Julkaistu 28.01.2021 klo 10:16
Päivitetty 17.05.2022 klo 10:19
Tällä sivulla

Viisi LUT-kauppakorkeakoulun tutkijaa pääsi Financial Times 50 -listalle, jolla on kauppatieteiden alan maailman 50 korkeatasoisinta tiedelehteä.

Professori Henri Hakala Mikkelin yksiköstä ja Paavo Ritala Lappeenrannan kampukselta saivat tutkimusartikkelinsa julki arvostetussa Journal of Managementissa (JOM). Sitä julkaisevalta SAGE Journalilta saadun tiedon mukaan ennen tätä kyseisessä tiedejulkaisussa on nähty kautta aikojen vain seitsemän artikkelia Suomesta.

FT50-listalle pääsi myös apulaisprofessori Jenni Sipilä LUTin Lahden kampukselta. Hänen tutkimusartikkelinsa julkaistiin Journal of the Academy of Marketing Sciencessa (JAMS).
Listalle pääsivät niin ikään apulaisprofessori Laura Albareda ja nuorempi tutkija Tiia-Lotta Pekkanen Lappeenrannan kampukselta, kumpikin Journal of Business Ethicsin sivuilla.

"Ovathan nämä saavutukset tosi kovia juttuja. Tutkijat saavat viittauksia ja vaikuttavuus akateemisessa maailmassa kasvaa. Muutkin FT50-listalle pääsevän tutkijan työt löydetään aiempaa helpommin. Voi sanoa, että listalle pääsy on tutkijalle globaalia valuuttaa", luonnehtii LUT-kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo.

LUTin vihreät arvot tutkimuksen ytimessä

Henri Hakalan ja tutkijakumppaneiden artikkeli JOM:ssa To buy green or not to buy green: Do structural dependencies block ecological responsiveness?tarkastelee yritysten halua ja kykyä ottaa käyttöön aiempaa ympäristöystävällisempiä valmistusmateriaaleja. Tuotteita valmistavissa yrityksissä havaittiin, että aineettomaan arvonluontiin keskittyvien yritysten oli helpompi siirtyä käyttämään ympäristöystävällisiä valmistusmateriaaleja kuin yritysten, joiden kilpailuetu perustui pelkästään tuotteen tai tuotantoprosessin erinomaisuuteen.

"Toisaalta pitkälle erikoistuneet tuotantoprosessit tai tuotteen suuri riippuvuus materiaalin ominaisuuksista hidastaa aiempaa ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon siirtymistä. Koska vaikkapa muovia korvaavat materiaalit eivät ole teknisiltä ominaisuuksiltaan aina täysin samalla viivalla, tuotteet tai tuotantotavat täytyy suunnitella uudelleen korvaavan materiaalin ehdoilla".

Yksi Hakalan havainto on, että yrityksissä käytetään tällä hetkellä paljon aikaa ja resursseja siihen, että yritetään rakentaa vastuullisia tuotantoketjuja materiaaleille, jotka ovat ympäristönäkökulmasta ongelmallisia.

"Vastuulliset tuotantoketjut ovat tietysti hyvä asia, mutta sen lisäksi voisi harkita siirtymää sellaisten valmistusmateriaalien käyttämiseen, jotka ovat yksinkertaisesti vähemmän ongelmallisia. Esimerkkeinä mainittakoon biomuovit, puuselluloosakankaat ja uusiutuvat polttoaineet".

Paavo Ritalan ja tutkijakollega Llewellyn Thomaksen artikkeli JOM:ssa, Ecosystem Legitimacy Emergence: A Collective Action View, avaa legitiimiyden syntyä erilaisissa liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeissä. Käsitteellistäminen auttaa selittämään, miten uusia ekosysteemejä rakennetaan ja miten ne saavuttavat institutionaalista näkyvyyttä ja hyväksyntää.

"Monien ekosysteemien on aloitettava alusta ja vakuutettava sidosryhmänsä tarjoamansa arvolupauksen hyödyllisyydestä ja erottuvuudesta. Tutkimuksemme osoittaa, kuinka menestyneet ekosysteemit saavuttavat tämän," Ritala kuvailee.

Artikkelissa mainitaan useita esimerkkejä ekosysteemeistä, jotka ovat onnistuneesti rakentaneet legitimiteettiä toimintaympäristössään, kuten suomalainen start-up ResQClub, joka keskittyy ruokahävikin vähentämiseen ravintoloita ja ruokailijoita yhdistävän digitaalisen alustan avulla.

