Yrityksen kansainvälistyminen laukaisee usein suuren määrän kokeiluja, jotka voivat määrittää strategiaa ja innovaatiotoiminnassa onnistumista pitkälle tulevaisuuteen

Yritysten elinkaarta kansainvälisillä markkinoilla on perinteisesti tutkittu yrittäjämäiseen toimintaan, oppimiseen ja verkostojen merkitykseen keskittyvällä käytösteorialla. Yleisimmät teoriat selittävät kuitenkin puutteellisesti esimerkiksi innovaatioiden syntyä. LUT-kauppakorkeakoulussa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että innovaatiokyvykkyys on usein seurausta osin tiedostamattomasta kokeilukulttuurista.

Päivi Aaltonen (YM) tarkasteli väitöstutkimuksessaan innovaatioiden syntymistä kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälistymisen prosessiteoriat kuvaavat yrityksen elinkaarta kansainvälisillä markkinoilla, keskittyen erityisesti yrittäjämäiseen toimintaan, oppimiseen sekä verkostojen merkitykseen. Pohjana 1970-luvulta lähtöisin oleville teorioille toimii käytösteoria, joka lainaa mallin evoluutioteoreettisesta lajin kehityksestä, adaptaatiosta eli suunnitelmallisesta sopeutumisesta.

"On kuitenkin useita elementtejä, joita nykyiset teoriat eivät täysin kykene selittämään, kuten uusien radikaalisti innovatiivisten ratkaisujen synty. Tutkimuksessani havaitsin, että lisäämällä aikaisemman käytösteorian adaptiiviseen malliin adaptaation vastinpari, exaptaatio, näihin avoimiin kysymyksiin pystytään vastaamaan paremmin", kertoo Aaltonen.

Aaltonen jatkaa, että exaptaatiolla tarkoitetaan jonkun olemassa olevan piirteen tai ominaisuuden hyödyntämistä uudella tavalla. "Yleisesti käytetty esimerkki on lentokyvyn kehittyminen dinosauruksille. Dinosauruksilla oli höyhenet lämmönpitoon jo ennen kuin ne osasivat lentää. Vasta myöhemmin höyhenten lisäarvo liitämisessä johti lentokyvyn kehittymiseen."

Aaltosen tutkimuksen empiirisessä aineistossa tarkasteltiin muun muassa kahden globaalin teknologiayrityksen, Googlen sekä IBM:n ja CSC:n tytäryhtiöiden yhteenliittymän, tuloa Suomeen. Kumpikin jättiyhtiöistä perusti metsäteollisuuden käytöstä poistuneisiin konesaleihin palvelinkeskukset. Entisten paperitehtaiden erityisinä etuina palvelinkeskusten sijaintipaikaksi olivat sähkönjakelun infrastruktuuri ja luotettavuus.

"Googlen toteuttama ratkaisu oli kuitenkin hyvin samankaltainen kuin mitä se oli tehnyt vastaavissa sijoittumispäätöksissään muualla, eli siinä oli kyse adaptaatiosta. IBM:n ja CSC:n yhteenlittymän voidaan sanoa kuunnelleen enemmän kohdemaan olosuhteita ja mukauttaneen ratkaisuaan niiden mukaan, jolloin kyseessä oli exaptaation mukainen ratkaisu", kertoo Aaltonen.

"Yhteistä tutkimuksessani tarkastelluille kansainvälisille laajentumistoimille on tietty epävarmuus ja uuden toimintaympäristön vaikea ennustettavuus."

Aaltonen jatkaa tulosten osoittavan, että suunnitelmien muuttuminen matkan varrella on keskeinen tekijä kansainvälisten projektien lopputuloksessa. "Erityispiirteiden havainnointiin ja niihin reagoimiseen tarvittavaa avarakatseisuutta ei isoissa projekteissa kuitenkaan välttämättä ole."

Seuraamalla kymmenien tai lähes sadan vuoden aikaista toimintaa tutkimuksessa huomattiin, että yrityksen nykytoiminnan jäljet voidaan jäljittää ensimmäisiin vuosiin kansainvälistymisen alkaessa.

"Pohja useiden yritysten nykytoiminnalle löytyy lähes sattumanvaraisesti suuresta määrästä kokeiluja, jotka ensimmäinen kansainvälistymisaskel on aikanaan laukaissut", päättää Aaltonen.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Aaltosen kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan LUT-yliopistolla perjantaina 13.11.2020.

Väitöskirjan sähköinen versio LUT-yliopiston julkaisutietokannassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-569-9

Lisätietoja:

Päivi Aaltonen, +358 50 5377372, pahamaaltonen@gmail.com

Lue seuraavaksi: