Julkaistu 03.05.2022 klo 16:15
Päivitetty 03.05.2022 klo 16:28

Yllätyksellisessä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan kykyä organisoida hajallaan olevaa tietoa ja osaamista nopeasti erilaisiin tarpeisiin 

Koronakriisi haastoi organisaatioiden perinteiset toimintatavat, sillä poikkeustilassa kukaan ei voinut matkustaa tai tavata toisiaan kasvotusten kokouksissa. Digitaaliselle alustalle rakennetun väliaikaisen kriisiorganisaation toimintaan kutsuttiin mukaan yli 100 asiantuntijaa yhteiskunnan eri puolilta: suuryrityksistä, kasvuyrityksistä, ministeriöistä, julkissektorin toimijoista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. 

Osanottajat ratkoivat erilaisia kompleksisia ongelmia väliaikaisissa tiimeissä, mihin kutsuttiin kyseisen tehtävän ratkaisuun tarvittavat osaajat. Esimerkiksi LUT Professori Heidi Piilin tiimissä rakennettiin 3D-tulostamisen asiantuntijaverkosto, selvitettiin Suomen 3D-tulostuskapasiteetti ja kytkettiin asiantuntijat varaosia tarvitseviin teollisuuden edustajiin. 

Eräs tiimeistä tutki myös tilojen puhdistamiseen biologisten aseiden käytön jälkeen kehitetyn innovaation soveltamista hengityssuojainten puhdistamiseen tilanteessa, missä maailmanlaajuinen pula maskeista olisi voinut halvaannuttaa terveydenhoitosektorin.  Tässä monialaisessa yhteistyössä tutkimus- ja oppilaitosten sekä eri viranomaisten kanssa LUT Akatemiatutkija Katri Laatikaisen johtama monialainen tiimi tutki, testasi, suunnitteli logistiikan ja koulutuksen sekä yhdessä Puolustusvoimien kanssa rakensi toimivan pilottilaitoksen kuudessa viikossa. Kokonaisuus tehtiin alusta loppuun kuudessa viikossa, ilman tehokasta digitaalista työskentelyä ja kriisiä projektin toteuttamiseen olisi arvioitu vievän kaksi vuotta. (https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2022.27.11.2100119).

Lisäksi nopeissa tiimeissä kehitettiin uusia nopeita T&K instrumentteja, kerättiin hyviä etätyökäytäntöjä sekä käynnistettiin kansallinen pitkittäistutkimus suomalaisten siirtymisestä etätyöhön (www.futuremote.fi).

Koronakevään Fast expert teams-työskentely raportointiin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. https://futuremote.fi/wp-content/uploads/2020/12/Fast-expert-teams-Eduskunnnan-Tulevaisuusvaliokunta-05-2020.pdf

Myös OECD nosti esiin Fast Expert Teams- toimintamallin esiin Suomen onnistuneena yli sektorirajojen organisoituna digitaalisena toimintana koronakriisissä. https://oecd-opsi.org/covid-response/fast-expert-teams-vs-covid-19-how-to-help-finland-avoid-paralyzing-when-experts-cannot-meet-f2f/  https://www.oecd.org/sti/inno/GSF-TIP%20Workshop%20-%20Panellists%27%20bios.pdf

Digitalisaation ketterä hyödyntäminen ja suomalaisten nopea siirtyminen etätyöhön kiinnostivat myös mm. The Economistia https://www.youtube.com/watch?v=n2NTmmcPDHk ja Le Mondea https://www.lemonde.fr/economie/article/2021/03/08/deja-en-avance-la-fi….

Sosiaalinen innovaatio työelämän kehittämiseksi

Koronakeväänä 2020 testattua Fast expert teams- toimintamallia kokeiltiin uudelleen keväällä 2021 maailman parhaan työelämän kehittämiseksi Työ2030-ohjelmassa.  Tällöin digitaaliseen asiantuntijayhteisöön kutsuttiin kuukauden ajaksi 80 työelämän kehittäjää ja asiantuntijaa suuryrityksistä, kasvuyrityksistä, työmarkkinajärjestöistä, julkisorganisaatioista, yliopistoista ja oppilaitoksista. Asiantuntijat työskentelivät oman toimensa ohella kuudessa tulevaisuuden hybridityötä ja Fast expert teams-toimintamallia kehittävässä tiimissä. https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030/uutinen/fast-expert-tiimien-tuloksien-julkistaminen

Kokemukset asiantuntijoiden joustavasta ja tehokkaasta digitaalisesta yhteistyöstä olivat hyvät ja Työ2030 ohjelmassa toimintamalli nähdään sosiaalisena innovaationa työelämän kehittämiseksi. 

Fast expert teams toimintamalli tukee myös yritysten kansainvälistymistä

Fast expert teams-toimintamallia voidaan käyttää myös kompleksisten innovaatioiden kehittämisessä ja kansainvälistymisessä, esimerkiksi onnistuneen tuotemarkkina yhteensopivuuden sekä kansainvälisten kumppaneiden ja pilottien hakemisessa. Tästä hyviä kokemuksia saatiin keväällä 2021 kun digitaalista toimintamallia testattiin Soletair Power kansainvälistymisen tukena. https://www.greenreality.fi/lprnyt/soletair-power-loysi-uusia-asiakkaita-fast-experts-teams-palvelun-ja-digialustan-avulla

Fast expert teams on LUT kauppakorkeakoulussa kehitetty digitaalinen organisoitumismalli

Fast expert teams-toimintamalli on toimintamallia kehittävän Tietojohtamisen Professori Kirsimarja Blomqvistin mukaan ”all purpose organizing technology”, mitä voidaan hyödyntää erilaisiin kompleksisiin tehtäviin. Suurimmat hyödyt siitä saadaan silloin, kun organisaatiolla ei ole käytettävissään tarvittavaa asiantuntemusta ja työskennellään digitaalisella alustalla hyödyntäen ajasta ja paikasta riippumattomasti hajallaan olevaa asiantuntijuutta. 

Rakentamalla nopeasti luottamus eri verkostoista tulevien, erilaiset ammatilliset ja organisatoriset taustat omaavien ja teknologiavälitteisesti työskentelevien asiantuntijoiden kesken on edellytys työskentelyn onnistumiselle.

Toimintamallilla luo arvoa yhdistämällä parhaimmillaan nopeasti erilaista asiantuntemusta. Työskenneltäessä mielekkäiden tehtävien äärellä hyvässä yhteisössä asiantuntijat myös oppivat uutta, luovat uutta tietoa ja kokevat yhteisöllisyyttä. Molemmat kokeilut osoittivat myös, että rakentamalla väliaikaisia digitaalisia asiantuntijayhteisöitä ja tiimejä voidaan myös rakentaa sosiaalista pääomaa.

Insinöörit tutkivat ja rakentavat laitteita, kauppatieteilijät soveltavat tutkimaansa yritysten ja organisaatioiden toimintaan

Professori Kirsimarja Blomqvist tutkii, opettaa ja kehittää uusia organisoitumismuotoja.  Ennen Fast Expert teams-toimintamallin kehittämistä hän on kehittänyt gradussaan silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Ulkomaankauppaliiton kanssa yhteistyössä Vientirengas-konseptia ja toteutti sitä valmistumisensa jälkeen 130 yrityksen kanssa Varsinais-Suomessa. Väitöskirjassa hän tutki suurten teknologiayritysten ja kasvuyritysten yhteistyötä ja kehitti samalla osa-aikaisesti yhteistyötä kasvuyritysten ja yliopistojen kanssa Soneran T&K yksikössä. LUT yliopistossa hän käynnisti ja kehitti 2000-l. alussa yliopiston eri yksiköiden osaamista yhdistävää Technology Business Research Center (TBRC) tutkimusyksikköä.

Blomqvist jatkaa uusien digitaalisten organisoitumismuotojen kehittämistä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Blomqvistin mukaan tutkimus, opetus, ja organisaatioiden kehittäminen tukevat mainiosti toisiaan. Yhteistyö yritysten ja muiden käytännön toimijoiden kanssa tuo ideoita ja tutkimusdataa ja tutkimustuloksia voi soveltaa heti käytäntöön opetuksessa ja organisaatioiden kehittämisessä.

Lisätietoja