Valjasta oma yrityksesi kestävän liiketoiminnan kuriiriksi – näin voit muuttaa maailmaa

Kestävä liiketoiminta on yritysten menestymisen ehto nyt ja tulevaisuudessa. Vastuullisuus on sellaista päätöksentekoa ja käytännön tekoja, joissa otetaan huomioon ympäröivät ihmiset, yhteiskunta ja ympäristö. Kestävästi toimivat yritykset huomioivat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset omassa ja yhteistyökumppaneiden toiminnassa.

Suomessa ja EU:n alueella monet vastuullisuuteen liittyvät kysymykset, kuten työelämä- ja ympäristöasiat, kuuluvat vahvasti sääntelyn piiriin jo lakien näkökulmasta. Yritys voi kuitenkin saada myös merkittävää mainehyötyä yleisön silmissä osoittamalla vastuullisuutensa.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaiset yritykset ovat jo pitkään keränneet kiitosta vastuullisuudesta kansainvälisissä mittauksissa. Myös suomalainen tutkimuskenttä on mukana vastuullisuustalkoissa.

LUT-yliopisto on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen. Rakennamme parempaa huomista kehittämällä vihreän teknologian ratkaisuja ja tuottamalla tutkimustietoa liiketoiminnan kestävästä uudistamisesta. Kun yritykset soveltavat tutkimustamme käytäntöön, edistämme tuotannon, palveluiden ja kestävien liiketoimintamallien kehittymistä Suomessa. Yhdessä yritysten kanssa vahvistamme eurooppalaisen elinkeinoelämän kestävää kilpailukykyä.

Yhtä oikeaa tietä kestävään liiketoimintaan ei ole. Tämä katsaus antaa sinulle näkemyksiä siitä, miten yritykset voivat edistää vastuullisuutta. Nostamme esiin LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun kolme strategista aluetta, joihin keskittymällä yritykset ovat muokanneet tulevaisuuttaan. Case-esimerkit kertovat hankintojen kestävästä arvonluonnista, pienten ja keskisuurten cleantech-yritysten kansainvälistymisestä sekä liiketoiminta-analytiikan hyödyntämisestä.

1) Vastuullisuutta on toimitusketjujen läpinäkyvyys

LUT-kauppakorkeakoulun professori Katrina Lintukangas kiteyttää, että yritys edistää kestävyyttä vaatimalla vastuullisuutta toimitusketjultaan. Katrina Lintukangas on hankintojen johtamisen professori, ja johtaa LUT-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistä, Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta julkisten hankintojen hintakeskeisyyden muutoksesta kohti yhteiskunnallista arvon luontia.

"Kestävyyttä edistetään selvittämällä, millaisia asioita yritykseen ostettavan tuotteen, materiaalin tai palvelun taustalla on. Yritys voi myös edellyttää omaa toimittajaansa selvittämään toimitusketjuaan. Onko taustatuotannossa käytetty esimerkiksi lapsityövoimaa? Entä onko suosittu fossiilisia polttoaineita? Toimittajista kestävimmät valitaan omaan rekisteriin", Lintukangas ohjaa.

Asiakkaatkin edellyttävät vastuullisuutta aiempaa enemmän. Ilman luonnonvarojen riistoa tuotettu akku tai paikallista elinkeinoelämää tukeva kahvintuotanto ovat tiedostavan kuluttajan valintoja. Tällaisten valintojen mahdollistaminen nostaa yrityksen profiilia yleisön silmissä.

Jos yritykset vaativat vastuullisuutta, ne uudistavat koko liike-elämää kestävämmäksi. Yrityksen arvoihin juurtunut vastuullisuus on myös vahva kilpailuetu ja bränditekijä, vaikka vastuullisuuteen panostaminen ei heti näkyisi tuloksessa.

Yritykset ovat aina linkkejä toisiinsa. Katrina Lintukangas muistuttaa, että tuotantoketjun kestävyyttä voidaan selvittää myös yritysten yhteisvoimin, sillä yritys on yhtä vastuullinen kuin sen toimitusketjun heikoin lenkki.

LUT ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY julkaisivat Best in Class -verkkotyökalun, jonka avulla voi löytää käytännön ehdotuksia yrityksen toiminnan parantamiseksi. Best in Class -työkalun avulla yritys voi pohtia, miten se jo edistää kestävyyttä, millaisia vastuullisuuteen liittyviä standardeja sillä on hankintatoimessa käytössään ja millaista vastuullisuutta se edellyttää toimittajiltaan.

