Maailmassa on ollut aina alueita, joita vaivaa kuivuus, mutta ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien helleaaltojen myötä ongelma leviää yhä uusille alueille. Esimerkiksi Saksa ja Ranska varautuvat jo kesän kuivuuteen omilla vesistrategioillaan, joiden tavoite on, että yhteiskunta, yritykset ja kansalaiset sopeuttavat vedenkulutustaan kuiviin olosuhteisiin.
”Ihmiset Euroopassa ja etenkin Suomessa ajattelevat varsin vähän vedenkulutustaan. Puhdas vesi on täällä edullista, eikä siitä ole ollut pulaa”, LUTin insinööritieteiden tiedekunnan dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri toteaa.
Mistä niin sanotussa vesikriisissä on kyse?
Ihmisten mielikuvissa vesikriisi liittyy usein Afrikan kuivimpiin alueisiin, joilla ei ole riittävästi puhdasta vettä juomavedeksi ja hygienian ylläpitämiseen. Tämä onkin osa totuutta.
Viime vuosina vesipula on tullut kuitenkin myös Eurooppaan. Kesän pitenevät hellejaksot ovat laskeneet jokien, järvien ja tekoaltaiden vedenpintaa Keski-Euroopassa. Hollannissa osa kanavista kuivui kesällä 2022 lähes täysin. Myös Euroopan suuriin jokiin lukeutuvat Rein ja Tonava umpeutuivat joko osaksi tai kokonaan.
Vesipula on vaikuttanut merkittävästi myös maatalouteen. Esimerkiksi tomaatin sato jäi viime kesänä Etelä-Euroopassa ennätyspieneksi kuivuuden takia, mikä puolestaan on heijastunut tomaatin hintaan Suomessakin.
”Enää vesikriisi ei olekaan uutiskuvia Afrikasta, vaan alueilta, joilla vettä on aiemmin riittänyt. Tilanne on akuutti. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut jo mahdollisen vesisodan ehkäisemisestä, mikä on todella kovaa retoriikkaa”, Kallioinen-Mänttäri sanoo .
Mitä vesisodalla tarkoitetaan?
Vesisota tarkoittaa kirjaimellisesti sotaa vedestä. Vettä ei voi periaatteessa omistaa, koska vesivarannot eivät kunnioita valtioiden rajoja. Tämän takia kysymys veden hallinnasta ja käytöstä ei ole yksinkertainen.
Käytännön esimerkki vesisodan uhasta on Etiopian Siniseen Niiliin rakentama GERD-pato. Etiopia toivoo padon pelastavan maan köyhyydeltä. Niilin alajuoksulla sijaitseva Egypti sen sijaan pelkää, että pato vähentää Niilin kuljettamaa vettä, mikä vaikuttaa Egyptin maatalouteen ja talouteen. Kiristynyt tilanne on jatkunut vuodesta 2011 lähtien, eikä se ole vielä ratkennut. Tästä huolimatta GERD-pato on valmistumassa ja osa siitä on otettu jo käyttöön.
”Puhtaan veden resurssit ovat ylirajaisia. On yksi kysymys, miten vettä käytetään valtion sisällä, mutta entä sitten, jos vesi virtaa valtiosta toiseen. Sama pätee myös likaiseen veteen. Saastunut vesi leviää helposti laajalle ja vaikuttaa eri alueisiin", Kallioinen-Mänttäri toteaa.
Suomen vesivarannot ovat maailman kärkipäätä. Täällä vesikriisin vaikutukset näkyvät heijasteisesti esimerkiksi kuivuuden aikaansaamana väestön muuttoliikkeenä ja hintojen nousuna. Kallioinen-Mänttäri nostaa esiin myös EU:n sääntelyn.
”On mahdollista, että myös Suomeen tulee lisää säädöksiä, jotka tähtäävät vesivarojen suojeluun. Tällä hetkellähän esimerkiksi Suomen jätevesijärjestelmä käyttää puhdasta vettä aika huolettomasti jätteiden kuljettamiseen vessanpöntöstä eteenpäin.”
Miksi vesikriisin ratkaiseminen on tärkeää?
Vesi on elämälle täysin välttämätöntä. Kun käytettävissä olevan veden määrä vähenee, on pakko löytää tapoja käyttää niukkenevaa vesiresurssia siten, että siitä riittää mahdollisimman monelle.
”Vesikriisi voi olla suurempi asia kuin energiakriisi, koska vesi on elämälle täysin välttämätön resurssi. Ilman sitä emme pysy elossa”, Kallioinen-Mänttäri toteaa.
Juomaveden lisäksi vettä tarvitaan muun muassa hygieniaan, ruoantuotantoon, energiantuotantoon, teollisuuteen ja ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Veden riittävyys vaikuttaa siis suoraan myös ruoan ja energian riittävään tuotantoon.
Mitä LUT-yliopisto tekee vesikriisin selvittämisen eteen?
Ennen nimitystään dekaaniksi Mari Kallioinen-Mänttäri työskenteli LUTissa erotustekniikan professorina. Erotustekniikassa kehitetään ja tutkitaan vedenkäsittelyprosesseja, jotka mahdollistavat veden kierrättämisen uudelleen käyttöön esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseissa. Veteen liittyvää erotustekniikan osaamista voi LUTissa syventää erityisessä Water Technology -maisteriohjelmassa.
”LUTissa on tälläkin hetkellä menossa useita kunnallisen vedenpuhdistuksen uudistamiseen liittyviä projekteja. Tarkoitus on käyttää jätevesi resurssina ottamalla siitä talteen ravinteita, hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin sen energiasisältö ja puhdistamalla vesi takaisin käyttöön. LUTissa on myös kehitetty veden uudelleenkäyttöön liittyviä teollisia prosesseja, jotka vähentävät vedenkulusta ja pienentävät teollisuuslaitoksen ympäristökuormaa.”
Koska kysymys vedestä on monimutkainen, se ei selviä pelkällä insinööriosaamisella. Teknologian avulla moni asia voitaisiin jo tehdä tehokkaammin, mutta tähän mennessä varsinaista tarvetta tehostamiselle ei ole ollut. Se, miten uutta vesiteknologiaa otetaan käyttöön ja miten vesiresursseja jaetaan ja arvotetaan, on yhteiskunnallinen kysymys.
”Sen ratkaisemiseksi vaaditaan insinööriosaamisen lisäksi paljon sopimista sekä yhteiskunnallista ja poliittista ymmärrystä. LUTin yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa voi oppia ymmärtämään vesijärjestelmää ja tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia tästä näkökulmasta”, Kallioinen-Mänttäri sanoo.
Lisätietoja:
