pelastusajoneuvoja
Julkaistu 6.4.2020
Päivitetty 11.1.2024

LUT-yliopiston tutkijoiden kehittämä tekoälymalli auttaa hahmottamaan, minne pelastustoimen ja ensihoidon yksiköitä kannattaa Etelä-Karjalassa sijoittaa. Mallinnus on ensimmäinen laatuaan pelastusalalla Suomessa. 

Erilaista dataa, kuten pelastuslaitoksen vasteaikoja, karttatietoja ja julkisista rekistereistä saatavia tietoja, yhdistelemällä ja koneoppimista hyödyntämällä on luotu pelastuslaitoksen vasteajoista mallinnus.

"Sen avulla pystytään löytämään oikeat sijainnit suhteessa siihen, missä kriittisin tarve asumisturvallisuuden tukemiseen on", kertoo tutkijaopettaja Mika Immonen LUT-kauppakorkeakoulusta.

Tekoälypohjainen mallinnus mahdollistaa eri aineistojen joustavan hyödyntämisen ja palveluverkkojen tehokkuuden testaamisen ennakoivasti. Sen avulla voidaan testata, kuinka monta minuuttia pelastuslaitoksella kestää tietystä sijainnista saapua kohteeseen ja tulevaisuudessa optimoida sijainnit kaikkien paloasemien suhteen.

"Opetettu tekoälymalli laskee vasteaikoja kiinteistöjen sijainteihin, reitteihin ja rakennetun ympäristön tietoihin perustuen", Immonen kertoo.

left

Tilaa Curious People -uutiskirje

right

 

Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.

Kokonaiskuva kotona asumisen riskeistä

LUTin tutkijat tunnistivat datasta pelastustoimen kannalta merkittäviä riskiryhmiä.

Riskiryhmässä ovat erityisesti kotona asuvat vanhukset, jotka saattavat esimerkiksi kaatua tai kärsiä muistihäiriöistä. Tällaisten ihmisten kohdalla muutokset arjen toimivuuteen vaikuttavissa tekijöissä, kuten vuorokausirytmissä, saattavat olla merkkejä huonontuneesta turvallisuus- ja hyvinvointikehityksestä, joka ennakoi tulevaa onnettomuutta.

"Datan avulla syntyy kuva siitä, millaiset tapahtumat ovat johtaneet onnettomuuksiin kotona ja ketkä kuuluvat riskiryhmiin. Tieto on arvokasta tapaturmien ehkäisemiseksi sekä pelastusalan henkilöstön koulutusta varten", kertoo LUTin tutkijaopettaja Jouni Koivuniemi.

Etelä-Karjalan väestö ikääntyy voimakkaasti. Maakunta on iso ja harvaanasuttu, ja etäisyydet ovat pitkiä. Pelastuslaitokselle haaste on ennennäkemätön.

"Ennen ikääntyneiden hoidon painopiste oli hoitolaitoksissa, mutta nykyään palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Muutoksen seurauksena turvallisuutta ja sen ennakoivaa hallintaa on kyettävä arvioimaan yksilöllisten, ympäri maakuntaa hajasijoittuneiden kotiympäristöjen näkökulmasta", sanoo projektipäällikkö Heidi Huuskonen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Pelastustoimelle ainoa realistinen tapa vastata muutokseen on lisätä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä sotesektorin ja muiden verkostotoimijoiden, kuten järjestöjen, kanssa.

Älyratkaisut kasvava teknologian ala

Kotiin tuotavat älyratkaisut ja sairaalaympäristöt ovat kasvava teknologian ala. Kiinteistötekniikkayhtiö Caverion oli hankkeessa asiantuntijana teknologisten ratkaisuiden osalta.  Näihin ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi kaatumisvalvonta kuva-analyysin kautta tai oven lukituksen toiminta, josta saadaan esimerkiksi hälytys yöaikaan tapahtuvista kulkemisista.

"Ihmiset saavat tulevaisuudessa yhä enemmän kotiin tuotettavia palveluita ja hoito perustuu omaan kotiympäristöön. Tavoitteena on avustaa kotona asumista teknologisilla ratkaisuilla, jotka tukevat tiedon siirtymistä kodin ja sote-palvelutuottajan välillä", sanoo Caverion Suomen markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Korkala.

Kotona asumisen turvallisuutta ja riskien muodostumisen syy-seuraus-suhteita tarkasteltiin Kotona Asumisen Turvallisuus 3 -hankkeessa (KAT3). Sen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kotona asumisen merkittävistä riskeistä ja sovittaa tietoa yhteen verkostomaisen yhteistoimintamallin kehittämiseksi.

Hankkeen toteuttivat LUT, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Pelastusopisto. Hankkeen päärahoittajana toimi Palosuojelurahasto.

 

Kuva: Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Lisätietoja:

Lue myös: