Julkaistu 09.02.2022 klo 11:12
Päivitetty 17.05.2022 klo 21:33
Tällä sivulla
left

1 Inhimillinen pääoma ja datan rooli

Tietoon perustuva johtaminen tarkoittaa sitä, että organisaation päätöksenteossa luotetaan tosiasioihin, kuten data-analytiikalla tuotettuun tietoon.

"Data kertoo sen, mitä on tapahtunut. Ei tarvitse arvailla tai luottaa yksittäisten asiantuntijoiden mielipiteisiin", sanoo apulaisprofessori Henri Hussinki LUT-kauppakorkeakoulun Lahden yksiköstä.

"Tutkimusten mukaan kokemuksen tuomalla intuitiolla on päätöksenteossa valtava rooli. Datasta voidaan etsiä varmistus intuitiolle. Data-analytiikka antaa rohkeutta tehdä päätös, jota ei uskallettaisi pelkän intuition varassa tehdä. Tällainen päätös voi olla yrityksen tulevaisuuden kannalta käänteentekevä."

Data-analytiikka hyödyntää erilaisia yrityksen liiketoimintaan perustuvia malleja. Ideana on, että tietoa ei tuoteta umpimähkään vaan harkittuun tarpeeseen. Monessa organisaatiossa dataa on kertynyt liiketoiminnan ohessa, mutta tieto on voinut jäädä sivutuotteeksi.

"Jos data jää hyödyntämättä, hävitään kilpailussa niille, jotka osaavat käyttää tietoa hyväkseen. Data-analytiikka ja tiedolla johtaminen voivat tarjota yritykselle etulyöntiaseman."

right
left
Henri Hussinki.
Joskus tarvitaan sukupolvenvaihdos, jotta tietoperusteisesta päätöksenteosta saadaan kaikki irti.
Henri Hussinki
apulaisprofessori, LUT-kauppakorkeakoulu
right

2 Esimiestason osaaminen olennaista

LUT-kauppakorkeakoulussa tutkitaan parhaillaan sitä, miten data-analytiikkakyvykkyys edistää liiketoimintaa keskisuurissa ja suurissa suomalaisyrityksissä.

"Suomalaisten yritysten pullonkaula datan hyödyntämisessä ei liene teknologiassa, joka on kaikkien yritysten saatavilla. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää, mitkä ovat todelliset ongelmakohdat ja toisaalta myös kyvykkyydet data-analytiikassa."

Vaikka data-analyysi ei tee virheitä, mallin luonut ihminen on voinut niitä tehdä. Tällöin väärä tieto monistuu mahdollisesti useisiin päätöksentekotilanteisiin. Analyytikkojen esimiesten pitää olla todella hyvin perillä siitä, kuinka liiketoimintakriittisiä kysymyksiä puretaan analyytikkojen toimeksiannoiksi. Yritykset eivät ole tässä suhteessa lainkaan samalla viivalla.

"Niitä esimiehiä, jotka ymmärtävät liiketoimintaa ja data-analytiikkaa, on Suomessa melko vähän. Ja niitä, jotka osaavat lisäksi tehdä analytiikkaa, on vielä vähemmän," Hussinki sanoo.

Jos yrityksen johdossa ei ymmärretä syvällisesti liiketoimintaa ja data-analytiikkaa, ei teknologiainvestoinneilla saada sitä hyötyä, mitä niillä lähdettiin hakemaan.

left

3 Uudenlaisten osaajien kouluttaminen

Datan hyödyntäminen ei onnistu, jos organisaatiossa on paljon ihmisiä, jotka suhtautuvat aiheeseen jo alkujaan epäluuloisesti.

"Joissakin yrityksissä tarvitaan vallanvaihto eli sukupolvenvaihdos, jotta tietoperusteisesta päätöksenteosta saadaan kaikki irti."

Yritysten analytiikkatiimin rekrytointi painottuu jatkossa nuorempiin polviin, jotka ovat opiskelleet koodaamista ehkä jo peruskoulussa, ja jotka osaavat nähdä datan arvokkaana ja keskeisenä resurssina.

"Vanhemmat polvet on mahdollista kouluttaa ymmärtämään datan hyödyntämistä. Koulutusta tarvitaan organisaation joka tasolla. Kun ihmiset uskaltavat luottaa analytiikan avulla tuotettuun tietoon, he myös uskaltavat hyödyntää sitä ja vaatia sitä lisää."

Kun sekä johdolla että muulla henkilöstöllä on jaettu käsitys nykytilasta ja tavoitteista, ollaan organisaatiota hyödyttävällä tiellä.

"Ihmiset, jotka ymmärtävät ilmiön, osaavat esittää oikeita kysymyksiä. Ja kysymällä oikeita kysymyksiä saadaan oikeita vastauksia."

right
left
left

4 Tiedolla johtamisen kulttuuri

Pisimmälle vietynä puhutaan tiedolla johtamisen kulttuurista eli koko organisaatio on omaksunut dataa hyödyntävän päätöksentekotavan.

Tähän mennessä analytiikkajärjestelmiä rakentanut IT-henkilöstö ja liiketoimintaa kehittävät yksiköt ovat toimineet useimmiten erillään, omissa siiloissaan.

"Nyt on korkea aika rikkoa näitä siiloja ja luoda organisaatioihin kokonaan uusi toimintatapa. Myös koulutuksen on vastattava tähän huutoon. Pitää kouluttaa ihmisiä, joilla on ymmärrys datasta, teknologiasta ja liiketoiminnasta."

Data-analytiikan rinnalle tarvitaan kokemusperäistä tietoa ja luovuutta. Tietojärjestelmä ei osaa haistella uusia tuulia eikä se ymmärrä asiakastarpeita. Sen sijaan, että puhutaan vain tiedolla johtamisesta, pitäisi puhua fiksulla tiedolla johtamisesta, joka huomioi yrityksen saatavilla olevan kokonaistiedon.

"On ollut puhetta myös siitä, voiko datan merkityksen ylikorostaminen vähentää ihmisten kokemaa työn imua eli työtä kohtaan tuntemaansa mielekkyyttä. Voihan niin käydä, mutta täytyy muistaa, että joidenkin elämässä data-analyysit eivät merkitse mitään. Yritysten datariippuvaisuudessa on suuria eroja."

Päätöksiä voi tehdä ilman dataakin, mutta faktoihin perustuva tieto on erittäin hyvä lisä.

"Intuitio sisältää kognitiivisia vinoumia, mutta data tuo varmuutta. Faktoihin perustuva päätöksenteko vähentää johtajiston kuormitusta ja epävarmuutta varsinkin isoja päätöksiä tehtäessä."

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.