Suomalainen tutkatutkimus on laajentumassa entisestään. LUT-yliopisto testaa tänä syksynä Pyhtään lentokentällä, voidaanko merenkulkututkia käyttää droonien havaitsemisessa.
"Merenkulkututkat ovat helppoja ja suhteellisen edullisia luvittaa muuhunkin kuin aluskäyttöön, eivätkä ne vaadi raskaita rakenteita tai laajoja suoja-alueita. On mahdollista, että nykyiset pulssi-Doppler tutkat pystyisivät havaitsemaan pienen droonin noin 1–1,5 kilometrin etäisyydeltä", LUTin vieraileva tutkija Ari Järvinen sanoo. Järvinen on työskennellyt aiemmin Puolustusvoimien tutkajärjestelmien käyttäjänä ja kouluttajana.
Alkusyksyllä saadaan myös uusia tutkimustuloksia siitä, voidaanko tuulivoimaloissa käyttää tutkasensoreita droonien ja muiden ilma-alusten havaitsemiseen. Tulokset liittyvät Lappeenrannan TuuliMuukossa viime keväänä toteutettuihin mittauksiin. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja se on jo herättänyt kiinnostusta esimerkiksi Virossa, Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa.
"Jos pystymme todistamaan, että tutkasensorit toimivat tuulivoimalaympäristössä, avaamme oven erilaisille teknologioille, joilla voidaan havaita esimerkiksi drooneja. Se olisi myös suuri avaus puolustusteollisuudelle, koska teknologia voitaisiin skaalata koko Eurooppaan", kertoo LUTin tutkija Teemu Tuomisalo.
Tuomisalon mukaan tutkasensoreilla varustetut tuulivoimalat tarjoaisivat täysin ylivoimaisen turvallisuusratkaisun: Kohteet havaittaisiin tuulivoimaloista käsin hyvissä ajoin, koska tutkasensorit voidaan asettaa jopa yli 200 metrin korkeuteen. Lisäksi tuulivoimaloissa olisi valmis ja luotettava sähkö-, tietoliikenne- ja huoltoyhteys tutkateknologiaa varten.
"Tarkoituksena ei ole korvata ilmatilavalvontaan tarkoitettuja satojen miljoonien tutkia, vaan tuoda esiin vaihtoehtoisia, täydentäviä ratkaisuja, jotka varmistaisivat kansallista turvallisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa", Tuomisalo jatkaa.
Suomessa kehitetyllä teknologialla droonimuuri koko Eurooppaan
Tuulivoimaloihin sijoitettavat tutkat ovat aiemmin herättäneet epäilyksiä esimerkiksi siksi, että ne olisivat helppoja kohteita tuhottaviksi. Tuomisalo torjuu tämän väitteen.
"Jos tuulivoimaloita on 1 000–2 000 kappaletta, joista joka kymmenennessä on tutka, järjestelmän tuhoaminen käy aika kalliiksi. Lisäksi Ukrainan sota on osoittanut, että tähtäimessä on joka tapauksessa maan koko energiajärjestelmä niin idässä kuin lännessä.”
Droonien havaitsemisen kehittäminen on Tuomisalon mukaan koko Suomen ja Euroopan turvallisuuskysymys. Hän on vakuuttunut, että tuulivoimalat voisivat muodostaa droonimuurin koko EU:n itärajalle. Se mahdollistaisi tuulivoimarakentamisen ja hajauttamisen Itä-Suomeen teollisuuden tarpeisiin, mikä parantaisi merkittävästi Suomen elinvoimaa.
"On selvää, ettei Suomessa olla riittävästi valmistauduttu havaitsemaan drooneja: se nähtiin jo viime keväänä, kun Ukrainasta harhautuneista drooneista havaittiin vain pieni osa. Siksi etsimme nyt erilaisia tapoja, joilla droonit havaittaisiin poikkeuksetta", Tuomisalo sanoo.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Lisätietoja:
