Puhujat

FUCIO/AAPA-verkostojen IT-projekti-SIG-ryhmän kokoamasta kartoituksesta selvisi, että moni yliopisto ja ammattikorkeakoulu käyttää tai ottamassa käyttöön jotain projektijohtamismallia ja hyödyntää projektisalkkuja kehittämiskokonaisuuksien
johtamisessa.

Mitä projektijohtamismalleilla ja projektisalkun johtamisella tarkoitetaan, ja mitä hyötyjä organisaatiot niillä tavoittelevat tai ovat jo saavuttaneet.

Mitkä ovat olleet suurimmat kipupisteet mallien ja salkkujen käyttöönotoissa.

HAMKin strategian ytimessä oleva tietojohtaminen on vuosien saatossa tuottanut tuloksia. Pitkän taipaleen aikana on otettu isoja kehitysaskelia, on tehty monia oivaltavia innovaatioita, on törmätty isoihin ja pieniin ongelmiin sekä tehty monia viisaita(kin) päätöksiä.

Puheenvuorossa esitellään mm. matkan aikana opittuja hyödyllisiä asioita, kerrotaan mitä kuoppia polulla olisi ollut viisasta välttää, esitellään epätavanomaisia innovaatioita esimerkiksi PowerBIn hyödyntämisessä sekä kehutaan saavutuksilla häpeämättömästi.

Esityksessä käydään seikkaperäisesti läpi miten Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto on hyödyntänyt kansainvälistä kyvykkyysmallia (HERM 2.6.1) oman toimintansa ryhmittelyssä. Esityksessä näytetään miten organisaation tiedot voidaan visualisoida monilla eri tavoilla esim. hyödyntämällä KA-työkaluja ja analytiikka työkaluja kuten PowerBI. HY sekä Aalto ovat lähestyneet asiaa eri näkökulmista, mutta lopputulema mahdollistaa yhdenmukaisen ryhmittelyn ja vertailun.

Esityksessä myös näytetään miten yhdistyvät organisaation strategia, tiekartat, prosessit, järjestelmät ja tietovarannot tavalla joka tukee tiedolla johtamista.

Esitys sisältää:

• HERM 2.6.1 Korkeakoulu kyvykkyysmalliin
• QPR - KA työkaluvisualisointia
• PowerBI visualisointia
• Tietohallintalain soveltamista
• Organisaatio kohtainen strategia-analyysi
• Tiekarttoja
• Projekti-, sovellus- ja hankesalkku linkitystä

• Mitkä tekijät vaikuttavat kyberikollisuuteen
• Mitä haasteita kyberrikollisuuden torjuntaan liittyy
• Mitä kyberrikosten torjunta on
• Miten rikostutkinnan edellytyksiä voi parantaa.

MitViDi-hankkeessa ollaan kehittämässä mittareita kestävien ICT-hankintojen tueksi julkisen sektorin toimijoille. Painopiste on ICT-palvelujen ja ohjelmistojen hiilijalanjäljen arvioinnissa, mihin on tällä hetkellä hyvin rajallisesti tarjontaa soveltuvista mittareista.

Jotta mittareita voitaisiin hyödyntää osana julkista kilpailutusprosessia, hankkeen aikana tehdään yhteistyötä korkeakoulujen IT-palveluiden kanssa selkeän ja helppokäyttöisen työkalun luomiseksi. Työkalun käyttökelpoisuuden parantamiseksi tehdään yhteistyötä myös muiden julkisten hankkijoiden ja ICT-alan toimittajien kanssa.

Kolmen korkeakoulun fuusio, kaikilla omat tietojärjestelmät, kaikille yhteinen tietovarasto, mahdotontako?

Vuoden 2022 aikana otettiin käyttöön LUT:n uusi tietovarasto, joka korvasi kaksi vanhempaa korkeakoulujen käytössä ollutta ratkaisua.

Kokemuksia, haasteita ja ratkaisuja.

Esitellään kuinka Zero Trust -arkkitehtuurin mukaisia käytäntöjä toteutetaan Helsingin yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä olevassa etätyöpöytäympäristössä käyttäen tähän ohjelmistopohjaisesti määriteltyjä tietoliikenneverkkoja ja palomuureja.

Ohjelmistopohjaiset verkot ja näiden funktiot ovat rakennettu VMware NSX -ohjelmistoa käyttäen.

3AMK, eli Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijoilleen tekoälypohjaisen työkalun, Careerbotin.

Tavoitteena on auttaa opiskelijoita sanoittamaan osaamistaan ja osaamisvajeitaan, löytämään työpaikkoja ja opintojaksoja sekä tutkimusaiheita.

Palvelu on lanseerattu keväällä 2022 3AMK:n opiskelijoille ja henkilöstölle. Esityksessä käydään läpi Careerbotin toiminnallisuudet sekä kehitysprojektin vaiheet ja opit.

Esityksen tekijät ovat yrittäneet hahmottaa korkeakoulukentän videotallenteiden yleisimpiä sopimuskäytänteitä, toimivia ratkaisuja ja esiin tullutta ongelmatiikkaa.

Kuinka pedagogiset kahvilat soveltuvat kehittämään korkeakouluopetuksen laatua, opettajien digipedataitoja ja yhteistä pedagogista kulttuuria?

Miten tässä onnistuttiin Jyväskylässä lukuvuonna 2021-22?

Mitkä ovat 12 teesiä menestykseen näissä teemoissa? Tule kuulemaan ja ottamaan vinkit käyttöön!

Yliopistojen välisellä tietoturvayhteistyöllä on pitkät perinteet. Esityksessä käydään läpi yhteistoimintaa yleisesti, toiminnan periaatteita, saavutuksia lähimenneisyydestä ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Yliopistojen kesken tapahtuvan yhteistyön ja ISAC-tiedonvaihtoryhmänä (Information Sharing and Analysis Centre) toimimisen lisäksi muut verkostot ja toimialakohtaiset ISAC-ryhmät muodostavat tärkeän tietoturvaekosysteemin.

Yhtenä yhteistyön erityisalueena kuvataan harjoittelutoimintaa yliopistoissa, sen tavoitteita, toimintamalleja ja hyötyjä. Case-esimerkkinä esitellään kevään 2022 PULMU-harjoituksen kokemuksia.

Kyberrikollisuus on nopeimmin kasvava rikollisuuden laji. Kyberrikollisuuden torjunnassa erityisen tärkeää on lisätä tietoisuutta paitsi kyberrikollisuuden uhkista myös niiltä suojautumisesta.

Tämä puheenvuoro kertoo Poliisiammattikorkeakoulun toimista kyberrikostorjunnan osaamisen kehittämiseksi.

Valmius on varautumisen tuloksena saavutettu tila, jossa kyetään vastaamaan erilaisiin uhkiin. Esityksen tarkoituksena on avata ja kertoa valmiussuunnittelun merkitystä osana korkeakoulun päivittäistä toimintaa. Valmiussuunnittelun tulee olla luonteva osa normaalia arkea ja sen tulee tukea päivittäistä toimintaa, jolla toiminnot voidaan toteuttaa häiriöttämästi kaikissa tilanteissa.

Valmiussuunnitteluprosessissa selvitetään muun muassa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan, toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvat muutokset, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi.

LUT-korkeakouluilla on kaksi pääkampusta (Lahti ja Lappeenranta) ja molemmissa on oma konesali. Miten yhdistää konesalit toisiinsa Funet-verkon yli ja mahdollistaa virtuaalipalvelimien liikuttelu konesalista toiseen. Samalla oli tarve mikrosegmentoinnin käyttöönotolle ja palvelinyhteyksien tarkemmalle palomuuraukselle erityisesti East-West-liikenteen osalta sekä yhtenäistää monella eri tasolla tapahtuvaa palomuurausta.

Esityksessä käydään läpi miten projekti on viimeisen kahden vuoden aikana edennyt ja mitä on opittu. Toteutettu järjestelmä toteutettiin VMWare VCF ja NSX-T -ratkaisuilla.

Pandemia pakotti opettajia käyttöönottamaan erilaisia ohjelmistoja ja menetelmiä verkko- ja hybridiopetuksen toteuttamiseksi.

Puheenvuorossa esitellään, miten helposti hybridiopetusympäristö rakentuu OBS Studio:n avulla. Tavoitteena on tarjota lähi- ja etäoppijalle samanlainen oppimiskokemus.

Esityksessä pohdiskellaan AV- ja esitystekniikan mahdollistamia teknisiä uhkia ja niiden avaamia hyökkäys- tai hyväksikäyttövektoreita joihin ei välttämättä aina muisteta kiinnittää huomiota esim. asennuksen tai suunnittelun yhteydessä. Myös nykyisenä AV-over-IP -aikakautena pienellä tahattomalla konfiguraatiovirheelläkin voi olla isot seuraukset.

Esitys on laadittu yhteistyössä AV-SIG - Korkeakoulujen AV-asiantuntijoiden foorumin jäsenten kanssa.

Ciscon ohjelmisto-ohjattava verkkoratkaisu tarjoaa muutoksen verkkojen rakentamiseen ja hallintaan. Irrottamalla verkkotoiminnot laitteistosta, ohjelmisto-ohjattu verkko auttaa varmistamaan käytäntöjen johdonmukaisuuden, mahdollistaa uusien IT-palvelujen ja -sovellusten nopeamman käynnistämisen ja lyhentää merkittävästi ratkaisuaikoja avoimen ja laajennettavan alustan avulla.

Puheenvuorossa Mika Järvinen (Cisco) ja Jari Utriainen (LUT) keskustelevat ohjelmisto-ohjatun verkon tuomista mahdollisuuksista ja kuinka tulevaisuuden haasteet hanskataan tulevaisuuden verkkojen hallinalla.

While Africa’s youth unemployment crisis is a global problem, it is also an opportunity for creating the biggest IT talent pool in the world. Finnish HEIs have a crucial role in attracting, identifying, retaining, and building collaboration with African IT talents as an opportunity to address the high demand for this labor force.

Lukuisat korkeakoulujen ulkoiset ja sisäiset muutokset ovat haastaneet korkeakoulujen Digi/IT-yksiköt ennen näkemättömällä tavalla. Muutos on nopeaa ja resurssien riittävyys on yleinen haaste.

Tässä esityksessä on tarjolla katsaus keskeisimpiin muutosilmiöihin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin yliopistojen IT-kentässä. Lisäksi luodaan katsaus FUCIO-verkoston tulevan vuoden tavoitteisiin.

Aalto-yliopiston kokemuksia ja vaikutuksia Next Generation FireWall (NGFW) ratkaisusta.

• Hankeen tausta ja eteneminen 2022
• MS o365/Sentinel
• Oman ja toimijan roolien selkeyttäminen

Yhteisesitys Seija Kouvo ja Hanna-Kaisa Parikka.

LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat opiskelevat tiettyjä opintoja konsernin toisessa korkeakoulussa. Korkeakouluilla on eri opintohallintojärjestelmät (LUT: Sisu, LAB: Peppi), joiden välille on rakennettu integraatio, joka siirtää tarvittavat tiedot järjestelmien kesken. Tämä mahdollistaa opettajan ja opiskelijan toimimimisen vain kotikorkeakoulunsa järjestelmässä. Puheenvuorossa esitellään ratkaisu opetussuunnitelmatyöstä arviointiin.

Korona-aikana käyttäjien kiinnostus erilaisia digityökaluja kohtaan on kasvanut, kun etä- ja hybridityöskentelyyn ja -opetukseen etsitään niitä tukevia työkaluja. Tilanteessa, jossa työkaluvalikoima kasvaa ja palveluita etsitään käyttöön organisaation ulkopuolelta, vaarana on työkaluvalikoiman sirpalemaisuus, tietoturvan ja -suojan heikentyminen, kustannusten kasvu sekä käyttäjien "digiähky" ja tuen puute.

Esityksessä esitellään tietohallinnossa rakennettuja työkalujen sipulimalleja ja asiakastarpeiden käsittelymallia. Esityksessä kuvataan, miten käytössä olevien työkalujen kokonaisuutta ja toiveita uusista työkaluista hallitaan sekä miten niistä viestitään käyttäjille Tampereen korkeakouluyhteisössä. Sipulimallien kautta käyttäjille kuvataan tietoturvalliset, käytössä olevat digityökalut ja niiden rooli yhteisössä. Tietohallinnossa rakennettu asiakastarvemalli taas kokoaa toiveet ja kysymykset sipulimallien ulkopuolisista, uusista ohjelmista asiantuntijoiden käsittelyyn. Tavoitteina näillä malleilla on ohjata yhteisön jäsenet tietoturvallisten ja tuettujen palveluiden käyttöön ja samalla käsitellä entistä systemaattisemmin monialaisen korkeakouluyhteisön jäsenten toiveita uusista työkaluista. Esityksessä kuvataan uuden toimintatavan lähtökohdat, onnistumiset ja haasteet.

Aalto-yliopiston toisiolain mukaisen FINDATA-ympäristön tekninen kuvaus ja jatkosuunnitelmat.

Miten Front.ai:n toimittamaa Boost.ai:n tekoälypohjaista chatbottia oikeasti koulutetaan?

Luvassa käytännön kokemuksia chatbotin kouluttamisesta. Missä botti loistaa, mikä menee helposti metsään?

Käydään läpi botin sielunelämää sekä treenidataa, synonyymiryhmiä ja keskustelun analytiikkaa. Valokeilaan pääsevät sekä onnistumiset että kömmähdykset.

Esityksessä esitellään tiivistetysti Turun yliopiston Digipalvelujen Tutkimuksen IT:n omana tuotantona toteutettavia työkaluja tutkimusaineistojen hallintaan.

Ensimmäinen on tallennustilojen hallintatyökalu, jonka avulla hoidetaan tutkimusdatan omistajuutta ja elinkaarta sekä tallennustilojen käyttöoikeuksia.

Toisena työkaluna esitellään Datakatalogi, joka on väline tutkimusaineistojen metadatan hallintaan ja julkaisemiseen.

Itä-Suomen yliopiston datatuki tarjoaa moniammatilliseen asiantuntijuuteen perustuvia palveluita tukemaan Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tutkimusdatan hallintaa.

Datatuen palveluita tarjotaan tutkimusdatan hallintaan liittyvissä kysymyksissä kootusti yhden palveluosoitteen kautta.

Palveluita tuottavat kirjaston, tietotekniikkapalveluiden, lakipalveluiden, tietoaineistojen hallinnan, tietosuojan ja tietoturvan asiantuntijat.

Korkeakoulujen Ristiinopiskelupalvelu on korkeakouluissa käyttöönottovaiheessa. Palvelun myötä mahdollistuu tutkinto-opiskelijoille mm. joustava ilmoittautuminen toisen korkeakoulun tarjoamiin opintoihin oman korkeakoulun Pepistä tai Sisusta. Palvelun kautta liikkuvat niin opintotarjonnan tiedot kuin ilmoittautumiset ja suorituksetkin joustavasti korkeakoulujen välillä.

Puheenvuorossa esitellään Ristiinopiskelupalvelu lyhyesti yleisesti (CSC) ja kuullaan Turun ammattikorkeakoulun kokemuksia palvelun testaustyöstä ja käyttöönotosta (TuAMK).

Puheenvuoro on yhteisesitys Turun amk:n Tessaliina Iltanen ja CSC:n Melanie Lotz.

Gartnerin raportin "Top Strategic Technology Trends for 2022" -kärjessä komeilee hyperautomaatio.

