Viranomaisilla monia rooleja katastrofiin vastaamisessa: hurrikaani Sandyn pelastusoperaation oppeja voitaisiin hyödyntää Suomessakin

Yllättävä kriisi haastaa viranomaiset monin eri tavoin. Varautuminen ja viranomaisten aktiivinen toiminta eri rooleissaan auttavat katastrofista selviytymisessä, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie.

Hurrikaani Harvey tuhosi satoja asuintaloja Texasissa Yhdysvalloissa vuonna 2017.

Laajamittaiset katastrofit koettelevat viranomaisten kykyä johtaa erilaisten organisaatioiden toimintaa. Yllättävät luonnonkatastrofit ja muut äkilliset kriisit vaativat usein tehokasta yhteistoimintaa ilman merkittävää valmistautumisaikaa.

"Hurrikaani Sandyn operaatio osoitti, että viranomaisten aktiivinen toiminta eri rooleissaan on tärkeää. Perinteisten käytäntöjen lisäksi viranomaiset muun muassa tukivat ja edistivät yritysten ja toimitusketjujen pystyssä pysymistä, mikä onnistuikin paremmin kuin esimerkiksi hurrikaani Katrinan aikaan", LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie.

Quarshie tutki New Jerseyn osavaltion viranomaisten rooleja ja käytäntöjä vuonna 2012 Yhdysvaltoihin iskeneen hurrikaani Sandyn aikaisessa katastrofiapu- ja pelastusoperaatiossa. Laajamittaista haastattelu- ja kenttätutkimustaan varten Quarshie haastatteli yhteensä 29 henkilöä 18:ta eri organisaatiosta. Näihin kuului muun muassa osavaltion viranomaisia, johtavia katastrofiapujärjestöjä sekä yksityisen sektorin toimijoita.

Vastaavia monimutkaisten humanitaaristen verkostojen kenttätutkimuksia on tehty maailmanlaajuisesti erittäin vähän.

Viranomaisilla kolme eri roolia

Tutkimuksessa havaittiin, että viranomaiset toimivat katastrofin aikana kolmessa pääasiallisessa roolissa: organisoijana, tukijana ja toimitusverkon jäsenenä.

Organisoijan roolissa viranomaiset pyrkivät aktiivisesti organisoimaan julkisen sektorin toimijoita sekä vaikuttamaan järjestöjen ja yksityisten yritysten mahdollisuuksiin vastata katastrofiin.

"He esimerkiksi toivat paitsi keskeiset julkiset toimijat, myös katastrofiapujärjestöjen ja yritysmaailman kattojärjestöjen edustajat mukaan operaatioon osavaltion komentokeskukseen useamman viikon ajaksi.Tämä auttoi pitämään kaikki kriittiset toimijat ajan tasalla tilanteen kehittymisestä ja koordinoimaan toimintaa tehokkaasti", Quarshie kertoo.

Julkisten toimijoiden määräämisen lisäksi viranomaiset pyrkivät vaikuttamaan järjestöjen toimintaan orkestroimalla niiden toimintaa yhdessä katastrofiapujärjestöjen katto-organisaation kanssa.

Tukijan roolissa viranomaiset muun muassa välittivät tietoa sekä kouluttivat ja koordinoivat yhteistoimintaa. Viranomaisten tiivis yhteistoiminta yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on oleellista myös yksittäisten ihmisten näkökulmasta.

"Kun ajantasainen tieto kulkee tehokkaasti ja merkittävä osa kaupoista ja palveluista pysyy pystyssä, yksittäiset henkilöt ja paikallisyhteisöt voivat itse varautua katastrofiin ja osaavat toimia kriisiolosuhteissa paremmin."

Toimitusverkoston jäsenen roolissa viranomaiset pyrkivät turvaamaan omien toimitusketjujensa lisäksi myös kriittisten yksityisten toimijoiden toimitusketjut.

"Kun hurrikaani iski New Jerseyhin, tulvat ja sähkökatkokset kestivät jopa kaksi viikkoa, infrastruktuuri hajosi pahasti ja monet tavarat alkoivat loppua. Viranomaiset pyrkivät mahdollistamaan, että kriittiset toimijat saattoivat hankkia tavaraa ja rekkakuljetukset pääsivät perille."

Viisi keinoa katastrofiin varautumiseen

Quarshien tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä myös muihin katastrofeihin varautumisessa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin.

Paraikaa esimerkiksi koronavirus haastaa Suomen viranomaisten reagointia ja varautumista uudella tavalla. Ilmastonmuutos puolestaan lisää sään ääri-ilmiöiden riskiä myös Suomessa, mikä voi johtaa poikkeustilanteisiin.

Quarshien mukaan katastrofiin vastaamisessa viranomaisten kannattaa huomioida seuraavat asiat:

  1. Päivitä ennakkosuunnitelmat ja näkemyksesi siitä, mitkä ovat tärkeimmät toimijat ja varmista, että kriisin aikana ne saavat kaiken mahdollisen tuen. Huomioi kriittiset toimijat myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.
  2. Yhteistoiminnassa on hyvä kiinnittää erityistä huomioita verkoston eri tasojen ja sektorien välisiin rajapintoihin, jotta tieto liikkuu kaikkiin suuntiin sektorien välillä tai tasoilta toiselle. Yhteistoiminnan ja tiedonvälityksen tehostamisessa sekä hyvien toimintatapojen jalkauttamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi muiden sektorien kattojärjestöjä.
  3. Paikallistaso on erittäin tärkeä katastrofiin varautumisessa ja siihen vastaamisessa. Sitä edistää, jos yksilöt ja perheet saavat ajantasaista tietoa tilanteesta ja heiltä toivotuista toimenpiteistä.
  4. Kommunikaatio on tärkeää kaikkiin suuntiin. Laajamittaisten kriisien aikana perinteiset tiedonvälityskanavat usein tukkeutuvat, kun suuret määrät tavallisia ihmisiä ja eri organisaatioita pyrkivät yhtä aikaa ottamaan yhteyttä viranomaisiin.
  5. Viranomaisten kannattaa olla aktiivisessa roolissa toimitusketjujen varmistamisessa niin, että toimitusverkostoissa tavara-, informaatio- ja rahavirrat liikkuvat häiriöttä.


LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie kuuluu LUTin Organizing for Grand Challenges –tutkimusryhmään, jonka työ keskittyy kestävän kehityksen sekä muiden monimutkaisten haasteiden tutkimukseen. Quarshie on kirjoittanut artikkelin  "Interorganizational interaction in disaster response networks: A government perspective" yhdessä apulaisprofessori Rudolf Leuschnerin (Rutgers Business School, USA) kanssa. Artikkeli on vapaasti luettavissa Journal of Supply Chain Management –lehdessä. Lehti on tuotantotalouden ja toimitusketjun hallinnan alan vaikuttavampia ja arvostetuimpia tiedelehtiä.

Lisätietoja:

Anne Quarshie, tutkijatohtori, LUT-kauppakorkeakoulu
p. 050 433 2514, anne.quarshie(a)lut.fi

Lue myös: