7 kysymystä ja vastausta LUTin ilmastotavoitteista

2. Miksi ympäristökädenjälki on tärkeä?

Ympäristöön liittyvät mittarit, kuten hiilijalanjälki, ovat arvioineet pääasiassa ympäristöön kohdistuvia haittoja. Ympäristökuorman lisäksi toiminnalla voi kuitenkin olla myös laajamittaisia positiivisia ympäristövaikutuksia. Niiden arvioimiseen ja viestimiseen tarvitaan uusia keinoja.

Ympäristökädenjälki on positiivinen mittari toimille, joita tehdään ympäristövastuullisuuden eteen. LUT on kehittänyt aktiivisesti myös ympäristökädenjäljen laskentaa, jotta kädenjäljen avulla voitaisiin tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa päätöksenteon tueksi eri aloilla.

Liiallinen keskittyminen haittoihin voi pahimmillaan jarruttaa kestävää kehitystä, jos se esimerkiksi estää vihreän siirtymän vaatiman infrastruktuurin rakentamista ja teknologian käyttöönottoa. Päätösten tulee perustua sekä haittojen että hyötyjen arviointiin. Tästä syystä on aika kääntää katseet kohti kädenjälkeä.

3. Mitä tapahtuu hiilijalanjäljelle?

LUT laskee ja raportoi edelleen hiilijalanjälkensä vuosittain yleisesti käytetyllä Greenhouse Gas Protocol (GHG) -menetelmällä. Siinä päästöt on jaettu kolmeen päästöluokkaan (englanniksi scope).

Yliopistolla viime vuosina tehtyjen ilmastotekojen ansiosta LUTin päästöt luokassa 1 ovat jo hyvin lähellä nollaa. Tarvittaessa päästöt kompensoidaan siten, että vuoden 2024 loppuun mennessä päästöjä on nolla. Luokassa 2 LUTin päästöt ovat olleet nollassa jo vuosia, koska kaikki LUTin käyttämä ostosähkö on uusiutuvaa. Luokkien 1 ja 2 päästöjä on pienennetty muun muassa parantamalla energiatehokkuutta ja vaihtamalla autokantaa sähkö- ja hybridiautoihin. Osa sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla Lappeenrannan kampuksella.

Yli 99 prosenttia LUTin päästöistä kuuluu luokkaan 3. Ne ovat niin sanottuja epäsuoria päästöjä, jotka ovat peräisin muun muassa yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden työmatkaliikenteestä, ruokailusta, liikematkoista ja tavaroiden ja palvelujen toimitusketjusta. Myös kaukolämpö lasketaan LUTissa luokkaan 3, koska se sisältyy kiinteistön vuokraan.

4. Miten luokan 3 päästöjä vähennetään, ja mikä siinä on tavoite?

Luokan 3 päästöjen vähentäminen vaatii koko korkeakouluyhteisön halua tehdä arjen ilmastotekoja sekä yhteistyötä toimitusketjun ja yhteistyökumppanien kanssa. LUTin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita päästöjen vähentämisessä ovat kiinteistöyhtiö SYK, Kampusravintolat sekä kampuskaupungit, joiden kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseksi.

LUTin epäsuorat, luokan 3 päästöt ovat muiden yritysten luokan 1 päästöjä. Toisin sanoen, kun toimitusketjun yritykset vähentävät toimintansa ja tuotteidensa päästöjä, vähenevät myös LUTin epäsuorat päästöt. Osa yrityksistä myös kompensoi päästöjään – esimerkiksi yliopiston rakennusten omistaja SYK on kumonnut kaikki laskennalliset ilmastopäästönsä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta hankituilla ilmastoyksiköillä vuosittain.

LUT-korkeakoulujen matkustusohjeeseen ja hankintaohjeisiin sisältyy ohjeita ympäristönäkökohtien huomioimisesta ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen suosimisesta. Jätteet lajitellaan, ja kampusravintoloissa asioivia kannustetaan välttämään ruokahävikkiä. Vastuulliset valinnat ovat tapa toimia, johon jokainen voi vaikuttaa myös itse.

LUTin kannalta on oleellista keskittyä niihin päästöihin, joihin yliopisto voi itse vaikuttaa. Tavoitteena on päästöjen todellinen vähentäminen toteuttamalla LUTin Climate Action Plania ja suosimalla ympäristöystävällisiä valintoja.

