Presidentti Sauli Niinistö keskustelee virtuaalisessa tapahtumassa LUT-yliopiston opiskelijoiden kanssa vuonna 2021.
Julkaistu 12.08.2021 klo 11:46
Päivitetty 05.05.2022 klo 12:34

Digitaaliset tapahtumat ovat tulleet jäädäkseen, vaikka koronapandemia taittuisi. Kuluttajatottumukset ovat muuttuneet pysyvästi, ja etänä osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden arvovalintaan ympäristön sekä oman ajan- ja rahankäytön näkökulmista.

LUT-yliopiston tutkijatohtori Erno Salmela ja LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntija Ville Suutari auttavat tapahtumajärjestäjiä luomaan digitaalisia tapahtumia, joista vierailijat saavat fyysistä tapahtumaa paremman elämyksen. Kohti elämyksellisempää digitaalista etätapahtumatuotantoa (KEDE) -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja valtio.

"Tapahtumajärjestäjillä on digitaalisen tapahtuman ideointiin ja suunnitteluun yleensä väärä lähtökohta, kun pyritään pääsemään vain mahdollisimman lähelle fyysisen tapahtuman elämystä. Esimerkiksi monet korona-aikana striimatuista konserteista ovat ajaneet tähän miinaan, ja yleisöltä pyydetään anteeksi jo ennen konsertin alkua", Salmela pohjustaa.

Räätälöidyt tapahtumapolut ja elämyksen mittaaminen ilmeistä

Digitaalisen tapahtuman ideoinnin ja suunnittelun lähtökohtana tulisi olla fyysisen tapahtuman tuottaman elämyksen ylittäminen. Tähän tarvitaan luovaa ajattelua ja teknologian tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamista, kuten:

  • Vierailijayhteisön panos. Tapahtumavieraat voivat vaikuttaa suuresti tapahtuman sisältöön ja kulkuun heille tarjottavien sisältötuotantotyökalujen ja kyselyiden avulla.
  • Maailma pienenee ja suurenee. Tapahtumaan on helpompi saada esiintyjiä maailmalta, kun heidän ei tarvitse matkustaa tapahtumapaikalle. Sama koskee tapahtumavieraita. Koko maailma markkina-alueena tarjoaa ns. niche-tapahtumillekin mahdollisuuden olla isoja.
  • Lisätty todellisuus, mitä ei voi toteuttaa fyysiseen tapahtumaan järkevin kustannuksin tai lainkaan.
  • Profilointi ja profiilien mukaiset räätälöidyt asiakaspolut, jotka ehdottavat tapahtumavieraalle, mihin juuri hänen kannattaa osallistua parhaan mahdollisen kokonaiselämyksen syntymiseksi.

Tutkijatohtori lisää listaan myös älykkäiden menetelmien hyödyntämisen elämyspalautteen mittaamisessa. Niiden ja perinteisten menetelmien yhdistäminen mahdollistaa menetelmällisen triangulaation, mikä parantaa tutkimustulosten luotettavuutta.

"Perinteisten menetelmien lisäksi hyödynnämme mittaamisessa kasvonilmeiden tunnistusta ja tunnemittaussormuksia, jotka kuuluvat puettavaan teknologiaan", Erno Salmela kertoo.

Myös hybridit tapahtumat lisääntyvät eli samasta tapahtumasta tarjotaan fyysinen ja digitaalinen versio. Sellainen oli KEDE-hankkeen ensimmäinen tapahtuma, International Virtual Imatranajo x Skynett online, joka järjestettiin 18. - 21.11.2021. Digitaalisuudessa hyödynnettiin erityisesti tapahtumavierailijoiden osallistamista ja internetin tarjoamaa laajempaa markkina-aluetta.

"Ihmisiä osallistettiin muun muassa äänestyksillä, joiden kautta he vaikuttivat tapahtuman sisältöön ja kulkuun. Turnauksiin saatiin enemmän e-urheilijoita ja katsojia maailmalta kuin heitä olisi saatu paikanpäälle Imatralle. Kaukaisimmat kilpailijat tulivat Kiinasta ja Etelä-Koreasta", Ville Suutari kertoo.

KEDE-hankkeen toteuttavat LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja tapahtumajärjestäjät aikavälillä 1.8.2021 – 31.12.2022. Hankeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja valtio.

Kuva LUT-yliopistolla järjestetystä verkkotapahtumasta, jossa presidentti Sauli Niinistö keskusteli ilmastonmuutoksesta opiskelijoiden kanssa 26.4.2021.

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.