Julkaistu 12.11.2021 klo 11:06
Päivitetty 31.03.2022 klo 11:14
Tällä sivulla
left

Kestävyystoimista mainehyötyä

LUT-kauppakorkeakoulun professori Henri Hakala sanoo sen suoraan heti kärkeen: kestävä liiketoiminta ei tarkoita automaattisesti menestystä.

Sijoittajat ja kuluttajat odottavat yrityksiltä vastuullisuustekoja, ja kestävyysargumentit saattavat lisätä tuotteen myyntiä. Tutkimusten mukaan eettiset teot eivät silti tuo välttämättä mukanaan kiihtyvää kassavirtaa.

Hakalan mukaan yritys saattaa ajautua sivuraiteelle etsiessään kestävyysstrategiaansa. On mahdollista, että liian idealistiset kestävyystoimet kahmaisevat yrityksen budjetista niin suuren palasen, että yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin. Toisaalta voi käydä myös niin, että kestävyystoimia ei osata kohdentaa oikein ja yritys hukkaa hyvää tarkoittavan tavoitteensa ja päämääränsä.

"Raha ei kuitenkaan ole ainoa hyöty, jonka kestävyyteen panostamisesta saa. Hyöty voi olla myös arvoihin liittyvä valinta – yhteiskunnan tai ympäristön saama hyöty. Yrityksen pitää tietysti ajatella myös omaa hyötyään, mutta sen voi tehdä kestävälläkin tavalla."

Esimerkiksi jos yritys kehittää keinoja vähentää tuotannossa syntyvää ylijäämämateriaalia, toimenpiteet laskevat heti myös kokonaiskustannuksia.

"Ympäristölainsäädäntö kiristyy koko ajan. Jos yritys toimii kestävyysasioissa etupainotteisesti, se pääsee todennäköisemmin vaikuttamaan myös alaa koskevaan sääntelyyn. Niin ikään yritys välttää mahdolliset sanktiot, joita säädösten noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa", Hakala sanoo.

Myös yrityksen maineen kehittyminen asiakkaiden silmissä ympäristön huomioivana toimijana on arvokasta ja hyödyttää yritystä.

"Hyvä maine houkuttelee hyviä työntekijöitä ja auttaa pitämään kiinni hyvistä tekijöistä."

right
Jos kaikki tekevät vähän vihreitä tekoja, opimme kestävyydestä koko ajan enemmän. Loppujen lopuksi meillä on tuloksena aikamoinen ympäristöllinen tehopesu.

Kestävän pakkauksen kuusi kriteeriä

Hakalan mukaan pelkästään aiempaa ympäristöystävällisempään pakkaukseen vaihtamalla voi saada aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia. Hakala on mukana monivuotisessa Package Heroes -tutkimushankkeessa, joka pyrkii vähentämään elintarvikepakkauksista syntyvää jätekuormaa.

Hankkeessa on määritelty kuusi kestävän pakkauksen kriteeriä:

  • Suojaa ruokaa ja vähentää hävikkiä
  • Pienet ympäristövaikutukset
  • Tehokkaasti kierrätettävissä / uudelleen käytettävissä
  • Takaa ruuan turvallisuuden ja laadun
  • Tukee ruokaketjun toimijoiden liiketoimintaa
  • Sopii kuluttajan arkeen ja valintoihin

Hakalan mukaan kaikkien kriteerien täyttäminen on haasteellista, mutta motivaatiota ei tarvitse etsiä kaukaa. Pelkästään EU:n alueella syntyy vuositasolla noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta noin 60 prosenttia koostuu erilaisista pakkauksista.

Hakalan Package Heroes -hankkeessa vetämä työpaketti keskittyy selvittämään, miten pakkausinnovaatioista tehdään houkuttelevaa liiketoimintaa.

Yksi Hakalan havainto on, että yrityksissä käytetään tällä hetkellä paljon aikaa ja resursseja siihen, että yritetään rakentaa vastuullisia tuotantoketjuja materiaaleille, jotka ovat ympäristönäkökulmasta ongelmallisia.

"Vastuulliset tuotantoketjut ovat tietysti hyvä asia, mutta lisäksi voisi harkita siirtymää sellaisten valmistusmateriaalien käyttämiseen, jotka ovat vähemmän ongelmallisia. Tällaisia ovat vaikkapa biomuovit, puuselluloosakankaat ja uusiutuvat polttoaineet".

Mikä motivoi yrityksiä toimivaan kestävästi?

Hakalan mielestä vastuu kestävien valintojen tekemisestä on ennen kaikkea yrityksillä. Valtio huolehtii säätelystä, se ei innovoi.

"Se, että optimoidaan tuotteiden elinkaarta minimiin vain, jotta voitaisiin myydä enemmän, on mielestäni ympäristön kannalta silkkaa rumuutta. Olen itse ehdottomasti kulutusta kestävien tuotteiden ja vanhan korjaamisen kannalla. Pienetkin teot ratkaisevat", Hakala sanoo.

Hakalan tutkimusryhmä on haastatellut niin sanottujen edelläkävijäyritysten edustajia eli johtajia, joiden yritystoiminta on edellä vastuullisuusasioissa.

"Selvisi, että tunteilla on merkitystä. Toisin sanoen näiden yritysten johtajilla oli tunne, että he tekevät jotain oikein. Objektiivisesti tarkasteltuna tehdyt valinnat eivät välttämättä aina edes ole kestäviä, mutta tunne oikein tekemisessä on avainasemassa", Hakala sanoo.

Edelläkävijäyritysten johtajia yhdisti se, että he ajattelivat eteenpäin. He pohtivat, mitä osakkeenomistajat ja muut sidosryhmät, erityisesti asiakkaat, ovat mieltä tehdyistä valinnoista. Lisäksi yritysjohtajat ottivat sidosryhmät mukaan pohdintoihin siitä, mitä kannattaisi tehdä.

Hakalan mukaan voi sanoa, että konkurssiyritykset eivät tee enää mitään ympäristötekoja. On siis tärkeää tehdä edes jotain.

"Sanoisin, että jopa paljon parjatulla viherpesulla on väliä. Jos kaikki tekevät vähän vihreitä tekoja, opimme kestävyydestä koko ajan enemmän. Loppujen lopuksi meillä on tuloksena aikamoinen ympäristöllinen tehopesu."

Henri Hakalan vinkit kestävämpään liiketoimintaan

  • Teko. Tee heti se, mitä voit – hanki lisää tietoa ja opettele paremmaksi kestävyysasioissa
  • Tarve. Mieti, onko toiminnalle kysyntää – hyötyykö siitä joku, antaako se lisäarvoa, onko markkinoilla aukko
  • Takaisinmaksu. Onko toiminta vaivan arvoista, kuka siitä hyötyy, aiheuttaako se haittaa
  • Tunne. Pitävätkö asiakkaat, sijoittajat, osakkeenomistajat ja yhteiskunta kyseisestä toiminnasta

 

Artikkeli perustuu professori Henri Hakalan esitykseen LUTin alumniwebinaarissa 9.11.2021. Package-Heroes on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. Siinä ovat mukana LUTin lisäksi VTT, Luonnonvarakeskus ja Åbo Akademi. Hanke käynnistyi vuoden 2019 alussa ja päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.