5. Mitä ongelmia ilmastopäästöjen laskentaan ja kompensointiin liittyy?

Hiilijalanjäljen laskennassa on havaittu, että kattavan ja luotettavan tiedon kerääminen epäsuorista päästöistä on haasteellista. LUTin laskelmat pohjautuvat yliopiston yksiköistä ja sidosryhmiltä kerättyyn tietoon. Vain osa tiedoista saadaan suoraan järjestelmistä ja on tuotettu tavalla, joka mahdollistaa niiden sisällyttämisen kompensoitavien päästöjen joukkoon. Tästä syystä myös kompensoinnin pohjan määritteleminen voi olla osin keinotekoista ja sen tulevia kustannuksia voi olla vaikea ennustaa.

Hiilinegatiivisuus edellyttäisi, että päästöjä vähennettäisiin ensin niin paljon kuin mahdollista ja sen jälkeen hyödynnettäisiin mahdolliset hiilinielut. Lopuksi kompensoitaisiin sijoittamalla rahaa joko päästöjä vähentäviin tai hiilidioksidia poistaviin hankkeisiin enemmän kuin päästöjä todellisuudessa on. Vaikka hiilitase tällä tavoin saataisiin laskennallisesti miinukselle, hiilinegatiivisuus terminä herättää arvostelua. Laskennan ja tavoiteasettelun tueksi on nykyisin olemassa hiilijalanjäljen lisäksi erilaisia ohjeistuksia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Valmisteilla on myös hiilineutraalisuutta määrittelevä ISO-standardi 14068. Erilaiset laskentatavat, käsitteiden tarkentuminen ja todentamisvaatimukset aiheuttavat haasteita tulosten vertailukelpoisuuden arviointiin.

Sekä kompensointiin että hiilinieluihin liittyy riskejä muun muassa siinä, mitä kohteita ja keinoja katsotaan hyväksyttäväksi tulevaisuudessa, kuinka paljon niillä on vaikutusta ja miten niiden kustannukset kehittyvät. Kompensointi ja hiilidioksidin sitominen LUTin kampusalueiden ulkopuolella eivät vähennä yliopiston toiminnasta aiheutuvia päästöjä suoraan, mikä on aina ensisijainen tavoite.

6. Mitä keinoja teknologia tarjoaa hiilidioksidin määrän vähentämiseen ilmakehässä?

Keinoja ovat siirtyminen vähäpäästöiseen tai päästöttömään teknologiaan, hiilidioksidin sitominen hiilinieluihin ja teknologiat, joiden avulla hiilidioksidia voidaan siepata suoraan ilmasta. LUTissa tutkitaan muun muassa energiajärjestelmiä, power-to-x-teknologiaa ja teollisuuden prosessiteknologioita, jotka ovat globaalistikin merkittäviä päästöjen vähentämisessä.

Hiilidioksidin talteenottoa suoraan ilmasta tutkitaan laboratoriossa. Hiilidioksidin sieppaamiseen ilmasta ja varastoimiseen liittyy kuitenkin vielä teknisiä, biologisia ja geologisia haasteita, jotka vaativat lisää tutkimusta.

7. Miten LUT voi parhaiten vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sen haittojen torjumiseen?

LUT on kansainvälisten vertailujen mukaan yksi maailman parhaista yliopistoista ilmastoteoissa. Kompensoinnin sijasta on järkevää kohdentaa yliopiston varat tutkimukseen, joka mahdollistaa päästöjen vähentämistä teollisuudessa, liikenteessä ja muilla aloilla, jotka aiheuttavat suuren osan maapallon hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksella on myös tärkeää osoittaa ilmastoystävällisen teknologian taloudellinen kannattavuus.

LUTissa tehdään tieteellistä tutkimusta, joka vaikuttaa yhteiskunnan vihreän siirtymän etenemiseen. LUT tuottaa tietoa ja innovaatioita, jotka vähentävät päästöjä ja vauhdittavat ympäristön kannalta parhaiden teknologioiden käyttöönottoa ja yleistymistä. Juuri tässä piilee suurin potentiaali, miten LUT voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muiden ihmiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemiseen. LUTin vankka erityisosaaminen ja monitieteellinen tutkimus, joka ulottuu insinööritieteistä kauppatieteisiin ja edelleen yhteiskunta- ja viestintätieteisiin, tuottaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja.

Haasteet ja ratkaisut

Alla on lyhyt yhteenveto keskeisistä haasteista ja ratkaisuista, joiden parissa LUTissa työskennellään. LUT kasvattaa ympäristökädenjälkeään panostamalla strategisiin painopistealueisiinsa. llmastovaikutusten osalta LUTin kädenjälki konkretisoituu esimerkiksi yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien hiilijalanjäljen pienentämiseksi toteutetuissa tutkimusprojekteissa ja opinnäytetöissä.