« Takaisin

Yrityksen pahin kilpailija on usein myös sen paras yhteistyökumppani

Yhteistyötä kilpailevien yritysten kesken ajaa yleensä jokin kolmesta motiivista: resurssien käytön tehostaminen, pyrkimys laajentaa ja luoda uusia markkinoita tai halu liittoutua yhteisiä kilpailijoita vastaan. Motiivit ovat yleisiä lähes kaikilla toimialoilla. ­Ei siis ihme, että ilmiön ympärillä riittää tutkittavaa.

Paavo Ritala

Strategian ja innovaatioiden professori, KTT Paavo Ritala (36) puhuu kilpailijayhteistyöstä (englanniksi coopetition, yhdistelmä sanoista competition ja collaboration) erityisen innostuneesti, vaikka tutkijan uraan ja kiinnostuksen kohteisiin mahtuu monia muitakin aiheita.

"Minusta kasvoi tutkija tämän aihepiirin sisällä. Ensirakkaus on aina erityinen", kertoo kilpailijoiden välisestä innovaatioyhteistyöstä vuonna 2010 tohtoriksi väitellyt Ritala.

Ensinäkemys kilpailijoiden väliseen yhteistyöhön liittyi Ritalalla kuitenkin mielleyhtymään, joka on useimmille kuluttajillekin tutumpi: hintakartellit ja markkinoiden jakaminen. Ritala työskenteli opintojensa loppuvaiheessa Kilpailuvirastossa ensin kesätyöntekijänä ja myöhemmin tutkijana. LUTilla avautunut gradupaikka kilpailijoiden välistä yhteistyötä käsitelleessä TEKES-projektissa antoi hänelle mahdollisuuden tarkastella aihetta viranomaisnäkökulman sijaan yritysvinkkelistä.

"Yhtenä kumppanina projektissa oli Nokia, jota aihe erityisesti kiinnosti. Syvennyin kilpailijoiden välisen innovaatioyhteistyön tarkasteluun, ja oikeastaan sillä tiellä olen edelleen."

Tutkijana innostun erityisesti siitä, kuinka kilpailijayhteistyö luo arvoa asiakkaille ja yhteiskunnalle.

"On ymmärrettävää, että edelleen moni yhdistää kilpailijayhteistyön hintakartelleihin ja muihin kilpailua rajoittaviin ilmiöihin. Maailma on kuitenkin monimutkaistunut ja useilla aloilla kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä hyväksyttävissä ja arvoa luovissa yhteyksissä: tuotekehityksessä, valmistuksessa, logistiikassa ja markkinoinnissa."

Kilpailijayhteistyö on osa laajempaa trendiä missä yritykset erikoistuvat omille osaamisalueilleen ja tekevät yhteistyötä erilaisissa verkostoissa. Ilmiö tunnistettiin tutkimuksessa 90-luvulla, ja se seurailee muita liiketoimintaa ravistelevia megatrendejä, kuten digitalisaatiota ja ilmastonmuutoksen haasteita.

Yhteiset intressit yhdistävät

Kilpailevilla yrityksillä on ymmärrystä samoista markkinoista, asiakastarpeista, teknologioista, sekä lainsäädännöstä. Samalla markkinalla toimiminen tarkoittaa myös yleensä sitä, että yritysten intressit ovat samat esimerkiksi logistiikan tehostamisessa, uusien tuotteiden luomisessa, tai toimialan sääntely-ympäristön kehittämisessä.

Ritala kertoo, että kilpailijat ovat erityisen hyviä yhteistyökumppaneita ns. inkrementaalien innovaatioiden luomisessa. Inkrementaali eli vähittäinen kehittäminen on luontevaa saman toimialan yrityksille, koska ne ymmärtävät markkinoiden ja teknologioiden lainalaisuudet.

Yhteistyö kilpailijoiden kesken voi parhaimmillaan kasvattaa markkinaa merkittävästi.

"Maailmalla on paljon yleisesti tunnettua yhteistyötä, joissa kilpailevat yritykset esimerkiksi ostavat toisiltaan keskeisiä komponentteja. Muun muassa Apple on käyttänyt iPhone –puhelimissaan Samsungin valmistamia OLED-näyttöjä, vaikka yritykset kilpailevat verisesti älypuhelinmarkkinoilla."

Aivan uudet, radikaalit innovaatiot tulevat usein toimialan ulkopuolelta ja ovat hyvin harvinaisia. "Radikaalien innovaatioiden luonteeseen kuuluu, että ne muuttavat toimialaa ja markkinoita merkittävästi. Jännite kilpailijoiden välillä on siksi usein erityisen suuri ja kynnys yhteistyöhön korkea."

Ritala itseään kiinnostaa erityisesti luoko kilpailijayhteistyö arvoa sekä kilpailijoille että muille osapuolille: asiakkaille ja yhteiskunnalle. Alustatalouden malleja noudattavista yrityksistä hän on tutkinut verkkokauppajätti Amazon.comia.

"Amazon.comin strategian ytimessä on ylivertainen asiakaskokemus. Yritys ymmärsi jo varhain, että kilpailijoiden päästäminen samalle alustalle tuotti asiakkaille merkittävää lisäarvoa ja kasvatti markkinaa. Amazon sai kilpailijat myös jakamaan osan alustan ylläpidon kustannuksista."

Kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu

Ritala ja Pia Hurmelinna-Laukkanen (Oulun yliopisto) palkittiin hiljattain coopetition-aiheisesta tutkimuksesta Abbie Griffin High Impact –palkinnolla, jonka myönsi innovaatiojohtamisen alan arvostettu tiedelehti Journal of Product Innovation Management.

Vuonna 2013 julkaistu artikkeli käsitteli innovaatioyhteistyötä kilpailijoiden välillä, ja palkintoperusteissa se huomioitiin erityisesti tieteenalallaan laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Palkitusta tutkimuksesta selvisi, että yritys voi menestyä kilpailijayhteistyössä sekä inkrementaalien että radikaalien innovaatioiden osalta, jos se samanaikaisesti panostaa uuden tiedon omaksumiseen, sekä suojaa tehokkaasti omaa osaamistaan.

"Akateemisessa mielessä marraskuinen päivä Chicagossa oli urani hienoin. Olen ylpeä arvostamani lehden antamasta tunnustuksesta", Ritala tunnelmoi.

Kunnianhimoisella tutkijalla riittää kysyntää ja aiheita niin kotiyliopistossa kuin maailmanlaajuisessa tutkijaverkostossa. "Maailmalla minut tunnetaan erityisesti kilpailijayhteistyön tutkijana, ja teen yhteistyötä aiheen ympärillä koko ajan. Omaa tutkimusryhmää kilpailijayhteistyöstä ei LUTin sisällä ole, mutta linkki muuhun kestävän kilpailukyvyn tutkimukseen on vahva."

Moni LUTinkin fokuksessa olevista teollisuudenaloista miettii yhteistyössä miten alentaa hiilidioksidipäästöjä tai parantaa työoloja globaaleissa hankintaketjuissa.

"Nämä jos mitkä ovat merkityksellisiä teemoja ja kilpailevilla yrityksillä on merkittävä rooli näiden suurten haasteiden ratkaisemisessa. Aiheet eivät lopu, aika sen sijaan meinaa olla tiukilla", päättää tutkija­ – kiireestä huolimatta hymyillen.

Kuka: Paavo Ritala, 36, @PaavoRitala
Koulutus: Kauppatieteen tohtori, KTT
Työ: Strategian ja innovaatioiden professori LUT-kauppakorkeakoulussa, LUTin hallituksen jäsen, Associate Editor R&D Management -tiedelehdessä
Harrastukset: Pitkänmatkanjuoksu, hiihto, musisointi

Lue seuraavaksi: