Ohjelmistotuotannon tutkimusalan aihepiirejä ovat ohjelmistotuotannon johtaminen, teknologiat, toimintatavat sekä organisatoriset ja liiketoiminnalliset kysymykset.
Teknologioista voidaan mainita laitealustat ja infrastuktuurit, sovellusarkkitehtuurit ja ekosysteemit, pilvilaskenta, avoin tieto ja big data. Ohjelmisto- ja järjestelmäkehitykseen liittyviä keskeisiä toimintatapoja tai prosesseja ovat esimerkiksi suunnittelutyö, vaatimusmäärittely ja testaus. Organisatorisiin ja liiketoiminnallisiin kysymyksiin kuuluvat ohjelmistojen elinkaareen liittyvät aspektit, ohjelmistoinnovaatiot, palvelukehitys ja ohjelmistoliiketoiminta. Myös käyttäjälähtöinen ohjelmistotuotanto, sisältäen tarpeiden ja vaatimusten kartoituksen sekä käyttäjäkeskeiset prosessit ovat tutkimuskohteita.
Tohtorikoulutus ohjelmistotuotannon tutkimusalalla valmentaa jäsentämään monimutkaisia ongelmallisia tilanteita siten, että niihin voidaan hakea perusteltuja ratkaisuja, sekä opettaa tieteellisten menetelmien käyttöön tiedonhankinnassa, analysoinnissa ja raportoinnissa. Tavoitteisiin kuuluu myös tieteenalan viimeisimmän tutkimustiedon tunteminen, kyky organisoida ja johtaa tutkimusprojekteja, sekä raportoida tutkimustuloksia yleistajuisesti.
Tutkimuksen keskeisin toiminto on tutkimustulosten julkaisu arvostetuilla tieteellisillä foorumeilla, joihin kuuluvat luokitellut konferenssit ja tieteelliset aikakausijulkaisut. Julkaisuja kirjoitetaan yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa. Tyypillisesti julkaisujen tuottamiseen osallistuvat yhteistyössä professori, post-doc-tutkijat ja tohtoriopiskelijat. On myös tavanomaista, että julkaisuja tehdään yhteistyössä muiden yliopistojen tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Yhteistyökumppanit voivat olla mistä tahansa maasta tarjoten mahdollisuuden aidosti kansainväliseen yhteistyöhön.
Merkittävä osa tutkimuksesta tehdään yritysten kanssa yhteistyössä. Tyypillisesti tutkimusprojekti sisältää kenttätutkimusta, jossa tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi ohjelmistotestausta, seurataan aidossa tilanteessa yrityksessä. Tyypillisiä tiedonhankintatapoja ovat haastattelut ja havainnointi. Hankittu tieto analysoidaan käyttäen sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä. Tavoitteena on saada aikaan sekä tieteellisiä tuloksia että tarjota yrityksille ja yhteisöille tietoa toimintatapojen kehittämiseen ja toimintaan liittyvien ongelmien ymmärtämiseen.
Tohtoriopintoihin olennaisena osana kuuluva kansainvälinen aspekti voidaan toteuttaa esimerkiksi tutkijavaihtoina, tutkimusvierailuina tai osallistumisena kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin.
Lisätietoja
Professori (tenured) Maria Paasivaara
Yhteistyössä
INFORTE
University of Eastern Finland