Huomioi hankintatoiminnassa:

  • Kartoita, miten nykyisissä hankintakäytännöissänne ja -strategiassanne varmistetaan vastuullisuus
  • Vahvista suhdetta toimittajiisi, jotta voitte yhdessä vahvistaa koko toimitusketjun vastuullisuutta ja taloudellisuutta
  • Arvioi hankintatoimenne tilaa suhteessa yrityksen tavoitteisiin sekä toimialan muihin samankokoisiin yrityksiin Best in Class -työkalulla.

IPSERA (The International Purchasing and Supply Education and Research Association) on arvioinut LUT-kauppakorkeakoulun yhdeksi Pohjoismaiden kovatasoisimmaksi ja suurimmaksi hankintojen johtamisen osaamiskeskittymäksi ja tieteellisen tutkimuksen tuottajaksi.

2) LUTin käsikirjasta vetoapua kansainvälistymiseen

Liike-elämä uudistuu ekologisesti kestävämmäksi, kun globaaleille markkinoille tarjotaan cleantech-ratkaisuja. Cleantech-ratkaisut tarkoittavat, että yritykset hyödyntävät luonnonvarojen kestävää käyttöä suosivaa teknologiaa, tuotantomenetelmiä, tuotteita tai palvelua. Ekologisesti kestävä liiketoiminta ei tavoittele kasvua ympäristön kustannuksella.

Yksi esimerkki cleantech-ratkaisusta on suomalainen AW-Energyn Waveroller-innovaatio. Se muuntaa aaltovoimaa energiaksi Atlantilla. Innovaatio tuottaa kestävää arvoa niin energiayhtiöille kuin sähkön loppukäyttäjällekin. Yhtiö sai kansainvälistä jalansijaa tarkan kohdesuunnittelun avulla. Se kohdensi markkinointia maihin, joilla on runsaasti rantaviivaa ja hyvät tuuliolosuhteet. Myös paikallisen ympäristölainsäädännön tuntemus on erittäin tärkeässä roolissa.

Waveroller-esimerkistä puhuva kansainvälisen markkinoinnin professori, LUT-kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo korostaa esiselvitystyön merkitystä cleantech-yritysten kansainvälistymisessä.

"Ympäristösäätelyä riittää Suomessa, EU:ssa ja maailmalla. Markkinakohdealueen lainsäädännön tuntemus vaikuttaa yrityksen kasvuun ja kehittymiseen keskeisesti", hän sanoo.

Saarenkedon mukaan oiva keino hankkia tietoa markkinakohteesta on luoda suhteita potentiaalisiin jakelijoihin ja muihin kohdemarkkinoiden kumppaneihin, jotka ovat jo sisäistäneet paikallistiedon. Tieto kohteesta sekä potentiaalista asiakkaista ja heidän tarpeistaan hyödynnetään myös arvolupauksessa. Cleantech-yrityksen arvolupaus kertoo myös ei-taloudellisista hyödyistä, joita esimerkiksi ympäristö tai yhteiskunta saavat.

"Asiakkaalle voi realisoitua kustannussäästöjen lisäksi arvolupaus, joka kertoo esimerkiksi luonnon biodiversiteetin eli monimuotoisuuden säilyttämisestä. Panosta arvolupauksesta viestimiseen, sillä cleantech-yrityksen asiakasarvo ulottuu usein sidosryhmiin ja asiakkaan asiakkaalle asti", Sami Saarenketo sanoo.

LUT-yliopiston tuottama pienten ja keskisuurten Cleantech-pk-yritysten kansainvälisen kasvun käsikirja kokoaa yhteen suomalaisten yritysten kansainvälistymisen parhaat käytännöt. Kirja tarjoaa työkaluja kansainvälistymisprosessin selkiyttämiseen, kansainvälisten markkinoiden tarpeita vastaavien liiketoimintamallien innovointiin sekä kestävistä arvoista viestimiseen.

Huomioi kansainvälistymisessä:

  • Perehdy kohdemarkkinasi ympäristö- ja kilpailulainsäädäntöön, jotta voit reagoida nopeasti sääntelyn muutoksiin
  • Edistä kansainvälistymistä luomalla suhteita paikallisiin toimijoihin ja jakelijoihin esimerkiksi osallistumalla keskusteluun ja olemalla aktiivinen verkkoseminaareissa
  • Luo yrityksesi kestävän arvolupauksen viestintästrategia arvoehdotelmataulukon avulla, Cleantech-pk-yritysten kansainvälisen kasvun käsikirja, sivu 39.

