Virtuaalitodellisuudesta kehitetään teollisuuden voimavaraa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on mukana hankkeessa, missä kehitetään virtuaalisia työkaluja teollisuuden käyttöön. Digitalisaation avulla luodaan tehdasympäristöön houkuttelevia työpaikkoja Euroopassa ja kehitetään Euroopan asemaa tuotantopaikkana.

Hankkeessa perinteiseen tehdasympäristöön tuodaan työntekijöiden tueksi tieto- ja viestintätekniikka, jonka avulla parannetaan tuotantoprosessien joustavuutta ja tehokkuutta sekä työtekijöiden innovaatiokyvykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Parhaillaan työn alla on ohjelmisto, jota voidaan soveltaa tableteissa, virtuaalilaseissa, älypuhelimissa ja älykelloissa. Ensimmäiset  prototyypit tableteille asennetusta ohjelmistosta on jo koekäytössä hankkeen yhteistyöyrityksissä.

"Tutkimuksessa on mukana kuusi kansainvälistä yritystä, jotka tuottavat osia autoteollisuudelle. Yhteistä yrityksille on monivaiheiset tuotantoprosessit, jossa osa tai kaikki toiminnot ohjataan osittain edelleen manuaalisesti", kertoo tutkijaopettaja Lea Hannola LUT:sta.

Tutkijat haastattelivat yritysten työntekijöitä selvittääkseen, mitkä ovat monivaiheisissa valmistusprosesseissa suurimpia haasteita ja ongelmia työntekijöiden näkökulmasta. Selvityksen mukaan manuaalisesti tehtävä prosessien ohjaus ja ongelmanratkaisu on yksi selkeimmistä kehityskohteista.

"Esimerkiksi jos tuotantoprosessiin tulee joku vika, työntekijä joutuu usein kävelemään ympäri tehdasta päästäkseen selvittämään ongelmaa. Ongelmaan etsitään ratkaisua manuaalisista työkirjoista tai kysymällä neuvoa kokeneemmilta työntekijöiltä, kun sama voitaisiin hoitaa välittömästi digitaalisten työkalujen avulla ilman turhaa liikuskelua tehtaassa."

Kehitteillä olevat digitaaliset työkalut voidaan tulevaisuudessa monistaa myös muille aloille, missä tuotantoprosessit ovat samankaltaisia.

"Suunnittelemme palvelut ja tuotteet siten, että niitä voidaan käyttää kaikissa yrityksissä – tehdään ikään kuin moduuleita, mistä voidaan yhdistellä kunkin yrityksen tarpeisiin sopivia kokonaisuuksia."

Ensimmäisessä vaiheessa testataan tabletteja, seuraavaksi virtuaalilaseja. Myös älypuhelimet ja -kellot ovat tutkittavia vaihtoehtoja. Tavoitteena on kasvattaa työntekijöiden työtyytyväisyyttä, innovaatiokyvykkyyttä sekä kykyä ratkaista ongelmia itse.

"Digitaalisten työkalujen avulla myös niin sanottu hiljainen tieto saadaan tehtaan sisällä paremmin hyötykäyttöön ja samalla se myös tallennetaan järjestelmään. Näin voidaan lisätä työntekijöiden oppimista, edistää prosessien kehittämistä ja parantaa tiedonvälitystä. Kaikki tämä voi nostaa tuottavuutta tuotantoprosesseissa."

Ensimmäiset kokemukset prototyyppien käytöstä ovat olleet Hannolan mukaan positiivisia. Varsinainen palautekysely ensimmäisten prototyyppien testanneille työntekijöille tehdään kesän ja alkusyksyn aikana.

"Selvitämme uusien työkalujen vaikutukset työntekoon, työympäristöön ja millaisia muutoksia työympäristö tai -kulttuuri näiden työkalujen myötä vaatii. Työntyytyväisyys tuntuu nousseen jo pelkästään sillä, että työntekijät saavat osallistua tämänkaltaiseen tutkimukseen."

Digitaaliset työkalut yleistyvät teollisuudessa tutkijoiden mukaan hitaasti. Työkalut itsessään eivät välttämättä ole iso investointi, mutta muun infran on oltava kunnossa, että laitteet toimivat.

"Uudet työkalut eivät ole vielä menneet läpi, jos esimerkiksi tehtaalla netti on hidas tai sitä ei ole, ei digitaalisista työkaluista saada parasta hyötyä irti. Kun infra kunnossa, niin digitalisaatio lähtee tämmöisissä tehtaissa varmasti räjähdysmäiseen kasvuun."

FACTS4WORKERS-hanke kestää neljä vuotta, mukana on 15 eurooppalaista kumppania ja hanke on arvoltaan 7,9 miljoonaa euroa. Tutkimushanke rahoitetaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta, joka on Euroopan komission laatima tutkimuksen ja innovoinnin EU:n rahoitusohjelma.

Lisätietoja:

Lea Hannola, LUT, lea.hannola@lut.fi, +358 40 822 398