Kuluttajien ekologiset valinnat luultua monimutkaisempia

Ajassa kiinni on myös Jenni Sipilän artikkeli Corporate social responsibility in luxury contexts: potential pitfalls and how to overcome them JAMS:ssa. Sipilä osallistui yhdessä saksalaistutkijoiden kanssa tutkimukseen, jossa selvitettiin kuluttajien reaktioita liittyen luksusyritysten yhteiskuntavastuuviestintään. Yllättävä lopputulema oli, että yhteiskuntavastuutoiminta vähentää luksusyritysten myynnin ja brändiarvon kasvua pidemmällä aikavälillä.

"Mikä tahansa vastuullisuuden mainostaminen ei siis toimi, vaan asia on tuotava yrityksen viestinnässä esille oikealla tavalla. Esimerkiksi luksusyrityksen työntekijöiden hyvinvointiin investoiminen on kuluttajien mielestä uskottavampaa kuin vaikkapa lahjoitus hyväntekeväisyysjärjestölle", Sipilä kertoo.

Kestävää kuluttamista käsitteli myös Tiia-Lotta Pekkanen artikkelissaan Institutions and Agency in the Sustainability of Day-to-Day Consumption Practices: An Institutional Ethnographic Study. Pekkanen tutki sitä, kuinka paljon arjen materiaalisen kuluttamisen kestävyys on seurausta ihmisen motivoituneista valinnoista, ja kuinka paljon se on rakenteellista seuraamusta.

"Tuloksena käsitteellistän yksilön tietoisen valinnan ja yhteiskunnan rakenteiden suhteen monikerroksellisena kulttuurillisena juurtumisena. Mitä syvemmälle kestävä kuluttaminen on kulttuurillisesti juurtunut, sitä vähemmän se vaatii kuluttajalta tietoista valintaa", Pekkanen sanoo.

Pekkasen mukaan politiikkaohjauksen näkökulmasta on oleellista, että syvälle juurtuneisiin käytänteisiin ja ihmisten tietoisiin mieltymyksiin vaikutetaan eri keinoin. Artikkeli on osa Pekkasen väitöstä, joka tarkastettiin tammikuun 27. päivä.

Laura Albaredan ja tutkijakumppanin artikkelissa Commons Organizing: Embedding Common Good and Institutions for Collective Action. Insights from Ethics and Economicstutkitaan eettisen ja taloudellisen näkökulman kohtaamista organisaatioiden kehittämisessä. Albareda kehitti ongelmanratkaisumalleja, jotka yhdistävät molempia näkökulmia.

"Olen erittäin ylpeitä artikkelimme julkaisusta Journal of Business Ethicsissa. Tavoitteenamme on löytää potentiaalisia yhteistoiminnallisia ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi uudistamalla yrityksiä ja organisaatioita. Tutkimuksemme painottaa lähivuosien kollektiivisen toiminnan teorian vaikutusta yrityksiin ja organisaatioihin sekä kehittää ratkaisuja suuriin haasteisiin, kuten globaalien yhteisresurssien käyttöön", Albareda sanoo.

Hänen mukaansa artikkelin avulla päästiin tuomaan esiin myös LUT-yliopiston määrätietoinen panos vaikuttaa tieteen avulla yhteiskunnallisesti Suomessa ja ympäri maailmaa.
Albaredan artikkeli palkittiin kahdella muullakin akateemisella tunnustuksella.

Yhteiset juhlat vaihtuivat Teams-hehkutukseen

LUT-kauppakorkeakoulun kulttuuriin on kuulunut juhlia akateemisia saavutuksia koko Schoolin väen kanssa nostamalla yhdessä maljat kuohuvaa.

"Onhan tämä FT50-suma hieno juttu LUT-kauppakorkeakoululle! Minun artikkelini julkaistiin tammikuussa 2020, joten ehdittiin juoda skumpat porukalla, koska julkaisu osui ajalle ennen koronaa", Tiia-Lotta Pekkanen kertoo.

Useimmat pokaalien saajat ovat joutuneet tyytymään onnitteluihin Teamsissa ja sähköpostissa. Henkilökohtainen lahja on kuitenkin toimitettu akateemisen maailman voittajille koronaturvallisesti.

Lisätietoja:

Lue myös:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.