Vihreä teknologia nivoutuu opetukseen

Dosentti Harri Eskelinen ja tutkimusapulainen Sami Karsikas ovat kirjoittaneet 400-sivuisen oppikirjan Vihreän teknologian näkökulmat konstruktiomateriaalien valinnassa. Kirja on tarkoitettu valmistumisvaiheessa oleville konetekniikan opiskelijoille. Kirjan keskeisin tavoite on antaa näkökulmia vihreää ja puhdasta  teknologiaa painottavaan materiaalinvalintaan. Kirja on toteutettu vararehtori Hannu Rantasen myöntämän "Opetuksen kehittämishankkeet" -määrärahan turvin.

Kirjoittajien motivaationa on ollut se tosiseikka, että vuonna 2011 Suomessa kierrätysaste oli läntisen Euroopan alhaisimpia. Suomessa on investoitu merkittävästi jätteiden polton lisäämiseen energiantuotannossa, mutta jätteiden energiakäyttö ei ole kierrätystä. Parempia ratkaisuja ovat vihreää taloutta edistävät, puhtaaseen ja vihreään teknologiaan perustuvat materiaalitekniset valinnat.

Kirja yhdistää nykyaikaisen materiaaliteknisen osaamisen ja liiketaloudellisen ajattelun poikkitekniseksi ja systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Kirjassa esitetyn prosessimallin avulla pyritään etsimään ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin ja kestävän hyvinvoinnin haasteisiin siltä osin, kun se on mahdollista konstruktiomateriaalien valinnalla.

Kirjassa esitetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia malleja ja perusteluja tuotteen toiminnallisten vaatimusten, valmistusnäkökohtien, elinkaaren aikaisten kustannusten ja kokonaisympäristövaikutusten yhdistämiseksi. Konkreettisiin lukuarvoihin perustuvia laskenta- ja valintamalleja esitetään eri materiaalien korroosionkeston, kulumisenkeston, valmistettavuuden, lujuuden, kustannusten ja ekotehokkuuden näkökulmista.

Käytännönläheisenä pyrkimyksenä on arvioida, analysoida ja vertailla vaihtoehtoisten konstruktiomateriaalien ominaisuuksia eri sovelluskohteissa. Arvioinnin tueksi kirjassa esitetään runsaasti taulukoihin ja kuvaajiin koottua vaihtoehtoisten materiaalien vertailutietoa.

Perinteisille teräs- ja alumiinirakenteille haetaan materiaalivaihtoehtoja polymeereistä, keraameista, komposiiteista, nanomateriaaleista ja adaptiivisista materiaaleista. Materiaaleja vertailtaessa otetaan huomioon materiaaliteknologinen kehitys ja tulevaisuuden näkymät kunkin materiaaliryhmän osalta. Eri materiaaleille esitetään materiaalitekniset perusteet niiden käyttäytymisen ymmärtämiseksi ja käytännön sovelluskohteita.

Eskelinen ja Karsikas yhtyvät mielellään Maailmanpankin taannoisen pääjohtaja Ismail Serageldinin vuosikymmeniä sitten esittämään kestävän kehityksen määritelmään, jonka mukaan kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.

Lisätietoja:

Dosentti, tutkijaopettaja Harri Eskelinen, puh. 040 197 9280, harri.eskelinen@lut.fi