Järjestelmäspagetti ja paikkariippumaton työ/opiskelu pakottaa uudistamaan ja digitalisoimaan korkeakoulujen toimintaa.

Kerron, miten Jyväskylän yliopisto on vastannut haasteeseen ja mikä on Vasara BPM-hyperautomaatioalusta.

Tampereen yliopiston ja TAMK:n henkilökunnan käyttämissä puhelimissa ja tableteissa otettiin käyttöön kevään 2022 aikana Microsoft Intune -mobiililaitehallintajärjestelmä.

Esityksessä kuvataan hankkeen tavoitteita, tekniikkaa, etenemistä, viestintää, ongelmia ja seuraavia askelia.

Microsoft kertoi vuonna 2015 uudesta Windows as a Service -päivitysmallista ja miten Windows 10 tulee päivittymään kolme kertaa vuodessa. Windows 10 Enterprise-versiosta tuli kuitenkin tarjolle erityinen Long Term Servicing Branch -versio mikä jatkoi tuttua 5+5 vuoden tukimallia - tosin LTSB-versioiden käyttöä ei suositeltu kuin erikoistapauksissa.

Tule kuulemaan mitä olisi tapahtunut jos kohtalaisen iso yliopisto ei olisi ottanut WaaS-mallia täysin omakseen vaan käytti laajasti LTSB (myöhemmin LTSC) -versioita.

Mitä voimme oppia ja miten tähän liittyy Windows 11? Olihan Windows 10 Microsoftin mukaan viimeinen Windows-versio ikinä.

Alustatalous on yksi digitalisaation puheenaiheista. Organisaatiolla on mahdollista kasvattaa ketteryyttään tuotteistamalla sisäisesti käyttöönsä teknologia- tai palvelualustoja. Kerromme alustaprosessista TUNI D365 Platform -ratkaisua case-esimerkkinä käyttäen.

Funidatan tuottamat palvelut perustuvat AWS-julkipilveen. Kerromme puheenvuorossamme, miten käytämme julkipilveä palveluidemme pohjana ja miten varmistamme palveluidemme tietoturvan.

Tarkastelemme, millaisia tietoturvaratkaisuja olemme kehittäneet sekä miten huomioimme tietoturvaan liittyvät lait ja säädökset.

Esityksessä käydään läpi Autopilotin käyttöönottoa LUT-yliopistossa, sekä mitä hyötyjä ja kokemuksia siitä on saatu teknisestä näkökulmasta katsoen.

LUT-yliopiston verkkosivusto uudistettiin keväällä 2022 ja uudistuksen lähtökohtana oli asiakaskokemuksen parantaminen. Puheenvuorossa esitellään, miten ja millä työkaluilla asiakaskokemusta on mitattu projektin aikana ja sen jälkeen.

Arkaluonteista tutkimusaineistoa on käsitelty CSC:n alustoilla jo yli 10 vuotta.

• Miten kehitys on kehittynyt ja vaatimukset muuttuneet?
• Pysyykö CSC mukana kehityksessä vai putoaako tutkija kelkasta?
• Entä mikä on tutkimusorganisaation rooli tässä kaikessa?

Digivision palvelut sijoittuvat osaksi koulutustoimialan laajempaa kokonaisuutta, joten yhteisen ymmärryksen ja tahtotilan muodostaminen sekä kehityksen koordinointi osapuolten välillä on olennaista.

Kehittäminen taustalla olevia periaatteita ovat yhteentoimivuus, standardinmukaisuus sekä olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen.

Digivision palvelujen it-palvelutuotannon ja -hallinnan järjestämisen lähtökohtana on ollut modulaarisuus, kustannustehokkuus, toimittajariippumattomuus ja aikaa kestävät ratkaisut.

Kokonaisuuden rakentaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, Digivisio-hanketoimiston sekä palveluintegraattorin kesken.

Kumppanipuheenvuoro: Dell Technologies. Tutkimuksen datan tallennus monipilviympäristössä.