Avoin tiede

Tieteen perusolemus on avoimuus, arvioinnille asettaminen ja edelleen edistäminen. LUT on sitoutunut strategiassaan avoimen tieteen edistämiseen. Avoin tiede ja sen erilaiset toteutustavat; tutkimusaineistojen avaaminen, avoin julkaiseminen, tutkimusprosessin ja -menetelmien avaaminen tuo tutkijalle monia hyötyjä. Tutkijan julkaisut saavat tutkitusti enemmän viittauksia ja tunnettuutta avoimen julkaisemisen ja some-näkyvyyden kuin myös avattujen tutkimusaineistojen kautta. Avoimuus lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja mahdollisuutta innovaatioihin.

Tutustu avoimeen tieteeseen verkkokurssin avulla.

FinDocNet Open Science -verkkokurssi. Kysy kurssiavain openscience@lut.fi -osoitteesta!

Avoimen tieteen LibGuide-opas.

1. Tutkimuksen valmistelu ja tutkimussuunnitelma

Tutkimushankkeeseen kuuluu jo rahoituksen hakuvaiheessa tutkimussuunnitelman osana aineistonhallintasuunnitelman tekeminen. Myös tulosten julkaisemista on hyvä suunnitella tutkimusta suunniteltaessa, ts. kuka päättää julkaisemisajankohdasta ja -paikasta ja kenellä on oikeus julkaista. Julkisin varoin rahoitetussa tutkimuksessa aineistonhallintasuunnitelmaa suositellaan tai edellytetään. Myös tutkimustulosten avointa julkaisemista edellytetään julkisrahoitteisessa tutkimuksessa. Vaatimukset löytyvät rahoittajien kotisivuilta ja rahoituksen hakuohjeista.

Tutkimussopimuksissa on tarpeellista huomioida avoimen tieteen näkökulma, ts. säilyttää tutkijalla itsellään oikeudet tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen. Myös tutkimusaineistojen avoimuus- ja luottamuksellisuus sekä aineistojen jatkokäyttö, oikeudet aineistoihin ja hyödyntäminen täytyy sopia etukäteen.
Tutkimusaineistojen hallintasuunnitelmassa kysytään esimerkiksi:

  • Miten kerään datan?
  • Mihin tallennan sen?
  • Mitä kerään?
  • Sisältääkö data tietoja ihmisistä?
  • Sisältääkö data henkilötietoja eli voidaanko niistä tunnistaa henkilö?
  • Sisältääkö data arkaluonteisia tietoja?
  • Sisältääkö data henkilötunnuksia?
  • Kuka saa käyttää aineistoja ja kuka saa päättää sen käytöstä?

Tutkijoiden käytettävissä on DMPTuuli, aineistojen hallinnan suunnittelutyökalu, www.dmptuuli.fi, johon on koottu myös LUTin ohjeistusta aineistojen hallintaan.

2. Tutkimuksen suorittaminen

On hyvä selvittää, löytyykö aiheesta tai aihetta sivuavaa avointa tai luvanvaraista tutkimusaineistoa ja onko mahdollista hyödyntää sitä omassa tutkimuksessa samalla tavoin kuin aihetta käsitteleviä julkaisuja käytetään hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti viitaten. Hanki tarvittavat oikeudet tai valtuutukset tutkimuksen hyödyntämiseen ennen tutkimuksen aloittamista. Jos tutkimuksella on ollut monta tekijää, jokaisella tekijällä on tekijänoikeus. Tutkija voi työskennellä yhdessä tutkimusryhmän kollegojen kanssa erilaisilla alustoilla, joilla tutkimuksen jakaminen ja yhdessä työskentely on luotettavaa ja tietoturvallista. Horizon 2020-rahoitusta saaneissa tutkimuksissa aineistojen hallintasuunnitelmaa voi täydentää tutkimuksen aikana.

Työvälineitä tähän:
Eduuni- ja B2DROP –palveluympäristöt.
Eduuni-yhteystiedot LUT:ssa: helpdesk@lut.fi
B2DROP, www.eudat.eu
Tutkimusaineistojen hakemiseen: Etsin- ja B2FIND-palvelut

3. Tutkimustulosten ja –tuotosten julkaiseminen ja suojaaminen

LUT suosittaa tutkimusaineistojen tallentamiseen CSC:n, Tieteen tietotekniikan keskuksen ylläpitämää IDA-säilytyspalvelua. Yhteiskunnallinen tietoarkisto on hyvä ratkaisu esim. haastatteluaineistojen ja muiden henkilötietoja sisältävän aineiston tallennukseen. Molemmat palvelut mahdollistavat tulevaisuudessa aineistojen pitkäaikaistallennuksen, johon aineistot valitaan pitkäaikaisen tallennustarpeen mukaan.

Muista edelleen omassa tutkimussuunnitelmassasi ja aineistonhallintasuunnitelmassasi kartoitetut rajoitteet tutkimusdatan keräämiselle esim. teollisoikeudellisen suojauksen tarve. Tällöin mitään ei voi julkaista ennen suojauksen hoitamista, eli esim. ennen patentointiprosessia.

Tutkimusaineistoista on suositeltavaa laittaa kuvailutiedot Etsin-aineistohakupalveluun, josta kiinnostuneet voivat etsiä tutkimusaineistoja. IDA-tallennuspalveluun tallennetut aineistot eivät ole lähtökohtaisesti avoimia, tutkija voi avata aineistojaan AVAA-palvelussa. Pysyvien tunnisteiden avulla IDAn aineistoihin voidaan linkittää esim. aineistojen pohjalta tehdyt julkaisut. Tutkimusaineistojen käyttö voidaan mahdollistaa ja suojata halutulla tasolla Creative Commons-lisensseillä.

Työvälineitä tähän:
IDA – tutkimusaineistojen säilytyspalvelu, http://avointiede.fi/ida
IDA-yhteystiedot LUT:ssa: helpdesk@lut.fi
Aila-portaali, Yhteiskunnallinen tietoarkisto, https://services.fsd.uta.fi/
B2SHARE, www.eudat.eu
ZENODO, www.zenodo.org
Etsin, https://etsin.avointiede.fi/
Creative Commons, CC-lisensiointi, http://creativecommons.fi

4. Julkaiseminen

LUT suosittaa avointa julkaisemista ja kehottaa tutkijoita rinnakkaisjulkaisemaan tieteelliset julkaisunsa LUTPub-julkaisuarkistossa. Pääperiaate on, että tutkija julkaisee tutkimuksensa sillä areenalla, joka on tutkijan meritoitumisen ja yliopiston edun kannalta paras. Useat tutkimusrahoittajat edellyttävät tutkimusjulkaisujen avointa julkaisemista. Suomen Akatemia, Tekes, Horizon 2020 suosittelevat julkaisemista ns. vihreän tai kultaisen tien mukaan.
Vihreä tie (Green OA), artikkeli julkaistaan normaalisti tieteellisessä lehdessä ja mahdollisimman pian rinnakkaistallennetaan sähköiseen julkaisuarkistoon. Kustantajat voivat asettaa rinnakkaistallentamiselle embargo- eli julkaisuviiveaikoja. Rahoittajien hyväksymät maksimiembargo on 6 kk paitsi humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla 12 kk.

Kultainen tie (Gold OA) tarkoittaa, että artikkeli julkaistaan open access-julkaisussa, joissa on yleensä julkaisumaksu (APC, Article Processing Cost). Artikkeli tallennetaan erikseen avoimeen julkaisuarkistoon. Hybrid-OA-julkaisemisessa lehden haluttu artikkeli ostetaan avoimeksi. LUT eivätkä rahoittajat suosittele tätä vaihtoehtoa, koska silloin maksetaan sekä lehden tilauksesta että avoimuudesta. Merkittävät rahoittajat (esim. Suomen Akatemia ja Tekes) hyväksyvät avoimesta julkaisemisesta syntyvät kulut projektin kuluiksi.

Julkaisusopimusta tehdessä pitää huolehtia, että tutkijalla säilyy oikeus rinnakkaisjulkaisemiseen. Ennen rinnakkaisjulkaisemista täytyy varmistua, että tutkijalla on siihen lupa. Kustantajien lehtikohtaiset luvat voi tarkistaa alustavasti Sherpa-Romeo –palvelusta, mutta lupa täytyy varmistaa julkaisusopimuksesta tai kustantajalta. Luvat ovat yleensä luettavissa ko. lehden kotisivujen kirjoittajaohjeissa. Rinnakkaisjulkaiseminen täytyy myös sopia kanssakirjoittajien kesken.

Useat merkittävät kustantajat edellyttävät kirjoittajilla olevan ORCID-tutkijatunnisteen. LUT edellyttää, että tutkijat hankkivat itselleen tutkijatunnisteen, tätä suositellaan myös kansallisesti. Tunniste varmistaa sen, että tutkija saa omat meriittinsä itselleen. Tunniste auttaa myös tutkimuksen seurannassa ja arvioinnissa.

Työvälineitä tähän:
ORCID-tutkijatunniste, www.tutkijatunniste.fi
Julkaisufoorumi, www.julkaisufoorumi.fi
DOAJ-tietokanta, http://doaj.org
LUTPub-julkaisuarkisto, www.lut.fi/kirjasto
OpenAIRE-julkaisuarkisto, www.openaire.eu
Sherpa-Romeo-tietokanta, www.sherpa.ac.uk
Avoimen tieteen LibGuide-opas julkaisemisesta, http://libguides.lut.fi/open-science/scientific-publishing

5. Tutkimustulosten arvon varmistaminen ja säilyttäminen

Tutkimusta ja sen saamaa näkyvyyttä voidaan arvioida bibliometrisin ja altmetrisin menetelmin.
IDA-tallennuspalveluun tallennetut aineistot on mahdollista saada kansalliseen pitkäaikaistallennukseen (PAS). Pitkäaikaistallennuksen tarve on hyvä suunnitella tutkimustyön aikana.

Työvälineitä tähän:
Scopus- ja Web of Science -tietokannat
Tutkimustulosten pitkäaikaissaatavuus, http://avointiede.fi/tutkimus-pas
Yhteystiedot LUT:ssa openscience@lut.fi

6. Tutkimuksen hyödyntäminen

Avoimen tieteen yksi tavoite on aiemmin tehdyn tutkimuksen tulosten hyödyntäminen. Tarvittavat oikeudet tai valtuutukset tutkimuksen hyödyntämiseen täytyy hankkia ennen tutkimuksen aloittamista. Jos tutkimuksella on ollut monta tekijää, jokaisella tekijällä on tekijänoikeus. Mikäli luovuttaa ulkopuoliselle oikeuden käyttää omia tuloksia, pitää varmistaa, että yksittäisellä tutkijalla on oikeus tehdä niin. Esimerkiksi kustantajan kanssa tehtävää sopimusta varten tarvitsee olla suostumukset kaikilta kirjoittajilta, ellei asiaa ole sovittu jo etukäteen sopimuksella.

Avoimesta tutkimuksesta: avoimista julkaisuista, menetelmistä ja avoimesta datasta voi muodostua uutta Big dataa ja pohjaa kansalaistieteellekin. Tutkimuksen kehä lähtee uudelle kierrokselle.