Ympäristönsuojelu vai kilpailukyky – pitääkö valita?

Professori Lassi Linnanen herätteli Ilmansuojelupäivien 200 asiantuntijan joukkoa 20.8. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla keskusteluun ympäristönsuojelun ja kilpailukyvyn vastakkainasettelusta. Keskustelua käytiin teemalla: Onko ympäristönsuojelu uhka vai mahdollisuus Suomen kilpailukyvylle?

Linnanen heittää pöytään kolme teesiä:

  1. Ympäristönsuojelun kieltämiseen on kova tarve.
  2. Tiedosta ei seuraa tekoja. 
  3. Pelimerkit ovat ympäristöteknologian markkinoilla uusjaossa.

Kieltäminen näkyy Linnasen mukaan siinä, että monessa yhteydessä keskustelua käydään ympäristönsuojelun ja kilpailukyvyn vastakkainasetteluna. Hän haluaa herättää keskustelua siitä, miksi näin on ja pitääkö näin olla?

"Monessa tilanteessa globaalit ympäristöhaasteet unohdetaan ja kilpailukyky otetaan esiin vain taloudellisena ja poliittisena haasteena", toteaa Linnanen.

Hän ottaa esimerkiksi USA:n liuskekaasun, joka on yleensä keskusteluissa esillä vain taloudellis-poliittisena kysymyksenä. Liuskekaasu parantaa USA:n kilpailukykyä, mutta yhtä aikaa sen kanssa ei puhuta ilmastonmuutoksesta.

"Kaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine ja lisää kaasua tarkoittaa halpaa energiaa, ja lisää päästöjä."

Lobbaajina vanhat ja uudet energia-alan pelurit

Monessa tilanteessa globaalit ympäristöhaasteet unohdetaan ja kilpailukyky otetaan esiin vain taloudellisena ja poliittisena haasteena.

professori Lassi Linnanen

Toisessa esimerkissä Linnanen ottaa esiin aurinkoenergian, joka on kasvanut voimakkaasti ja kasvu on tuonut energiamarkkinoille uusia pelureita. Aurinkoenergian lisääntyminen pitäisi olla positiivinen asia, mutta sen uhkana ovat suuret perinteiset energia-alan yritykset, jotka ovat voimakkaita lobbaajia.

Toinen teesi eli tieto ei johda tekoihin on jo pitkään näkynyt erilaisten tutkimusten tuloksissa.

"Mikä on, että tieto ei muutu toiminnaksi, ei yksilötasolla, organisaatioitten tasolla eikä kansakuntien tasolla", tivaa Linnanen.

Ympäristönsuojelulle löytyy kyllä kannatusta kyselytutkimuksissa, mutta ympäristöä paremmin huomioon ottavien tuotteiden menekki ei silti kasva.

Pelimerkkejä jaetaan Linnasen mukaan ympäristöteknologiamarkkinoilla uudelleen. Perinteisesti Pohjois-Eurooppaa, Suomi mukaan lukien, on pidetty ympäristöteknologian kärkialueena. Maiden ympäristölainsäädäntö on ollut kehittynyttä, mikä on luonut kotimaista kysyntää ja myös vientiä, kun muut maat ovat lainsäädännössä seuranneet. Saksa on veturina vielä aurinkovoimassa, mutta muutoin Linnasen mukaan ollaan menettämässä otetta.

"Kiina on tulossa voimakkaasti mukaan ympäristöteknologiabisnekseen. Se aikoo olla suurvalta myös ympäristöteknologiassa. Volyymit Kiinassa ovat valtavia, vaikka ovat toki ympäristöongelmatkin. Miten voimme vastata tähän?"

Cleantech Suomen elinkeinopolitiikan keskiössä?

Linnanen kysyy, kumpi on Suomen kilpailukyvylle tärkeämpää: "Säilyttää olemassa olevat teollisuustyöpaikat vai synnyttää uusia työpaikkoja uusille aloille?"

Hän haastaa keskustelijat pohtimaan, mitkä asiat ovat oleellisia Suomen kilpailukyvylle. Onko oleellista edelläkävijyys ympäristönsuojelussa, halpa energia, ydinvoiman lisärakentaminen, mahdollisimman löyhät ympäristönormit, valtion tuki olemassa olevan teollisuuden säilyttämiseksi vai valtion tukemat kotimarkkinareferenssit cleantech-alan yrityksille?

"Onko niin, että suomalainen osaaminen on maailman huippua bioenergiassa, uudessa uusiutuvassa energiassa (tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia), teollisuuden energiatehokkuudessa, ilmanlaadun mittaustekniikassa, ilmapäästöjen puhdistustekniikassa ja energiatehokkaassa rakentamisessa? Jos on, onko se sitä jatkossakin? Panostetaanko näihin tarpeeksi?"

Linnanen muistuttaa, että Suomen hallitus on määritellyt cleantech-liiketoiminnan yhdeksi elinkeinopolitiikan keskeisistä painopistealueista. Tavoitteena on nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi ja kaksinkertaistaa cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto n. 20 miljardista eurosta 40 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.

Suomalaisella cleantech-sektorin nouseminen kansainväliseen eturintamaan on Linnasen mielestä mahdollista, mutta edellyttää insinööritaidon lisäksi, systeemistä ymmärrystä, rohkeita investointeja sekä palvelu- ja markkinaosaamista.

LIsätietoja:

professori Lassi Linnanen, lassi.linnanen@lut.fi