Sami Saarenketo on LUT-kauppakorkeakoulun dekaani, Suomen kauppakorkeakoulut ry:n puheenjohtaja ja yksi International Entrepreneurship Challenge (IEC) -ohjelman perustajista. Ohjelmassa LUTin kansainvälisen markkinoinnin maisteriopiskelijat laativat yrityksille kansainvälistymisstrategian.

3) Liiketoiminta-analytiikalla vältetään riskejä ja hukkatuotantoa

Analysoitu data on hyödyksi liiketoiminnan strategiaan ja innovaatioihin liittyvässä päätöksenteossa sekä operatiivisessa toiminnassa, kuten tuotteiden valmistuksessa. Datan avulla voidaan ennustaa markkinointistrategioiden vaikutuksia ja optimoida tuotantolaitteiden kunnossapitoa.

Data vaikuttaa liiketoiminnan kestävyyteen esimerkiksi tehokkaamman riskienhallinnan kautta. Kun teollisuusyritys seuraa koneidensa sensoreiden tuottamaa dataa, se voi ennakoida muun muassa koneiden rikkoutumista.

"Jos sensoreiden välittämä data kertoo kuluvien osien olevan tiensä päässä, kone voidaan ajaa hallitusti alas ja välttää hallitsemattoman rikkoutumisen tuomat lisäkulut ja hukkatuotanto", LUT-kauppakorkeakoulun strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selventää.

Datan hyödyntäminen edellyttää sen keräämistä ja analysoimista. Collan painottaa, että liiketoiminta-analytiikka on järkevintä tehdä toimialan asiantuntijan ja dataosaajan yhteistyönä. Se voi vaatia yritykseltä resursoimista uudenlaiseen osaamiseen, mutta yleensä se kannattaa.

"Luodakseen arvoa jatkossakin, yritysten on kehitettävä tuotteita ja prosesseja aiempaa paremmiksi. Ongelmat ratkaistaan analytiikalla. Data mahdollistaa kilpailuedun yritykselle vain, jos analytiikka on tehty oikein, oikeassa kontekstissa", Collan tiivistää.

Huomioi datan hyödyntämisessä:

  • Lähtötilanne: mihin dataa halutaan hyödyntää? Onko dataa jo olemassa, vai aloitetaanko analytiikkaan tarvittavan arkkitehtuurin muodostamisella ja datan keräämisellä?
  • Toteuta liiketoiminta-analyysit toimialan asiantuntijan ja dataosaajan yhteistyönä
  • Mittaa digitalisaatioon, dataan ja analytiikkaan panostamisen hyödyt rahassa: toiko panostaminen lisää tuloja vai vähemmän kustannuksia?

Mikael Collan on Suomen Operaatiotutkimusseuran entinen puheenjohtaja ja LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori. Collan vastaa Strategisen Rahoituksen ja Analytiikan koulutusohjalmasta (MSF).

LUT-yliopisto
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Koulutamme tulevaisuuden ongelmanratkaisijoita ja autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. LUT on sitoutunut vastuullisuuteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Lue lisää: lut.fi/kestavakehitys

LUT-kauppakorkeakoulu on maailman 200 parhaan bisneskoulun joukossa. Kauppakorkeakoulumme opetuksen ja tutkimuksen painopiste on kestävässä arvonluonnissa ja vastuullisessa liiketoiminnassa. LUT-kauppakorkeakoulu noudattaa toiminnassaan YK:n Principles for Responsible Management Education (PRME) -periaatteita. PRME-raporttimme löydät täältä.

Sanasto

Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja pääomavarantojen ylikuluttamista sekä toimintaa ympäristön kantokyky ja tulevat sukupolvet huomioiden. Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.

Ekologisen kestävän kehityksen lähtökohtana on sopeuttaa ihmisen toiminta maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Tärkeää on maapallon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen.

Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata edellytykset ihmisten hyvinvoinnille. Pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen. Lähde: YK ja kestävän kehityksen teemat

Lisätiedot:
etunimi.sukunimi@lut.fi

Teksti: Minna Krupka

Lue myös: