Julkaistu 05.01.2022 klo 11:01
Päivitetty 25.04.2022 klo 15:41
Tällä sivulla

Koronapandemian yksi merkittävä oppi on se, että kaikilta häiriöiltä ja katastrofeilta ei voi suojautua. LUT-kauppakorkeakoulun hankintatoimen professori Jukka Hallikas korostaa, että proaktiivisen riskienhallinnan lisäksi tarvitaan niin sanottua resilienssikyvykkyyttä. Resilienssi tarkoittaa käytäntöjä, jotka auttavat yritystä palautumaan häiriöistä mahdollisimman nopeasti.

"Varmuusvarastot, vaihtoehtoiset tavarantoimittajat ja sopimusehdot voivat tarjota yritykselle suojaa normaalitilanteessa. Kun tuotteiden tai komponenttien saatavuusongelma on esimerkiksi pandemian seurauksena globaali, tarvitaan hyviä suhteita toimittajiin, innovatiivisia ratkaisuja sekä valmiutta muuttaa nopeasti olemassa olevaa toimitusketjun rakennetta", Hallikas listaa.

Useat häiriöt markkinoilla antavat itsestään merkkejä etukäteen. Nämä niin sanotut heikot signaalit pitäisi pystyä tunnistamaan ja varautua riskeihin esimerkiksi erilaisten vakuutusten avulla. Jonkinlainen varajärjestelmä olisi hyvä olla olemassa.

"Alihankkijoiden tuotanto-ongelmista Kiinassa kantautui ensimmäisiä signaaleja jo varsin aikaisessa vaiheessa pandemiaa. Jotkut yritykset osasivat reagoida näihin signaaleihin ja tekivät nopeasti tuotannon uudelleenjärjestelyjä ja suunnittelua."

Hallikkaan mukaan globaalin toimitusketjun häiriöiden jatkuva monitorointi vaatii jo varsin kehittyneitä informaation jakamisen tapoja ja digitaalisia alustoja, eikä kaikilla yrityksillä niitä ole. Hallikas sanoo, että häiriöstä toipumisessa ratkaisevaa on ennen kaikkea se, kuinka nopeasti palautumiseen liittyvät toimet saadaan aktivoitua. Toimiin pitää varata myös riittävästi resursseja.

left

Toimitusketjuhäiriöistä on tullut mittavia tappioita

Maailmanlaajuinen sirupula on hidastanut muun muassa autojen ja kuluttajaelektroniikan tuotantoa ja sulkenut jopa tehtaita. Sirupula on aiheuttanut tuotantovaikeuksia, jotka ovat tuottaneet jo miljardien eurojen kulut. Pulaa on ollut paikoin muistakin raaka-aineista, kuten puutavarasta.

Kauppakamarin kysely vientijohtajille kertoo, että logistiikkaan ja hankintoihin liittyvät häiriöt ovat vientijohtajien mielestä myös suurimpia viennin esteitä – 84 prosenttia mainitsi kuljetushäiriöiden, vähentyneiden reittien ja konttipulan haittaavan vientiä.

"Yrityksen toimitusketjun katkeamisesta aiheutuvat taloudelliset tappiot voivat olla todella merkittävät. Esimerkiksi vuonna 1997 lentokonevalmistaja Boeing menetti 2,6 miljardin euron arvoiset sopimukset, koska kriittisten osien toimitus kahdelta toimittajalta viivästyi", Hallikas sanoo.

Vuonna 2000 tulipalo Philipsin komponenttitoimittajan tehtaalla aiheutti Ericssonin matkapuhelinyksikölle 400 miljoonan dollarin tappiot. Ericssonin kilpailija Nokia selvisi pienemmin vahingoin, koska reagoi nopeammin ja valjasti tuotantokoneiston korvaavilla järjestelyillä.
Hallikkaan mukaan digitalisaation ja analytiikan hyödyntäminen tarjoavat paljon mahdollisuuksia riskien monitorointiin ja ennakointiin.

"Esimerkiksi globaalilla kuljetus- ja kuriiripalveluyhtiö DHL:lla on pilvipohjainen riskienhallintaratkaisu Resilience360, joka kartoittaa, tarkkailee ja arvioi riskejä koko toimitusketjussa. Pilvipalvelun käyttäjä voi nähdä kartalta vaikkapa hollantilaisessa satamassa alkaneen työntekijöiden lakon, joka hidastaa aluksen kulkua."

right
Veli Matti Virolainen
Loppujen lopuksi nyt on kyse yritysten rahoitukseen ja käyttöpääoman hallintaan liittyvistä ongelmista.
Veli Matti Virolainen
Professori

Yrityksiin tarvitaan lisää taloushallinnon osaamista

Professori Veli Matti Virolainen on sitä mieltä, että nykytilanteen ongelmat juontavat juurensa kauemmas, jopa vuoden 2008 talouskriisiin asti. Virolainen on yksi LUT-kauppakorkeakoulun neljästä hankintatoimen professorista.

"Hankintatoimi vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen kolmella tavalla. Ensinnäkin käyttöpääoman hallinnalla, toisekseen kannattavuuteen vaikuttamalla kuten varaston hallinnalla ja kolmanneksi strategisin hyödyin eli esimerkiksi toimittajavalinnoilla", Virolainen pohjustaa.

"Eurooppalaiset kollegani ovat samoilla linjoilla siitä, että loppujen lopuksi nyt on kyse yritysten rahoitukseen ja käyttöpääoman hallintaan liittyvistä ongelmista", hän jatkaa.

Toisin sanoen isot yritykset eivät maksa pienemmistä yrityksistä tekemiään tilauksia tarpeeksi nopeasti, ja pienet yritykset ajautuvat siksi maksuvaikeuksiin. Hankinnat tehdään yrityksissä pitkälti lainarahalla.

Virolaisen mukaan taloushallinnon osaamista pitäisi lisätä yrityksissä osastorajat ohittaen.

"Hankintatoimi ja talousosasto puhuvat usein eri kieltä, mikä ehkäisee parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemistä. Hankintatoimeen tarvitaan lisää taseen lukutaitoa ja muita taloudellisia taitoja", Virolainen summaa.

Jukka Hallikkaan mukaan erilaiset katastrofit tulevat varmasti olemaan osa liiketoimintaympäristöä myös jatkossa.

"Tutkimusten mukaan jo pelkästään ilmastonmuutos aiheuttaa tämän. Tässä on ollut jo jonkin aikaa varautumista siihen, että elektroniikka- ja autoteollisuudessa käytettävistä kriittisistä raaka-aineista tulee pullonkaula. Tietyt suuret toimijat ovat esimerkiksi sijoittaneet kaivostoimintaan, jotta voivat turvata raaka-aineiden saannin myös tulevaisuudessa", Hallikas sanoo.

Miten torjua tuotantoketjun ongelmia?

Seuraa ja jaa tietoa häiriöistä mahdollisimman tehokkaasti. Digitaaliset teknologiaratkaisut pystyvät tarjoamaan näkyvyyttä koko toimittajaverkostossa. Erilaisilla reaaliaikaisilla häiriöiden seurantaratkaisuilla on suuri potentiaali, sillä niiden avulla voidaan ylläpitää tietoisuutta toimitusketjujen häiriöistä ja niiden vaikutuksista.

Jaa tietoa nopeasti myös toimitusketjun osapuolten välillä. Näin kriittisiin tilanteisiin voidaan reagoida mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuus tulee tilannetiedon saatavuudesta ja nopeasta toiminnasta.

Valmistaudu muuttamaan toimintoja, prosesseja ja rakenteita tarvittaessa nopeasti. Kohdenna resursseja vastaamaan aiempaa paremmin asiakkaiden kysyntään. Osa yrityksistä on jopa mukauttanut tuotteita uudelleen vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta. Tällaiset päätökset ovat osoittautuneet toimiviksi keinoiksi vaikuttaa riskeihin ja häiriöistä toipumiseen.

Luo vahvat suhteet avaintoimittajiin. Yhteydenpito keskeisten toimittajien kanssa on välttämätöntä vaihtoehtoisten toimitusjärjestelyjen selvittämiseksi, jotta tuotevirta ja toimitukset saadaan turvattua.

Arvioi vaihtoehtoisia lähtevän logistiikan järjestelyjä. Lisäksi kumppanuuksien solmimisella logistiikkapalvelujen tarjoajien kanssa voi olla suuri merkitys kriisissä.

Perehdy vakuutuksiin. Perinteinen keskeytysvakuutus ei pääsääntöisesti korvaa koronaviruksen aiheuttamaa liiketoiminnan keskeytymistä. Vakuutukset kattavat pääasiassa vain fyysiseen infrastruktuuriin liittyvät vahingot. On olemassa myös vakuutuksia, jotka suojaavat pandemian tai bakteeritautien vaikutuksilta, mutta ne ovat varsin harvinaisia.

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.