Väitös: Yhteistyöhankkeiden vaikuttavuus jää usein kysymysmerkiksi – avuksi tavoitteiden konkreettinen mittaaminen

Yliopistojen sekä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden yhteistyöhankkeita olisi tärkeää arvioida, sillä hankkeiden varaan rakennetaan Suomen kilpailukyvyn lisäämisen ja säilyttämisen kannalta paljon. Suoriutumiskyvyn mittaamiseen ei nykytilassa käytetä aikaa tai resursseja.

Hankkeiden suoriutumiskyvyn mittaaminen tarkoittaa niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja hankkeiden toiminnan arvioimista. Suoriutumista mittaamalla saadaan tietoa siitä, onko hankkeella ollut sille toivottua vaikuttavuutta.

Hankeosapuolet eivät kuitenkaan anna suoriutumiskyvyn mittaamiselle ja mittareiden suunnittelulle niille kuuluvaa painoarvoa. Näin LUT-yliopiston nuoremman tutkijan Tero Rantalan mukaan.

"Yhteistyöhankkeista puuttuu toimintakulttuuri, jossa suorituskyvyn mittaamiseen kiinnitettäisiin huomioita. Siihen ei käytetä aikaa tai resursseja", Rantala toteaa.

Yliopistojen sekä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden yhteistyöhankkeita olisi kuitenkin tärkeää arvioida osapuolten toimesta, sillä hankkeiden varaan rakennetaan Suomen kilpailukyvyn lisäämisen ja säilyttämisen kannalta paljon.

Suorituskyvyn mittaamista kannattaisi tehdä oman organisaation tiedonsaannin, kehittämisen ja hankeoppimisen vuoksi. Rantalan väitöskirjatutkimus osoittaa, että mittaamista käytetään tällä hetkellä ulkoisen raportoinnin työvälineenä, ja raportointi kohdentuu pääasiassa hankkeiden rahoittajille.

"Lisäksi olisi tärkeää, että vaikuttavuutta arvioitaisiin pidempiaikaisesti - myös hankkeiden päättymisen jälkeen, eikä ainoastaan toteutusaikana", Rantala sanoo.

Arviointia tekevät esimerkiksi yliopistojen projektipäälliköt, tutkijat, teollisten yritysten edustajat sekä hankkeiden rahoittajien edustajat.

Tero Rantalan mukaan oleellista olisi suunnitella yhdessä hankkeen osallistujien kesken käytännöt ja työkalut suorituskyvyn mittaamiselle. Näin ollen kaikkien osallistuvien sidosryhmien tavoitteet hankkeelle saataisiin näkyviksi ja niille pystyttäisiin asettamaan konkreettiset mittarit.

"Tämä mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman suorituskyvyn mittaamisen hankkeiden toteutusaikana ja tarjoaisi työkaluja myös hankkeiden pidemmän aikavälin vaikuttavuuden arviointiin", Tero Rantala sanoo.

Huomioi yhteistyöhankkeiden vaikuttavuuden arvioimisessa:

  • Suunnitelkaa yhteistyöhankkeiden johtamiseen mittaamismenetelmiä ja viekää ne käytäntöön.
  • Osallistakaa arvioimisen suunnitteluun laajasti eri sidosryhmien edustajia.
  • Tuokaa esiin eri sidosryhmien tavoitteet toiminnalle ja asettakaa tavoitteille mittarit.
  • Hankkeen toimintaa ja tavoitteita tulee pystyä muuttamaan tarvittaessa hankkeen aikana.
  • Mitatkaa toiminnan vaikutuksia myös pidemmällä aikavälillä. Palatkaa hankkeen aikaansaannoksiin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen.

Diplomi-insinööri Tero Rantalan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Operational level performance measurement in university-industry collaboration (Yliopistoyhteistyön operatiivisen tason suorituskyvyn mittaaminen) tarkastetaan 12.12.2019 kello 12 Lahden Musiikkiopiston Kalevi Aho salissa. Vastaväittäjinä toimivat professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja professori Petri Suomala Aalto yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Rantanen LUT-yliopistosta.