltumiseen tai soveltumattomuuteen. Väitöstutkimuksessaan hän käy läpi eri maiden lisensiointikäytäntöjä ja vertaa niiden soveltuvuutta pienten modulaaristen reaktoreiden tapauksessa.

Pienten modulaaristen reaktoreiden teho on alle 300 megawattia. Kokoluokka vaihtelee hyvin pienistä, muutaman MW:n konsepteista 300 MW:n konsepteihin. Suurimmat maailmalla rakennettavat ydinvoimalaitokset ovat 1600 MW:n kokoluokkaa. Modulaaristen reaktorien koko määritetään ottamalla huomioon kaikki laitoksen reaktorimoduulit. Modulaarisuus antaa ydinvoimalaitokselle joustavuutta, kuten mahdollisuuden moduulien huoltoon yksi kerrallaan. Viime aikojen ydinvoimalaitosprojektien haasteet, kuten myöhästymiset projektien aikatauluista, ovat osoittaneet lisensiointiprosessin tärkeyden koko projektin onnistumisessa.

Tutkimuksen tuloksena syntynyt uusi lisensiointimalli luo pohjan pienten modulaaristen reaktorien mahdolliselle kansainväliselle lisensioinnille. Se ammentaa lähtökohtansa muun muassa lentoteollisuuden esimerkistä. Tutkimuksen kohteena olevissa reaktorikonsepteissa voidaan tyypillisesti erottaa ydinturvallisuuden kannalta kriittisin osa erilleen muusta laitoksesta. Tämä osa ydinvoimalaitosta ei ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista ja voidaan näin ollen hyväksyä useille erilaisille laitospaikoille.

Diplomi-insinööri Kristiina Söderholmin ydinturvallisuuden alaan kuuluva väitöskirja Licensing Model Development for Small Modular Reactors (SMRs) – Focusing on the Finnish Regulatory Framework tarkastetaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa perjantaina 27.9.2013 klo 10.00 salissa 1382. Vastaväittäjänä toimii professori Marco Ricotti, Politecnico di Milano, Italia ja kustoksena professori Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis - tutkimussarjassa numero 528. ISBN 978-952-265-451-9, ISBN 978-952-265-452-6 (PDF), ISSN-L 1456-4491, ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN978-952-265-452-6. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa@aalef.fi.

Väittelijän henkilötiedot:
Kristiina Söderholm
Syntynyt 1979 Jämsänkoskella
Kotikunta Kerava
Ylioppilastutkinto 1998, Jämsänkosken Lukio
Diplomi-insinöörin tutkinto 2004, Tampereen teknillinen yliopisto
Nuclear safety engineer, TVO, 2004-2009
Licensing and safety manager, Fortum, 2009 ->

Lisätietoja: Kristiina Söderholm, puh. 040 5638062, e-mail: kristiina.soderholm@fortum.com