Globaali poliittinen epävakaus, ilmastonmuutos ja generatiivinen tekoäly haastavat yrityksiä, koulutuspolitiikkaa ja yksilöä reagoimaan. Maapallon resurssien vähetessä muutoksiin pitäisi pystyä vastaamaan kestävästi ja uudistavasti.
Toistuvat kriisit ovat olleet 2020-luvulle tyypillisiä, ja kriisit usein pakottavat muutokseen.
”Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato voivat aiheuttaa yhä uusia mullistuksia. Mitä vahvempaa osaamista ja ajattelua meillä on, sitä valmiimpia olemme kohtaamaan kriisit ja luomaan toimijuutta niiden keskellä”, sanoo yhteiskuntatieteiden tutkijaopettaja Hanna-Mari Husu.
Organisaatioiden kestävyysmuutos saa vauhtia yhteiskunnallisesta muutoksesta ja toisin päin. Tämä vastavuoroinen kirittäminen Suomessa toimii esimerkkinä kansainvälisessä yhteisössä.
”Järjestelmän muutos saa alkunsa yhteiskunnan eri sektoreiden jännitteistä. Suomalaisille epätyypillinen kansalaisaktivismi on nousussa, ja toisaalta meillä on hyvin vahva kolmas sektori. Järjestelmä muuttuu yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöllä”, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun kestävän liiketoiminnan professori Pasi Heikkurinen.
Johtajuuden kulmakivinä kestävyys, matala hierarkia ja tekoälyn viisas käyttö
Yritykset ja niiden johtajat ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnallisen muutoksen ajureina.
”Lyhyesti sanottuna tarvitsemme aikaansa seuraavia johtajia. Johtajia, jotka ovat kansainvälisesti ja poliittisesti verkostoituneita, ymmärtävät teknologisen kehityksen merkityksen, sisäistävät kestävän kehityksen ja ylläpitävät matalia päätöksentekoprosesseja. Liian byrokraattiset organisaatiot eivät välttämättä ehdi kehitykseen mukaan”, sanoo professori Tanja Leppäaho LUT-kauppakorkeakoulusta.
Leppäahon mukaan esimerkiksi perheyhtiöissä on usein hyvin ketterät päätöksentekoprosessit. Nämä ovat myös kohtia, joissa yritykset voivat helpommin tulla niin keskeisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, että ne tulevat samalla rakentaneeksi kansallisidentiteettiä.
Muutoskestävyydestä ei voi juuri puhua mainitsematta tekoälyä. Leppäaho sanoo, että tekoälyn käyttö vaikuttaa kaikkiin yrityksen toimintoihin ja siten koko toimintalogiikkaan, mutta eniten markkinointiin, myyntiin, rekrytointiin ja laskentatoimeen. Toisaalta myös strategiseen päätöksentekoon, koska tekoäly voi rakentaa skenaarioita eri päätöksistä.
Tekoälyn viisas käyttäminen säästää merkittävästi resursseja.
”Jos tekoälyä ei osata ottaa ajoissa käyttöön, yritys voi menettää merkittävästi omaa asemaansa kilpailijoihin nähden. Esimerkiksi markkina- ja asiakasanalyysit, asiakaskyselyt, räätälöity markkinointi, tulosten seuranta ja uuden tiedon etsiminen voidaan helposti yhdistää tekoälyyn. Organisaatio, jonka johtajat yrittävät tehdä kaiken kuten ennen, voi kohdata merkittäviä vaikeuksia”, Leppäaho toteaa.
Raportointivelvoite kiertyy suurempien organisaatioiden kautta myös pieniin yrityksiin.
”Pienet yritykset ovat usein suurten yritysten alihankkijoita, ja nekin joutuvat nyt täyttämään raportoinnin vaatimia kriteereitä. Samalla kestävän kehityksen raportointi on luonut työmahdollisuuksia uusille kestävää kehitystä ymmärtäville konsulttiyrityksille.”
Päätöksentekoon vaikuttava yritys voi saada merkittävää kilpailuetua
Tanja Leppäahon mukaan organisaatiot, joilla on hyvät poliittiset suhteet, saavat kilpailuetua nykyisissä geopoliittisissa tilanteissa. Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan viimeaikaiset radikaalit poliittiset linjaukset ja kauppapakotteet muuttavat kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoimintaa jopa silmänräpäyksessä.
”Tässä tilanteessa strateginen johto voi joutua tekemään päätöksiä hyvin nopeasti jonkin markkinan sulkemisesta ja toisen vahvistamisesta tai avaamisesta. Nämä ovat erittäin kalliita toimenpiteitä”, Leppäaho sanoo.
Poliittisia suhteita omaava organisaatio kuulee monista päätöksistä jo niiden suunnittelemisen aikana ja voi usein osaltaan vaikuttaa päätöksiin. Leppäaho nostaa hyötyjiksi myös organisaatiot, jotka ovat vahvasti kansainvälisiä ja joiden verkostot ulottuvat laajalle, mikä lisää vaikutusvaltaa.
Pasi Heikkurisen mukaan yritysten mahdollisuus vaikuttaa järjestelmään perustuu paitsi sen kokoon, strategiaan ja resursseihin, myös lainsäädäntöön. Poliittisen ilmapiirin muutos vaikuttaa aina yritystoimintaan.
