Virtuaalitodellisuus mullistaa teollisuuden käytännöt – LUTissa tiedetään, miten teknologialla voi säästää aikaa ja rahaa jo nyt, koronaturvallisuutta unohtamatta

Virtuaalitodellisuus ja digitaalinen murros aiheuttavat joissakin ihmisissä välitöntä muutosvastarintaa, mutta LUT-yliopistossa tehtyjen tutkimushavaintojen perusteella yritykset voivat säästää aikaa ja rahaa, jos ne investoivat virtuaalitodellisuutta hyödyntävään teknologiaan.

Yritysyhteistyöhön perehtynyt LUT-kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala kertoo kiinnostuneensa siitä, miten digitaalisella tekniikalla voi vähentää teollisen yhteistyön epävarmuutta ja lisätä teknologian saavutettavuutta. Hän tutki aihetta yhdessä Angelos Kostiksen kanssa, joka vaikuttaa ruotsalaisen Umeån yliopiston kauppakorkeakoulussa.

"Tutkimme esimerkkejä virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä ruotsalaisissa yrityksissä, mutta kokosimme tutkimusartikkeliin myös mitä tehdä -tyyppisen vinkkilistan havaintojemme perusteella. Vinkkejä voi hyödyntää missä tahansa VR-teknologia-casessa, johon liittyy teollista yhteistyötä", Ritala kertoo.

Ritala kirjoittaa VR-teknologian hyödyntämisestä akateemisessa julkaisussa California Management Review, joka on suunnattu tutkijoiden lisäksi suurelle yleisölle. Yhdessä Angelos Kostiksen kanssa tehty artikkeli kantaa nimeä Digital Artifacts in Industrial Co-creation: How to Use VR Technology to Bridge the Provider -Customer Boundary.

Tuotteiden virtuaaliset kopiot LUTin tutkimuskohteena

Ritalan mukaan virtuaalitodellisuuden teollisen käytön lisääminen voi nopeuttaa ja keventää työprosessia ja tarjoaa korona-aikana myös turvallisen tavan kehittää ja ylläpitää yhteistyötä.

VR-teknologia mahdollistaa esimerkiksi kaikkien projektikumppanien mukaan ottamisen jo suunnitteluun alkuvaiheeseen. Kumppanit näkevät virtuaalimaailmassa samalla tavalla esimerkiksi tulevan rakennustyömaan ja sille nousevat kiinteistöt. Vaihtoehtoisesti virtuaalinen mallinnus mahdollistaa myös olemassa olevan kiinteistön tilojen ja prosessien monitoroinnin. Rakennus- ja kiinteistöalalla onkin alettu ottamaan enenevässä määrin "digitaalisia kaksosia" – digitaalisia ja reaaliaikaisia mallinnuksia olemassa olevista rakennuksista.

"VR:n käyttö rakennustyömailla on ehkä enemmän tulevaisuutta, mutta periaate on olemassa jo muualla. Ruotsissa on käytetty VR-teknologiaa mallintamaan, miten maalausrobottilinjasto asettuisi asiakkaan tiloihin. Myyjät ja ostajat hyötyvät teknologiasta, joka vähentää väärinymmärryksiä, jotka voivat maksaa paljon", Ritala sanoo.

Suomalaisessa teollisuudessakin on alettu käyttää virtuaalista mallinnusta digitaalisten kaksosten muodossa. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa esimerkiksi tuotantokoneen virtuaalista kopiota. Sen avulla voi seurata, miten laitteisto toimii ja siten parantaa tuottavuutta. Esimerkiksi Koneella kehitetään digitaalisia kaksosia rakennusten ihmisvirrasta ja hissiliikenteestä, ja Konecranesilla selvitetään yhtä lailla virtuaalisen mallinnuksen mahdollisuuksia.

LUTissa ollaan ajassa kiinni ja kehitetään digitaalisia kaksosia tukemaan teollisuusyritysten kasvua. LUT-yliopiston konetekniikan professori Aki Mikkola ja LUT-yliopisto ovat mukana monitieteisessä Digibuzz-hankkeessa, jossa pyritään löytämään digitaalisten kaksosten ja mallinnuksen parhaimmat ratkaisut teollisuuden käyttöön.

"Digitaalinen kaksonen antaa mahdollisuuden sukeltaa tuotteen sisälle ja siten optimoida tuotteen toimintaa ja ennakoida sen huoltotarvetta. Digitaalisen kaksosen avulla voidaan tuottaa helposti ja suoraviivaisesti sisältöä VR-teknologiaan, jolla voidaan puolestaan helpottaa koneen operointia", kuvailee Mikkola.

"Korona kiihdytti kehitystä, joka oli muutenkin tulossa"

Mutta entä ne teknologian ylivaltaa pelkäävät, mitä terveisiä Paavo Ritalalla on heille?

"Jo nyt vaatteita voi sovittaa digitaalisesti tai räätälöidä auton mallia ja väriä virtuaalisesti. Ennen ei tuntunut luontevalta ostaa jotain näkemättä, nykyään tehdään isojakin ostopäätöksiä verkossa. Ostetaan esimerkiksi autoja ilman koeajoa tai vuokrataan asuntoja ilman fyysistä käyntiä. Korona vain kiihdytti kehitystä, joka oli muutenkin tulossa", Ritala sanoo.

Ritalan tutkimusartikkelissakin tuodaan esille se, ettei kaikki teknologia ole välttämättä kallista tai liian vaikeaa käyttää tavallisen käyttäjän tai kuluttajan näkökulmasta.

"Myös ei-ekspertti pystyi käyttämään VR-teknologiaa. Yhdessä tapauksessa liikuteltiin virtuaalista robottia järjestelmässä, joka loi tarvittavan ohjelmointikoodin samalla. Toisin sanoen järjestelmän käyttäjän ei tarvitse osata koodata. Monimutkainen tekniikka voi siis olla parhaimmillaan saavutettavaa ja inhimillistä".

Ja suunnitteleehan Teslan perustaja Elon Musk Neuralink-yhtiönsä kanssa jo ratkaisuja, joilla informaatioteknologiaa saa istutettua suoraan kiinni aivokuoreen.

"Tällainen kehitys kuulostaa varsin dystooppiselta ja eettiset tekijät pitää ottaa aina huomioon, kun uudenlaista teknologiaa tuodaan yhteiskuntaan. Silti luulen, etteivät tulevat sukupolvet näe yleisesti ongelmaa teknologian kehittymisessä. Näin ei ole tapahtunut ennenkään" Ritala sanoo.

Lisätietoja:

Professori Paavo Ritala, puh. 040 8335852 tai paavo.ritala@lut.fi

Professori Aki Mikkola, aki.mikkola@lut.fi

Lue lisää: