Tällä sivulla
LUT-kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan ihmisten kouluttaminen ja osallistaminen on ratkaisevassa osassa, kun yritys haluaa lisätä tai kehittää tekoälyn käyttöä.
"Monilla teollisilla yrityksillä on pitkä historia. Kaikkia vuosikymmenten aikana syntyneitä käytäntöjä tai lainsäädäntöä on vaikea muuttaa, mutta ihmisten käytökseen voimme vaikuttaa. Koulutuksella lasketaan kynnystä kokeilla ja lisätään ymmärrystä aiheesta", sanoo tutkijatohtori Päivi Aaltonen.
LUT-kauppakorkeakoulussa tehtiin laadullinen tutkimus seitsemästä Suomessa pääkonttoriaan pitävästä teollisuusorganisaatiosta, jotka hyödyntävät AI-teknologiaa (eng. Artificial Intelligence, AI). Tutkimuksen mukaan tekoälyn täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä, jos sovelletaan kahta erilaista oppimisen tapaa koko organisaation tasolla.
"Puhutaan termistä exploitative learning eli olemassa olevan liiketoiminnan parantamisesta sekä termistä explorative learning eli kokonaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta AI:n avulla. Ensin mainitussa tapauksessa saadaan konkreettisia tehokkuushyötyjä, jälkimmäisessä tapauksessa tekoälyn avulla voidaan löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia", professori Paavo Ritala kertoo.
Keskeistä tekoälyä menestyksekkäästi hyödyntävissä teollisuusyrityksissä on halukkuus uudistaa liiketoimintaa, kärsivällinen kehitystyö ja myös kyky hyväksyä epäonnistumisia.
Mitä yrityksissä kannattaa tehdä?
- Perustaa keskitettyjä AI-osaamisen tiimejä, jotka voivat tukea ja kouluttaa henkilöstöä laajasti eri puolilla organisaatiota. Koulutuksen toteutuksessa voi yksinkertaistaa, mallintaa, antaa esimerkkejä, visualisoida ja demystifioida tekoälyä.
- Hyödyntää erilaisia kumppanuuksia AI-kyvykkyyden hankkimisessa ja kasvattamisessa.
- Rakentaa rahoitusmekanismeja, jotka mahdollistavat nopeat AI-kokeilut organisaatiossa.
- Viestiä ja tiedottaa prosessin eri vaiheista ja saavutettavista hyödyistä säännöllisesti.
- Kannustaa tekoälyä hyödyntävien ideoiden kehittelyä ja edistämistä.
- Arvioida jatkuvasti prosessin kehittymistä ja juhlia onnistumisia yhdessä.
Suomi on kehityksessä "hyvässä vauhdissa"
Suomessa tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, kertoo State of AI in Finland -raportti (2020). Lähes 800 yritystä kehittää tekoälyä, ja noin 300 yritystä saa pääasiallisen liikevaihtonsa tekoälyn kehittämisestä. Lisäksi joka vuosi perustetaan kymmeniä uusia tekoälyyn keskittyviä kasvuyrityksiä.
Ritalan mukaan Suomen valmistavalla teollisuudella on pitkät perinteet teknologian hyödyntämisessä.
"Meillä on hyödynnetty esimerkiksi digitaalisia kaksosia muun muassa laitteiden valvontaan, laadun tarkkailuun ja tuotekehitykseen. Yleisestikin digitaalinen teknologia on keskiössä modernissa teollisuudessa. Monet teolliset ratkaisut ovat nykyään sellaisia, että ne ovat ylipäätään mahdollisia vain digitaalisen teknologian avustuksella. Tekoälyllä on tulevaisuudessa oma roolinsa osana tätä palettia", Ritala sanoo.
LUT-kauppakorkeakoulun tutkimuksessa mukana olleet yritykset kehittävät erilaisia tekoälyratkaisuja ja ovat sikäli edelläkävijöitä.
"Isossa kuvassa AI-teknologian hyödyntäminen on oikeastaan tapahtunut vasta viimeisen vuosikymmenen sisällä. Suomi on kehityksessä kansainvälisesti verrattuna hyvässä vauhdissa, ja meillä on oivat valmiudet esimerkiksi eurooppalaiseen teollisuuteen verrattuna, koska varautuminen on aloitettu ajoissa."
State of AI in Finland -raportin mukaan tekoälyratkaisujen kasvua jarruttaa osaamisen ja datan puute. Aaltosen mukaan työyhteisön mahdollista tekoälyvastarintaa voidaan vähentää esimerkiksi lisäämällä tietyntyyppistä dataperehdytystä.
"Tekoäly on mediassa eräänlainen möhkäle, sana on jopa pelottavassa käytössä. Vastarintamentaliteetti AI-teknologiaa kohtaan voi johtua yksinkertaisesti siitä, ettei ymmärretä, mistä on kyse", Aaltonen sanoo.
Tekoälyn määrä teollisuudessa vain kasvaa
Valmistavan teollisuuden yrityksissä laitehankinnat sekä energia- ja henkilöstökustannukset ovat suuria menoeriä. Tekoälyn avulla kustannuksia voi optimoida merkittävästi.
"Teollisuudessa pienilläkin muutoksilla voi olla valtava vaikutus. Jos prosesseja pystytään tehostamaan tekoälyn avulla edes yksi prosentti, voidaan monien suuryritysten kohdalla puhua jo miljoonien eurojen säästöistä. Myös ympäristö hyötyy tekoälyratkaisuista", sanoo LUT-kauppakorkeakoulun teollisuusprofessori Mika Ruokonen.
Aaltonen täydentää, että teollisuudessa valmistuksen katteet ovat varsin tiukalla, mutta uusilla palveluilla tulee uutta ansaintalogiikkaa.
"Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi käyttötehokkuussofta ja laitteen käytön valvonta huollon minimoinniksi", hän sanoo.
Tekoälyyn perustuvien palveluiden avulla voidaan nostaa manuaalisen työn mielekkyyttä, tuottavuutta ja jalostusarvoa.
"Raskaat ja likaiset rutiinityöt pyritään automatisoimaan ja ihmistyö ohjautuu niihin asioihin – kuten vaativaan ongelmanratkaisuun – joita todella kannattaa ihmistyöllä edelleen tehdä", Ruokonen toteaa.
Taiwanilaisen teknologiajohtaja ja kirjailija Kai-Fu Leen mukaan robotit ja tekoäly ottavat haltuunsa useimpien tavaroiden valmistuksen, toimituksen, suunnittelun ja markkinoinnin seuraavien vuosikymmenten kuluessa.
Ritala pitää visiota hyvin kiinnostavana, mutta lisää, että kehitykseen sisältyy epävarmuutta.
"Menee pitkään, ennen kuin tekoälyteknologioilla saadaan aikaiseksi konkreettisia hyötyjä kaikilla toimialoilla. Joillakin toimialoilla ollaan hyvin pitkällä, ja toisilla vasta hyvin alkuvaiheessa. Kehityssuunta on kuitenkin selvä", hän toteaa.
Ruokonen jatkaa, että tekoälykehitys on jatkumo – evoluutio, joka ei koskaan pysähdy. Ensin puhuttiin digitransformaatiosta, nyt AI-transformaatiosta.
"Tekoäly auttaa meitä oppimaan datasta. Tekoälyä on turha pelätä – lopulta kysymys on tilastotieteen ja matematiikan hyödyntämisestä käytännön ongelmien ratkaisemisessa."
Lisätietoja:
Mika Ruokonen
