ICT-alan kestävyystyö on vielä alkutaipaleella. LUT-yliopiston ja yhteistyökumppanien toteuttamassa tutkimuksessa on selvitetty, miten kestävyys toteutuu suomalaisissa ICT-alan yrityksissä. Tutkimus keskittyi kestävän koodaamisen käytänteisiin ja mittaamiseen.
LUTin nuoremman tutkijan Laura Partasen mukaan yritysten verkkosivuilla ei useinkaan käy selväksi, tarkoitetaanko kestävyystyöllä toiminnan analysointia vai kestävyystoimien raportointia.
“Ero näiden kahden näkökulman välillä voi tuntua merkityksettömältä, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, kuinka yrityksen kestävyystoimet on saatu jalkautettua yrityksessä.”
Kestävyystavoitteet jäävät ylätasolle
Kestävän koodaamisen käytänteitä tarkasteltiin työpajoissa sekä liiketoiminnan että ohjelmistokehityksen näkökulmista. Kävi ilmi, ettei kestävyystavoitteita ole vielä määrätietoisesti asetettu kaikissa yrityksissä. Vaikka tavoitteita löytyisi, ne eivät nulotu systemaattisesti organisaation läpi.
Vain kolmannes liiketoimintatyöpajan osallistujista vahvisti, että omassa organisaatiossa on asetettu selkeät ympäristökestävyystavoitteet. Kaikki osallistujat näkivät tarpeellisena, että kestävyystavoitteet saataisiin vietyä tehokkaammin käytäntöön, aina ohjelmistokehityksen tasolle saakka. Ohjelmistokehityksen näkökulmasta lähes kaikki osallistujat totesivat, että joitakin ympäristökestävyyden tai energiatehokkuuden yleisiä ohjeistuksia saadaan liiketoiminnan tasolta, mutta vain neljännes osallistujista sai selkeitä vaatimuksia ohjelmistokehitykseen.
Työpajassa tarkasteltiin myös vastuun jakautumista. Tutkimuksen mukaan vastuu jakautuu liiketoiminnassa lähes tasan johdolle sekä erillisellä kestävyystiimille ja yksittäiselle työntekijälle. Sen sijaan ohjelmistokehityksessä toteutusvastuu jää pääosin yksittäiselle työntekijälle ja pienemmässä määrin koko tiimille.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Kestävyysanalysointi ei riitä, vaan tarvitaan muutoksia
“Kestävyystavoitteet eivät vielä laajamittaisesti näy käytännön toimissa, kuten ohjelmistokehityksessä. Onko kyse sisäisen viestinnän puutteesta niin, ettei viesti kulje ylätasolta, vai tiedon ja ymmärryksen puutteesta niin, ettei tiedetä mitä kestävyys käytännön toimissa tarkoittaa?” pohtii LUTin ohjelmistotuotannon professori Jari Porras.
“Pahimmillaan yritykset analysoivat omia kestävyystoimiaan sen sijaan, että raportoisivat tekojaan. Kestävyysanalysointi on hyvä tapa asettaa tavoitteita, mutta vaikutus saadaan sillä, että toimia muutetaan kestävämpään suuntaan.”
Tutkimus tehtiin osana keväällä 2024 käynnistynyttä VISIIRI-hanketta, jossa luodaan kokonaiskuvaa Suomen ICT-alan vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön.
Lisätietoja:
Laura Partanen
