Julkaistu 27.01.2022 klo 13:35
Päivitetty 18.05.2022 klo 13:38

LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon professori Maria Paasivaara haluaa muuttaa perinteisiä ohjelmistosuunnitteluun liittyviä mielikuvia.

"Ohjelmistotuotanto on aivan muuta kuin hohtavan ruudun valossa tehtävää yksinäistä koodausta. Se on vuorovaikutteista tiimityötä, jonka tuloksena syntyy toimiva sovellus ripeässä aikataulussa", Maria Paasivaara kiteyttää.

Aalto-yliopistossa ja IT University of Copenhagenissa aiemmin työskennellyt Paasivaara on tutkinut globaalisti hajautettua ohjelmistokehitystä 2000-luvun alusta asti. Elettiin IT-huumaa ja yritykset alkoivat Suomessa käyttää yhä enemmän globaalisti hajautettua ohjelmistokehitystä, ja esimerkiksi alihankkivat osan ohjelmiston kehityksestä ulkomailta.

"Firmoilla ei ollut oikein tietoa, millä tavalla hajautettua ohjelmistokehitystä kannattaisi tehdä. Aloimme tutkia asiaa ja selvittää, miten yrityksissä toimitaan", Paasivaara muistelee.

Yritykset tulivat mielellään hankkeeseen mukaan. Kävi ilmi, että myös niissä haluttiin tietää, miten hajautettua ohjelmistokehitystä kannattaisi tehdä, mutta kenelläkään ei tuntunut olevan aiheesta kokemuksia. Yritykset olivat ennen kaikkea kiinnostuneita oppimaan.

Ketterät vs. perinteiset menetelmät?

Paasivaaran tutkimusten kohde on vaihtunut sitä mukaa kun tarpeet kentällä ovat muuttuneet. Kun ohjelmistotuotannossa ryhdyttiin puhumaan ketteristä menetelmistä (agile transformation), myös tutkimuksen painopiste muuttui. Hajautettuihin projekteihin liittyvä tutkimus painottui enemmän yrityksiin, jotka olivat ottamassa ketteriä menetelmiä käyttöön isoissa hajautetuissa projekteissa.

Kun avataan ohjelmistosuunnittelun ketteriä menetelmiä, on hyvä avata ensin niiden vastakohtaa eli perinteisiä menetelmiä. Perinteisissä menetelmissä ohjelmistoja suunnitellaan pitkällä aikajänteellä: ensimmäinen tiimi määrittelee vaatimuksia, seuraava suunnittelee, kolmas kehittää ja neljäs testaa.

Harmittavan usein pitkä prosessi toimii kuin rikkinäinen puhelin, ja lopputuloksena syntyy tuote, joka on jotain muuta kuin se, mitä asiakkaat todella tarvitsevat. Ketterissä menetelmissä toimitaan perinteisiä menetelmiä ketterämmin.

"Ketterissä menetelmissä yksi ja sama tiimi tuottaa toiminnallisuutta, josta asiakasyritys antaa nopeasti palautetta. Asiakkaat vaikuttavat sovelluksen ominaisuuksiin säännöllisesti matkan varrella, ja vaatimuksia viilataan saadun palautteen mukaan", Maria Paasivaara avaa.

On tavallista, että yritykset ovat jopa kiinnostuneempia opiskelijoiden palkkaamisesta kuin itse softasta.

"Kun kehitystyötä tehdään ketterästi, asiakas voi ottaa osan tuotteesta käyttöön jopa ennen deadlinea. Ketterissä menetelmissä suunnittelu aloitetaan kaikkein tärkeimmistä vaatimuksista, jolloin asiakas saa tipoittain käyttöönsä ainakin sovelluksen oleellisimmat osat, joita on testattu alusta alkaen matkan varrella."

Maria Paasivaara on opettanut sekä Aalto-yliopistossa että kööpenhaminalaisessa ITUssa useita globaalisti hajautettuja kursseja, joissa opiskelijat tekevät kurssin aikana asiakasyritykselle ohjelmiston.

"On tavallista, että yritykset ovat jopa kiinnostuneempia opiskelijoiden palkkaamisesta kuin itse softasta. Kun yritys työskentelee kolmen kuukauden ajan opiskelijoiden kanssa, he tutustuvat samalla tiimin ammattitaitoon. Kevään kurssilaisia palkataan usein kesätöihin."

Yksi suuri LUT-yhteisö

Reilun tunnin mittainen työmatka Lahteen on Hämeenlinnan kupeessa Hattulassa asuvalle Maria Paasivaaralle tähänastisen työhistorian lyhyin. Kahdenkymmenen vuoden ajan Paasivaara matkusti Hattulasta töihin Espoon Otaniemeen ja viimeiset kolme vuotta viikoittain Kööpenhaminaan.

Maaliskuussa koko kööpenhaminalaisen yliopiston kampus suljettiin täysin ja Paasivaarakin siirsi kurssinsa kokonaan etänä pidettäväksi. Kevään kokemusten jälkeen uuden työn aloittaminen ilman, että on koskaan käynytkään LUTin Lahden kampuksella, tuntuu täysin luontevalta.

"LUTilla on kampukset Lahdessa ja Lappeenrannassa, ja etäkokousten ansiosta olemme voineet kaikki tavata yhdessä. En aina edes tiedä, kuka osallistujista on Lappeenrannasta ja kuka Lahdesta, olemme kaikki samaa LUT-yhteisöä."

Varsinainen opetustyö alkaa syksyllä, kun uusi kandiohjelma alkaa. LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon professorina Paasivaaran tavoitteena on jalkauttaa ketterää ohjelmistosuunnittelua sekä opiskelijoille että yrityksille.

 

Miksi ohjelmistotuotanto, professori Maria Paasivaara?

Miksi ohjelmistotuotantoa kannattaisi opiskella?

Ohjelmistot ja sovellukset ovat jatkossa entistä merkittävämpi osa ihan kaikenlaisia tuotteita. Työtä riittää ja osaajia tarvitaan. Softan tekemisen lisäksi merkittävä osa ohjelmistotuotantoa on miettiä, miten ohjelmistoja kannattaa tehdä.

Miten päädyit alalle?

Päädyin ohjelmistojen pariin ihan vahingossa. Matematiikasta kiinnostuneena ajattelin hakea Teknilliseen korkeakouluun, ja valitsin alan, jolle oli vaikea päästä. Kun aloitin opinnot vuonna 1992, reilusta sadasta tietotekniikan opiskelijasta kuusi oli tyttöjä. Jos olisin tiennyt sen etukäteen, olisin saattanut harkita hakemista uudelleen, mutta onneksi en tiennyt.

Sopiiko ohjelmistotuotanto naisille?

Kokemukseni mukaan naisopiskelijat ovat olleet yllättyneitä siitä, että ohjelmistoja suunnitellaan tiimityönä, eivätkä elokuvista tutut mielikuvat pimeässä huoneessa yksin ahertavista koodaajista pidä lainkaan paikkaansa.

Esimerkiksi suunnittelussa usein käytettävässä Scrum-tiimissä yksi tiimin jäsen, Scrum Master, toimii menetelmän valmentajana muulle tiimille. Tytöt ovat viihtyneet kursseillani tässä roolissa todella hyvin ja huomanneet haluavansa toimia tämän tyyppisissä tehtävissä myös työelämässä.

Miten naisia saataisiin lisää alalle?

Edellisellä työpaikallani IT University of Copenhagenissa tehtiin LUTin tavoin paljon töitä, jotta tyttöjä saataisiin kiinnostumaan teknisistä aloista. Kööpenhaminassa naishakijoiden määrää seurattiin ja yliopistolla järjestettiin esimerkiksi koodausleirejä tytöille. Tytöt tarvitsevat pienestä pitäen roolimalleja. Tyttöjä, jotka kertovat tytöille ohjelmistosuunnittelusta. Tyttöjen pitäisi päästä pienestä pitäen kokeilemaan asioita.

Miksi LUT-yliopisto?

Viihdyin edellisessä työpaikassani ITUssa todella hyvin. Pääsin vaikuttamaan asioihin ja tutkimusympäristö oli mielenkiintoinen. On hienoa olla jälleen mukana rakentamassa uutta kansainvälistä koulutusohjelmaa ja työskennellä itselleni mielenkiintoisten asioiden parissa uusien ihmisten kanssa.

Mitä seuraavaksi?

Olen pyrkinyt seuraamaan, mitä ongelmia yritykset kohtaavat seuraavaksi. Yhtä aihetta ei voi jämähtää tutkimaan vain siksi, että se on omasta mielestä kiinnostava. Sen sijaan täytyy seurata, mitkä ovat tärkeitä ongelmia ratkottavaksi seuraavaksi. Muutaman vuoden päähän ei pysty mitenkään vielä näkemään, mutta tutkimuskohteiden suhteen on tärkeää pitää silmät auki.