Yli 100 asiantuntijaa antoi osaamistaan käyttöön: nopeasti koottu Fast Expert Teams -verkosto kykeni tuottamaan ratkaisuja koronakriisiin

Suomessa tarvitaan uutta nopeasti koottavaa tilapäisen asiantuntijayhteistyön mallia, toteavat Fast Expert Teams -verkoston asiantuntijat. 

Kuvituskuva tietokoneesta luonnossa

Yli sata asiantuntijaa antoi osaamistaan käyttöön estääkseen Suomea halvaantumasta koronakriisin alettua. Fast Expert Teams -verkosto perustettiin 16. maaliskuuta LUT-yliopiston tietojohtamisen professorin Kirsimarja Blomqvistin aloitteesta. Verkoston toiminnan ideana oli hyödyntää digitaalisia työkaluja ja koota yhteen asiantuntijoita yli eri sektorirajojen työskentelemään koronapandemiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

"Kriisitilanne, missä asiantuntijat eivät voi matkustaa tai tavata toisiaan kasvotusten, oli täysin uusi ja odottamaton. Niin minulle kuin muillekin verkostoyhteistyöhön tottuneille asiantuntijoille yllättävintä oli verkoston dynaamisuus ja nopeus", sanoo Blomqvist.

Verkostossa työskenteli kahdeksan eri tiimiä. Niiden tehtäviksi muodostuivat kansallinen tutkimus etätyöhön siirtymisestä, tutkimus- ja kehityshanke hengityssuojainten puhdistamiseksi, 3D-tulostusosaamisen kokoaminen, palkka- ja keikkatyön yhdistäminen lomautusten vaihtoehtona, etätyön hyvät käytännöt, virtuaalifasilitointi, tehokkaat TKI-instrumentit sekä datan ja tekoälyn hyödyntäminen.

LUT-yliopiston asiantuntijoista akatemiatutkija Katri Laatikainen koordinoi laajaa kansallista huomiota saanutta hengityssuojainten puhdistusryhmää ja professori Heidi Piili kokosi 3D-tulostuksen kansallista asiantuntijaryhmää.

Etätyö kaipaa tehostamistoimia

Asiantuntijaverkoston työskentely osoitti, että Suomessa pitäisi hyödyntää aiempaa merkittävästi enemmän sektori- ja organisaatiorajat ylittävää, nopeasti tehtävää asiantuntijayhteistyötä.

"Tällainen työskentely on parhaimmillaan erittäin nopeaa ja tuloksellista", Blomqvist kertoo.

Verkoston asiantuntijat suosittelevat kahdeksaa eri toimenpidettä yhteiskunnan toiminnan tehostamiseksi. Keskeisimmät niistä liittyvät etätyöhön. Esimerkiksi verkkoyhteyksiä ja toimivaa tietoliikenneinfrastruktuuria on vahvistettava, etä- ja joustotyön kulttuuria työpaikoilla lisättävä ja yksilöiden ja organisaatioiden välistä luottamusta vahvistettava.

"Pelko ja epävarmuus estävät uudistumisen, investoinnit ja kehittämisen. Luottamus taas mahdollistaa toiminnan vaikeasti ennustettavissa olosuhteissa, joihin liittyy epävarmuutta ja riskejä. Suomessa tarvitaan yhä enemmän kykyä vastata erilaisten osapuolten odotuksiin ja kykyä rakentaa luottamusta nopeasti erilaisten osapuolten kesken."

Verkoston asiantuntijat näkevät etätyöllä monia mahdollisuuksia. Koronapandemian väistyttyä etä- ja matkatyö yleistyvät. Tietoliikenneyhteyksien kapasiteetissä ja toimivuudessa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja, mikä aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa.

"Erityisesti tietotyöhön liittyvää työvoiman kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata, jos Suomen osaava työvoima saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön", Blomqvist sanoo.

Fast Expert Teams -verkoston tuottama loppuraportti on luettavissa täältä. Raportista löytyy verkoston kokemuksen ja tutkimuksen perusteella syntyneet johtopäätökset, toimenpideohjeet sekä kuvaus verkoston kahdeksasta eri tiimistä. Kaikkiaan verkoston työskentelyyn osallistui yli 100 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, ministeriöistä ja yrityksistä. Yhteystiedot keskeisimmille asiantuntijoille löytyvät loppuraportista.

Lisätiedot:

Kirsimarja Blomqvist, professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, p. 040 755 1693 (verkoston koordinointi)

Heidi Piili, professori, LUT-yliopisto heidi.piili@lut.fi, p. +358 40 755 1693 (3D-tulostus)

Katri Laatikainen, akatemiatutkija, LUT-yliopisto katri.laatikainen@lut.fi, p. +358 50 547 9970 (hengityssuojainten puhdistus)

Lue aiempia uutisia Fast Expert Teams -verkoston työhön liittyen: