Kestävä liiketoiminta Suomessa käy globaalia vastuuttomuutta vastaan

Maapallon lämpeneminen aiheuttaa yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä ongelmia, jotka vaikuttavat talouspoliittiseen ilmapiiriin ja hankaloittavat elinolosuhteita maailman jokaisessa kolkassa. Miten yritykset voivat menestyä tällaisessa toimintaympäristössä?

Kestävä liiketoiminta

Kestävä liiketoiminta on yritysten menestymisen ehto muuttuvassa maailmassa. Kestävästi toimivat yritykset huomioivat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset omassa ja hankintaverkostojensa toiminnassa. Myös kuluttajat ja sidosryhmät ovat huolestuneita maapallon tilasta ja edellyttävät yrityksiltä vastuullista toimintaa.

"Aihe on tärkeä, sillä vastuullinen liiketoiminta on ainoa oikea ratkaisu globaaleihin ongelmiin. Nykymaailmassa ei voi olla muunlaista kuin kestävää liiketoimintaa", LUT-kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala alustaa.

Kestävä liiketoiminta pyrkii pois perinteikkäästä talouden race to the bottom -ajattelusta, jossa esimerkiksi ympäristöön tai työvoimaan kohdistuvaa lainsäädäntöä kevennetään kukoistavan liike-elämän aikaansaamiseksi. LUT-kauppakorkeakoulu edustaa näkemystä, jonka mukaan Eurooppa ei voi olla mukana kilpailussa siitä, mitkä maat antavat yrityksille parhaimmat verotustuet, alimmat palkkausvaatimukset tai tehokkaimman infrastruktuurin luonnonarvojen kustannuksella.

"Maan vaurautta ja hyvinvointia tuotettaessa on keskityttävä liiketoiminnan kestävyyden edistämiseen. Siihen kuuluu myös taloudellinen vastuu, esimerkiksi se, minne yritys maksaa veronsa", Ritala sanoo.

Suomessa yritysvastuun edistäminen on käynnissä

Vastuullinen liiketoiminta Suomessa näyttää maailmalle mallia eritoten sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Sosiaalinen kestävyys pyrkii poistamaan ihmisten eriarvoisuutta ja toteuttamaan perusoikeuksia. Suomen varsin oikeudenmukainen työelämä ja luottamukselle rakentuvat instituutiot käyvät esimerkeistä.

Tutkijatohtori Anne Quarshien mukaan globaalien vaikutusten aikaansaamiseksi yritysten olisi kuitenkin edellytettävä kestävää toimintaa laajasti myös sidosryhmiltään - siis omien seinien ulkopuoleltakin.

"Jos ajatellaan esimerkiksi sosiaalisia kysymyksiä, niin Suomen sisällä lainsäädäntö takaa hyvät työolot, mutta yrityksen koko arvoketjusta saman tyyppisiä asioita ei pystytä takaamaan", Quarshie toteaa.

Quarshien mukaan suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuu on edennyt kokonaisuudessaan koko 2000-luvun systemaattisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi. Vastuuta kannetaan kasvavissa määrin myös ympäristöllisistä ongelmista, sillä yritysvastuuammattilaisten verkostoissa on havahduttu luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

Quarshie tarkasteli asiaa kollegansa Laura Olkkosen kanssa kirjassa: Corporate social responsibility in Finland: Origins, characteristics, and trends. Vastuuasiat ovat nykyisin juureutuneet organisaatioihin pikemminkin kuin ovat "päälle liimattua" toimintaa.

"Jos haluaa erottua ja saada kilpailuetua, niin yrityksen on todella tehtävä asioita, joilla saadaan aikaan hyviä vaikutuksia, eikä ainoastaan asioita, joilla vältetään huonoja vaikutuksia. Vastuullinen yritys tekee enemmän kuin mitä laissa on määritelty", Laura Olkkonen tiivistää.

Suomalaisyritykset myös viestivät aiempaa rohkeammin vastuullisuudestaan ja ottavat vastaan siihen liittyvää kritiikkiä. Parhaassa tapauksessa kritiikki johtaa keskusteluun ja edelleen tarpeellisiin muutoksiin. Laura Olkkosen mukaan edelläkävijäyritysten julkiset esimerkit, kuten Finlaysonin naisen euro –tasa-arvokampanja, ovat edesauttaneet muitakin yrityksiä viestimään avoimesti. Ulkoista ja sisäistä viestintää tarvitaan vastuullisuuden edistämiseen.

"Pelko kohun syntymisestä ei enää estä yrityksiä tavoittelemasta kestävyyttä. Hiljaa olemisen ja kädenlämpöisen vastuullisuusviestinnän aika on ohi".

Alustatalous uusii liiketoimintamalleja, arvoketjuja ja ekosysteemejä

Liike-elämä muuttuu kestävämmäksi uudistumisen kautta; uusien yritysten syntyessä, suurten yritysten uudistaessa toimintaansa sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen myötä.

Maailmanlaajuinen uudistumisen megatrendi liittyy alustatalouteen. Internet-alustalla tapahtuva yritysten, yritysten ja asiakkaiden sekä yksityishenkilöiden keskinäinen palveluiden ja hyödykkeiden vaihto pohjaa datan jakamiselle, yhdistelylle, analysoimiselle ja tulkitsemiselle. Data voi kertoa esimerkiksi yrityksen resurssiylijäämistä, jolloin toinen yritys voi myydä tai vuokrata ne kolmannelle. Kiertotalous luo toimintaan ekologista arvoa.

Paavo Ritala ennakoi, että globaaleilla teollisilla alustoilla olevasta datasta kehitetään ekologisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa tulevaisuudessa yhä enemmän.

"Pohjoismainen luottamuksen kulttuuri voi olla etu näissä alusta- ja API-talouden (Application Programming Interfaces) ratkaisuissa, joissa menestys perustuu yritysohjelmistojen keskinäiselle kommunikoinnille ja mikropalveluiden innovatiiviselle yhdistelylle".

Uusia liiketoimintamalleja pystytään luomaan Pohjolan perukoillakin, esimerkiksi juuri eettisesti kestävien arvojen ympärille.

"Digitaalisessa liiketoiminnassa on havahduttu varjopuoliin, jotka uhkaavat jopa kokonaisia yhteiskuntia vaalivaikuttamisen tai valeuutisten kautta. Osaamisemme yksityisyydensuojan ja yksilötietojen käsittelyssä voi nousta kilpailueduksi vastuullisessa digiliiketoiminnassa", Ritala sanoo.

Kannattavaa bisnestä yhteiskunnallisella missiolla

LUT-kauppakorkeakoulu on kiinnostunut talouden makroilmiöistä, kuten alustataloudesta, kestävyyden näkökulmasta. LUTilla pyritään ymmärtämään, millaiset toimintatavat ja strategiat mahdollistavat yrityksille kestävän arvonluonnin ja menestymisen tulevaisuudessa. Se tiedetään, että uutta liiketoimintastrategiaa luodessa on panostettava aineettomaan arvonluontiin.

"Taloudellisen arvon lisäksi yritystoiminnasta syntyy aina sosiaalista ja kulttuurista arvoa. Kun arvonluonti on aineetonta, voidaan keskittyä asioihin, jotka tuovat merkityksiä ja kokemuksia maailmaan", Ritala sanoo.

Kestävästi uudistuvat yritykset paitsi tunnistavat vaikutuksensa yhteiskunnallisesti merkittäviin globaaleihin kehityskulkuihin myös kertovat niistä. Kuluttajalle ja sijoittajalle eettiset mittarit ovat rahallisten rinnalla aiempaa painokkaampia arvoa määriteltäessä.

"Arvot vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Olemme valmiit maksamaan enemmän, jos tiedämme, että tuote on esimerkiksi ympäristöystävällinen", Ritala kiteyttää.

Yritykset vaikuttavat mielikuviin näyttämällä, että kovassa kilpailussa voi tehdä tulosta kestävästi.

- Paavo Ritala

Ideaalitilanteessa yritys voi kertoa liiketoimintamallistaan, joka luo arvoa niin kuluttajille, sidosryhmille kuin luonnolle. Lähelle ihannetta pääsevät yhteiskunnalliset yritykset, joiden liiketoiminnan tavoitteena on voiton maksimoimisen sijaan esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen, pitkäaikaistyöttömien työllistäminen tai molemmat. Yhteiskunnallisten yritysten tulos näkyy muutoksissa, joita ne saavat aikaan ihmisten elämässä tai ympäristön tilassa.

LUTilla tehty tutkimus osoittaa, että yhteiskunnallisten yritysten merkitys kasvaa vuoteen 2025 mennessä, ja niitä syntyy eniten tarpeesta työllistää nuorisoa.

Tutkija Saila Tykkyläisen mukaan yhteiskunnallisten yritysten kasvustrategioita haastaa se, kuinka hyvin liiketoiminta menestyy markkinoilla ja samalla toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä.

"Parhaissa tapauksissa myönteinen kierre syntyy molemmissa missioissa. Hävikkiruokaravintolat ovat esimerkkejä onnistumisista", Tykkyläinen sanoo.

Suomessa vahva innovointi, heikko kaupallistaminen

LUT-kauppakorkeakoulussa tarkastellaan, miten uutta arvoa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä innovaatioita luodaan yritysten ekosysteemeissä. Suomalainen vahvuus piilee verkostoissa, jotka sisältävät yrityksen kilpailijoita sekä yhteistyökumppaneita.

"Suomessa on perustettu hyvin toimialajärjestöjä ja keskustelualustoja. Yliopistot, yhteiskunta ja yritykset työskentelevät edistyksellisesti innovaatioekosysteemeissä kestävyysteemojen ympärillä", Paavo Ritala sanoo.

Kädenlämpöisen vastuullisuusviestinnän aika on ohi.

- Laura Olkkonen

LUT-yliopisto on esimerkiksi Package-Heroes -konsortiossa, jossa ideoidaan muovipakkauksista syntyvän jätteen minimoimista Teknologian tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Åbo Akademin kanssa. Power-to-x-teknologioita kehittämällä LUT edistää yhteiskunnan eri sektoreiden mahdollisuutta irrottautua fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen kaikesta kehittämisestä kansainväliseen bisnekseen ei ole yksinkertaista.

"Siihen liittyy klassinen ongelmamme, että suomalaiset ovat hyviä insinöörityössä, huonoja markkinoinnissa. Ruotsalaiset ovat olleet paljon parempia brändäämisessä ja osaamisen kaupallistamisessa".

Onneksi onnistumisiakin on. Esimerkiksi massiivisten työkoneiden moottoreita sähköistävä LUT-lähtöinen Visedo (nykyisin osa Danfoss-konsernia) valtaa maailmaa Aasiassa.

"Jos ratkaisumme edustavat kestävämpää liiketoimintaa kuin muualla, asia pitää paketoida ja markkinoida niin, että se tuo aidosti kilpailukykyä Suomelle. Kestävien ratkaisujen kansainvälistymistä voisikin tukea erilaisin tiede- ja innovaatiopoliittisin keinoin", Ritala perää.

Maailman talousjärjestelmä muuttuu yritysten ja osaajien kautta

Globaali talousjärjestelmä muuttuu kestävämmäksi yritysten muokatessa tapojaan vastaamaan uudistuvan liiketoimintaympäristön vaateita. Aika liike-elämän kestävyysmuutokselle on otollinen, sillä kansainvälistyvät perheyritykset, toimintaansa uudistavat pienet ja keskisuuret yritykset sekä yhteiskunnalliset yritykset tunnustavat ilmastonmuutoksen ihmiskuntamme vakavimmaksi uhaksi. Sen torjumisessa luonnonvarojen tai työvoiman riisto ja muut vähemmän kestävät tavat tehdä liiketoimintaa eivät auta.

"Yritykset vaikuttavat mielikuviin näyttämällä, että kovassa kilpailussa voi tehdä hyvää tulosta kestävästi. Arvot ja asenteet muuttuvat yritysten esimerkeillä ja poliittisilla päätöksillä", Paavo Ritala LUT-kauppakorkeakoulusta painottaa.

LUT edistää muutosta kouluttamalla kestävästi ajattelevia tutkijoita, tulevaisuuden tekijöitä, tiedon ja osaamisen johtajia. LUT-kauppakorkeakoulussa tuotetulla tutkimustiedolla kehitetään suomalaisia palveluita ja tuotantoa sekä eurooppalaista elinkeinoelämän kilpailukykyä.

"Maailman takapihalle taantunut liiketoiminta on sellaista, jossa bruttokansantuotetta pyritään nostamaan hinnalla millä hyvänsä. Sitä me emme edistä vaan kestävien liiketoimintamallien ja vihreän teknologian leviämistä globaalisti", Ritala summaa.

Kestävä kehitys ja liiketoiminnan uudistaminen

  • Katso videolta, miten ilmastokriisi ratkaistaan systeemisellä tasolla.
  • Agenda 2030:n mukaan sosiaalinen ja taloudellinen kehitys riippuu maapallon luonnonvarojen kestävästä hallinnoinnista. Agendassa on YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta.
  • Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja pääomavarantojen ylikuluttamista, sekä toimintaa ympäristön kantokyky ja tulevat sukupolvet huomioiden. Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.
  • Ekologisen kestävän kehityksen lähtökohtana on sopeuttaa ihmisen toiminta maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Tärkeää on maapallon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen.
  • Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata edellytykset ihmisten hyvinvoinnille. Pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen. Kestävän kehityksen määritelmät: YK ja kestävän kehityksen teemat.

Lue myös:

LUT-kauppakorkeakoulu tukee liiketoiminnan kestävää uudistamista

  • LUT-kauppakorkeakoulu noudattaa toiminnassaan YK:n Principles for Responsible Management Education -periaatteita.
  • Kaikki kauppatieteiden opiskelijat suorittavat opintoja kestävän kehityksen periaatteista ja yritysten sosiaalisesta vastuusta.
  • Tutkimuskohteita: kestävä arvonluonti, kestävät liiketoimintamallit, kestävät asiakkaan arvolupaukset, vastuulliset ja kestävät hankintaverkostot, vastuullisuuskäytänteet, kansainvälinen yrittäjyys, digitalisaation vaikutus yritysten toimintatapoihin, yritysten uudistumiskyky, tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa, liiketoiminnan analytiikka ja biotalous (metsäteollisuuden murros).
  • Tutustu LUTin kestävän liiketoiminnan ja yrittäjyyden julkaisuihin ja projekteihin.

Lisätietoja:

Paavo Ritala
Strategian ja innovaatioiden professori
LUT-kauppakorkeakoulu
etunimi.sukunimi@lut.fi
Twitter: @PaavoRitala