Esimerkki LUT-taustaisesta startup-yrityksestä

Esimerkkinä tutkimuksen pohjalta syntyneestä startup-yrityksestä on SpinDrive Oy. LUT-lähtöinen yritys toimittaa teollisuudessa käytössä oleviin sähkömoottoreihin magneettilaakereita. Laakereiden ansiosta moottoreissa saavutetaan korkeammat pyörimisnopeudet ja teollisten prosessien energiatehokkuus paranee.SpinDrive Oy parantaa teollisuusprosessien energiatehokkuutta toimittamalla voiteluaineettomia magneettilaakereita. Yrityksen omakin hiilijalanjälki pysyy maltillisena, sillä laakereissa ei käytetä sähköpeltiä ja kuparia harvinaisempia raaka-aineita.

left

Taustalla LUT-yliopiston suurnopeustutkimus

SpinDrive on perustettu vuonna 2015. Sen taustalla on neljä LUT-yliopistosta valmistunutta tekniikan osaajaa. Omassa väitöstyössään vuonna 2014 Janne Heikkinen, yrityksen toimitusjohtaja, käsitteli pyörivien koneiden värähtelyjä. Väitöstutkimuksen ohessa Heikkinen toimi Business Finlandin rahoittaman HS-Eden TUTLI -projektin (nykyisin Research to Business -ohjelma) projektipäällikkönä, mikä oli alkusysäys SpinDrive-yritykselle.

”Ilman LUTia ei olisi SpinDrivea. Teemme yliopiston kanssa tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä, olemme antaneet opintojaksoille case-tehtäviä sekä teetämme opinnäytetöitä. LUTissa on kasvamassa meidän tulevat talentit ja LUTin koulutus on meille ensiarvoisen tärkeää”, Heikkinen kertoo nykyisestä yhteistyöstä yliopiston kanssa.

SpinDriven osaaminen on pääasiassa softapuolen kehitystä ja pilvipalveluja. Yrityksen toimistot ovat Helsingissä ja Lappeenrannassa.

”Lisäksi Lappeenrannassa IVH-kampuksella on laboratoriotilat tehoelektroniikan käsittelyyn. Suurin painotus on ohjelmistoissa”, Janne Heikkinen kertoo.

SpinDriven innovaatiota ohjataan tuotantolaitteissa etäyhteyksien päästä. Suurin osa valmistavan teollisuuden yrityksistä ottaa magneettilaakerit käyttöön uusiin sovelluksiin tai uusiin tuotelinjoihin. Teknologiaa on kuitenkin mahdollista päivittää myös olemassa oleviin iäkkäämpiin laitteisiin.

”Toteutuksistamme pieni osa on retro-fittiä. Kun vanhemman tuotelinjan ylläpitoon ja huoltoon käytettävät resurssit alkavat olla suuria, voi olla järkevää tehdä päätös uuteen, parempaan teknologiaan investoimisesta”, Heikkinen muotoilee.

Tällä hetkellä SpinDrive työllistää 7 henkilöä. Kasvutavoitteet on asetettu korkealle, ja teknologinen tuotekehitys jatkuu tehoelektroniikkalaitteen eli säätöjärjestelmän saamiseksi sarjatuotantoon sopivaksi. Lisäksi yritys on juuri julkaissut verkkosivuillaan työkalun, jolla pääsee kurkistamaan, miltä omiin tarpeisiin sopiva magneettilaakeri näyttäisi.

right
Ilman LUTia ei olisi SpinDrivea.
Janne Heikkinen
SpinDrive, toimitusjohtaja

SpinDriven missio

”SpinDriven missio on muuttaa markkinaa niin, että levitointiteknologia tuodaan saataville kaikenkokoisille toimijoille teollisuudenalasta riippumatta. Heillekin, joilla ei ole aiemmin ollut pääsyä tehokkaan, kestävyyttä edistävän teknologian pariin”, Heikkinen kiteyttää.

”Käytännössä parannamme esimerkiksi turbokompressoreiden ja -puhaltimien, hajautetun energiantuotannon sovellusten ja hukkalämmön talteenottojärjestelmien energiatehokkuutta. Suuremmilla pyörimisnopeuksilla sama toiminnallisuus saavutetaan pienemmällä sähkön kulutuksella”, Janne Heikkinen selventää.

Magneettilaakerit leijuttavat pyörivää akselia, minkä ansiosta toimintaympäristö voi olla täysin öljytön. Sekin edistää tehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Öljyttömässä toimintaympäristössä ei tarvita öljysuodattimia, eikä öljyvuotoihin tai öljyn lopputuotteeseen kontaminoitumiseen varautumista.

”SpinDriven innovaatio sopii esimerkiksi ruoka-, juoma- ja lääketeollisuuteen. Se sopii lähes kaikkeen tuotantoon, missä kompressoidaan tai siirretään kaasuja osana teollista prosessia. Toimimme globaalisti ja vain pieni osa tuotetoimituksista jää kotimaahan”, Heikkinen kertoo.

Käynnissä (2026 alussa) olevat LUT-yliopiston Research to Business -hankkeet

  • AI Riding Coach Application. Yhteyshenkilö prof. Aki Mikkola.
  • CUSTOM - Compact Ultra High-Speed Turbo Compressor Motor. Yhteyshenkilö: prof. Jussi Sopanen.
  • eCSi – Tehokkuusindikaattori, Yhteyshenkilö: Prof. Timo Björk.
  • AAWE - Advanced Alkaline Water Electrolysis. Yhteyshenkilö: Tutkija Santeri Pöyhönen.
  • Neuroadaptiivinen laajennettu todellisuus. Yhteyshenkilö: Prof. Tuukka Ruotsalo.
  • Software tool-service for cost-optimal design of green hydrogen production plants. Yhteyshenkilö: Prof. Jero Ahola.