Tietoisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta on johtanut lukuisiin uusiutuvan energian investointeihin eri puolilla maailmaa. Suomi ja Ruotsi ovat laajan pinta-alansa, suotuisien tuotanto-olosuhteiden, poliittisen vakauden ja kehittyneen infrastruktuurin ansiosta EU:n potentiaalisimmat maat edullisen uusiutuvan energian investoinneille.
”Tilanne näkyy lukuisina tuuli- ja aurinkoenergiainvestointeina sekä päästötöntä sähköä hyödyntävinä polttoaine- ja kemikaalitehdashankkeina. Fingridin arvion mukaan investoinnit kaksinkertaistavat Suomen nykyisen sähköenergian vuosituotannon vuoteen 2030 mennessä”, LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo.
Pohjolan uusiutuvaa energiaa ei ole LUTin asiantuntijoiden mukaan kustannustehokasta siirtää sähköenergiana keskiseen Eurooppaan. Sen sijaan energia tulisi jatkojalostaa mahdollisimman pitkälle siellä, missä se tuotetaan.
”Suomi ja Skandinavia muodostavat yhdessä alueen, jonka uusiutuvan energian potentiaali voisi tulevaisuudessa kattaa merkittävän osan koko EU:n energiantarpeesta, jolloin Pohjoismaiden asema EU:n energia- ja teollisuusklusterissa vahvistuisi.”
Fossiiliton teollisuus vaatii sähköä
Teollisuus on perinteisesti sijoittunut sinne, missä sähköä on ollut saatavilla: metsäteollisuus lähelle vesivoimaa ja terästeollisuus lähelle hiilikaivoksia. Euroopan johtava teollisuusmaa Saksa ja sen naapurimaat ovatkin erityisen riippuvaisia fossiilisista kaasuista.
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan fossiiliset raaka-aineet on mahdollista korvata sähköllä tuotetulla vedyllä ja sen jatkojalosteilla.
”Fossiilittoman teollisuuden rakentaminen vaatii sähköä, jonka hinta on keskeinen kilpailukyvyn tekijä. Energiamurroksen myötä Euroopan teollinen rakenne ja teollisuuden sijoittuminen ovat isojen muutosten edessä, koska halpaa maakaasua ei enää ole.”
Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää uusiutuvaa energiaa vihreän metanolin valmistuksessa.
”Metsäteollisuuden sivuvirroista saatava biopohjainen hiilidioksidi voi olla arvokas raaka-aine metanolituotannolle, mikä lisäisi merkittävästi sekä teollisuuden että viennin arvoa”, Laaksonen pohtii.
Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan
Nopea siirtyminen fossiilitaloudesta kestävään vaihtoehtoon on elintärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Dekaani Olli Pyrhönen painottaa, että Suomi ja Pohjoismaat voisivat hyvin olla edelläkävijöitä koko Euroopan asemaa vahvistavassa muutoksessa.
”Pohjoismaissa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Teollisuuden uusiutuminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat avainasemassa hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi.”
”Siksi Euroopan teollisen murroksen mahdollisuudet tulisi asettaa keskeiseksi osaksi Suomen teollisuuspolitiikan pitkän tähtäimen strategiaa. Pohjoismaiden yhteistyö voi luoda vahvan perustan kestävälle kasvulle ja vahvistaa alueen taloudellista sekä poliittista painoarvoa Euroopassa”, Pyrhönen summaa.
Tausta: Energiankulutuksen vähentämisen sijaan tulisi keskittyä energiatehokkuuteen
- Suomen energiatehokkuusstrategia perustuu teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistämiseen sekä päästöttömän energian, kuten puhtaan vedyntuotannon, lisäämiseen.
- Suomi ja Ruotsi ovat energiamurroksessa eturintamassa, mutta samaan aikaan EU:ssa on valmisteilla direktiivi, joka voi vaarantaa Suomen vuoden 2035 ilmastotavoitteiden saavuttamisen.
- Energiatehokkuusdirektiivi on EU:n lainsäädännöllinen väline, joka asettaa jäsenmaille tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuden edistämiseksi sekä energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
- Suomi on tuonut esiin, että valmisteilla olevassa direktiivissä ei oteta riittävästi huomioon maan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen joustotarpeita. Suomi on neuvottelujen aikana korostanut, että direktiivin tulisi kannustaa energiatehokkuuteen sen sijaan, että siinä keskitytään energian kulutuksen vähentämiseen.
Lisätietoja:
Petteri Laaksonen
Olli Pyrhönen