”Yritykset eivät ole politiikalle alisteisia, vaan ne voivat halutessaan vaikuttaa yhteiskuntaan. Jos yritys ajaa esimerkiksi kiristystä lainsäädäntöön asiassa, jossa se itse on jo edelläkävijä, yritys voi saada lain toteutuessa merkittävänkin kilpailuedun”, Heikkurinen havainnollistaa.
Yritysaktivismi ja toimitusjohtajan rohkea esimerkki eivät karkota asiakkaita
Yrityksiä johtavat ihmiset, joilla on aina jokin arvomaailma ja poliittinen ideologia.
”Olisi tärkeää säilyttää työnjaollinen balanssi kestävyysasioista puhuttaessa. On syytä tuoda esiin liike-elämän onnistumiset, mutta olla rehellinen siitä, missä pitäisi vielä kehittyä, ja siitä, mitkä tehtävät kuuluvat julkiselle vallalle”, Heikkurinen toteaa.
LUT-kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan rohkeatkaan kannanotot yhteiskunnallisista asioista eivät karkota asiakkaita.
”Yritysaktivismiin liittyy riskejä mutta myös mahdollisuuksia. Aktivismista on tullut yrityksille keino olla mukana muokkaamassa yhteiskunnallisia keskusteluja, mutta kahtiajakautuneissa keskusteluissa mukana oleminen ei ole helppoa viestintää”, sanoo apulaisprofessori Laura Olkkonen.
Yritysaktivismilla tarkoitetaan yritysten itse tekemää aktivismia, kuten vaikkapa julkista kannanottoa ilmastokriisiin tai vähemmistöjen oikeuksiin. Yritysaktivismi voi aiheuttaa keskustelua asiakkaiden parissa, ja toimitusjohtajan esimerkki on tärkeässä asemassa.
”Muutoksen aikaansaamiseksi pelkkä kannanotto ei usein riitä. Vielä tärkeämpää on se, mitä tapahtuu kannanoton jälkeen, vai tapahtuuko mitään. Silloin punnitaan yrityksen sitoutuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja samalla kannanoton aitous. Jos kukaan yrityksessä ei ole valmis puolustamaan kantaa omalla naamallaan, niin herää kysymys, oltiinko sen takana oikeasti”, Olkkonen summaa.
LUT-yliopisto kouluttaa uusia osaajia muuttamaan maailmaa
Hanna-Mari Husun mukaan yhteiskunnallisen toimijuuden määritelmä on siinä, kuinka paljon esimerkiksi LUTin kouluttamat osaajat pystyvät muuttamaan vallitsevaa asioiden tilaa ja vakiintuneita rakenteita.
”Koulutuksessa tulee pyrkiä tukemaan kriittistä ja reflektiivistä ajattelua sekä ajattelumallien sisäistämistä. Voidaan puhua myös ajattelun kestävyydestä, mikä on vastakkaista sille, että ajattelu ulkoistetaan tekoälylle”, Husu sanoo.
Husun mielestä LUTissa on oivallettu hyvin se, että kiinnostavimmat asiat voivat tapahtua eri tieteenalojen rajapinnoilla.
”Tuomalla eri osaajia yhteen ja altistamalla osaajia ristiriitaisille näkemyksille voi synnyttää jotain uutta. Tätä voisi vielä tietoisemmin lisätä.”
Yksilöinä voimme vaikuttaa myös työpaikoilla. Tämä vaatii esimerkiksi sitä, että olemme kiinnostuneita tuotannon tai palvelujen taustalla olevista rakenteista, niiden kestävyydestä ja eettisestä näkökulmasta. Pystymme käyttämään omaa asiantuntijatietoamme kehittääksemme organisaatioiden käytännöistä ekologisesti ja sosiaalisesti entistä vastuullisempia.
Husu uskoo, että regulaatio ja politiikkatoimet ovat tehokas tapa ohjata kulutusta ekologisempaan ja sosiaalisesti kestävämpään suuntaan. Näin siksi, että ihmiset ovat usein paljon ympäristöystävällisempiä tai eettisempiä asenteiden tasolla kuin käytännössä.
”Arkinen elämä on usein rutinoitunutta ja tapahtuu hyvin pitkälti ilman tietoista ajattelua. Kuluttaja voi ostaa tottumuksesta tuotteen miettimättä, millaisia tuotantoketjuja, resurssien käyttöä tai sosiaalista kestävyyttä tuotteen taustalla on. Kun useat ihmiset toimivat näin, alkaa muodostua kestämättömiä käytäntöjä”, Husu avaa.
”Toiminnallamme on usein myös ei-tarkoitettuja seurauksia. Ymmärrys myös tämänkaltaisista asioista on tärkeää kestävämpien käytäntöjen aikaan saamiseksi.”
Husun mielestä yhteiskunnassa tulisi puhua nykyistä enemmän muista kuin taloudellisen pääoman muodoista, kuten kulttuurisesta tai sosiaalisesta pääomasta ja niiden arvosta.
”Näin voi syntyä uusia olemisen ja kuluttamisen tapoja.”
Lisätietoja:
Hanna-Mari Husu
Pasi Heikkurinen
Tanja Leppäaho
