LUT-yliopistossa 8.5.2026 tarkastettavan kasvatustieteen lisensiaatti Anu Raappanan väitöstutkimuksessa tarkastellaan koulun, perheen ja harrastusten merkitystä nuorten yrittäjyyspotentiaalin kehittymisessä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomessa peruskoulun viimeistä luokkaa käyviltä oppilailta, ja kyselyyn vastasi yli 27 000 nuorta.
”Yrittäjyyspotentiaali ymmärretään tutkimuksessa laajasti. Se viittaa yrittäjyyteen liittyviin tietoihin, ajattelutapoihin ja käsityksiin, jotka voivat myöhemmin johtaa yrittäjyyteen tai ilmetä yrittäjämäisenä toimintana työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa”, Raappana kertoo.
Tutkimuksen mukaan nuorten yrittäjämäinen ajattelu ja osaaminen kehittyvät usein koulun rinnalla myös vapaa-ajalla koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Erityisesti harrastukset nousevat merkittäväksi tekijäksi yrittäjyyspotentiaalin vahvistumisessa. Lisäksi tulosten perusteella yrittäjätaustaisessa perheessä kasvaminen vaikuttaa erityisesti nuoren yrittäjämäiseen ajatteluun ja suhtautumiseen yrittäjyyteen.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Harrastukset vahvistavat yrittäjyyspotentiaalia
Koulussa annettu yrittäjyyskasvatus lisää nuorten tietoa yrittäjyydestä, mutta sen vaikutus yrittäjyyspotentiaalin kehittymiseen on rajallisempi erityisesti asenteiden ja kiinnostuksen näkökulmasta.
”Tulokset viittaavat siihen, ettei pelkkä tiedollinen ymmärrys riitä herättämään nuorissa myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen”, Raappana sanoo.
Jotta kouluissa toteutettava yrittäjyyskasvatus edelleen vahvistuisi, sitä tulisi kehittää suuntaan, joka huomioisi oppilaiden erilaiset taustat entistä paremmin. Yhtenäiset ja standardoidut mallit eivät välttämättä huomioi riittävästi nuorten erilaisia taustoja, kiinnostuksen kohteita ja oppimisen tapoja.
”Koulu tekee hyvää työtä jo nyt. Opettajat tarvitsevat tukea ja osaamista, jotta he voivat hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja vastata nuorten moninaisiin oppimistarpeisiin. Heillä tulisi olla mahdollisuus keskustella aiheesta omassa työyhteisössään sekä aikaa löytää tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta itselle luontevalla tavalla.”
Harrastukset ovat merkittäviä ympäristöjä, joissa kehittyvät sekä harrastukseen liittyvät taidot että laajemmat työelämävalmiudet. Raappanan tutkimus lisää ymmärrystä siitä, missä ja miten nuorten yrittäjämäinen ajattelu syntyy.
"Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opetussuunnitelmaa ja vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Samalla lapsille ja nuorille vapaa-ajan harrastuksia tarjoavien tahojen olisi hyvä tunnistaa, että myös harrastuksissa kehittyy yrittäjämäistä ajattelua ja keskeisiä työelämätaitoja. Siksi yrittäjyyskasvatusta kannattaa tarkastella kokonaisuutena, joka ulottuu koulusta vapaa-aikaan."
Lisätietoja:
Raappanan väitös The effect of various learning environments on the development of adolescents’ entrepreneurial potential tarkastetaan 8. toukokuuta 2026 Lahdessa.
