Mitä tutkit?
Kehitän menetelmiä, joilla mikromuoveja voidaan tunnistaa entistä luotettavammin erilaisista ympäristönäytteistä. Näin voidaan arvioida, kuinka tehokkaita niiden poistamiseen kehitetyt ratkaisut ovat.
Mikro- ja nanomuoveja esiintyy kaikkialla ympäristössä. Niiden poistaminen jätevesistä ja jätevesilietteestä on keskeistä, jotta haitta-aineiden päätymistä luontoon voidaan vähentää.
Balt-Plast-Free-hankkeessa työstämme virolaisten kumppaneiden kanssa menetelmiä, joilla mikromuoveja voidaan erottaa ja analysoida jätevedestä ja jätevesilietteestä. Meillä on käynnissä myös useita jätevedenpuhdistamoita kattava näytteenottokampanja. Tavoitteena on arvioida, miten tehokkaasti eri puhdistusmenetelmät poistavat mikromuoveja jätevedestä.
Toisessa hankkeessa tutkimme, soveltuvatko samat menetelmät myös PFAS- eli ikuisuuskemikaalien, lääkeainejäämien ja mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien poistoon. Kesän aikana toteutimme myös kyselytutkimuksen, jossa kannustimme erityisesti mökkiläisiä tarkkailemaan rantojen mikromuovien lähteitä.
Välillä tuntuu, että alani tutkimuksessa keskitytään liikaa siihen, mistä mikromuoveja voidaan havaita, eikä siihen, miten ympäristön muovisaastumista voitaisiin ratkaista.
Mitä jokaisen tulisi ymmärtää erotustekniikasta?
Erotustekniikan avulla voidaan ratkaista monia ympäristöongelmia. Erotusmenetelmiä yhdistelemällä voidaan poistaa samanaikaisesti monia haitta-aineita erilaisista ympäristöistä. Samalla arvokkaita yhdisteitä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää uudelleen.
Miten olet päätynyt nykyiseen tehtävääsi ja mikä siinä sinua inspiroi?
Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 2014 pääaineenani ympäristöekologia. Puolitoista vuotta myöhemmin aloitin nuorempana tutkijana LUT-yliopiston Mikkelin alueyksikkössä. Väittelin tohtoriksi ja jatkoin edelleen mikromuovitutkimuksen parissa. Keväästä 2023 lähtien olen työskennellyt tutkijatohtorina. Koordinoin myös Mikkelissä toteutettavaa Water Technology -maisteriohjelmaa.
Nautin työni monipuolisuudesta. Työpäiväni sisältävät tutkimukseen, opetukseen ja koulutuksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Toivon, että urani aikana pystyn ymmärtämään myös muita ympäristöongelmia ja olemaan mukana kehittämässä niihin ratkaisuja. Toivoisin, että tulevaisuudessa LUTissa pystyisimme vielä paremmin hyödyntämään poikkitieteellisyyden tuomia mahdollisuuksia tutkimukselle.
Pedagogisilla kursseilla on ollut hienoa nähdä, miten innostuneita opettajia meillä on ja miten monipuolista opetus voi parhaimmillaan olla. Haluan jatkossakin kouluttaa ja inspiroida tulevaisuuden osaajia. Uskon, että he ovat vielä meitäkin parempia ratkaisemaan monia ympäristöongelmia.
Miten pidät tasapainon työsi ja henkilökohtaisen elämäsi välillä?
Pyrin rajaamaan työpäiväni toimistotyöajalle. Taaperoikäinen esikoistyttäreni pitää huolen siitä, että vapaa-aikani kuluu pitkälti lattialla konttaillen ja uutta elämää ihmetellen. Nautin myös ulkoilusta, joogasta, lautapelien pelaamisesta ja neulomisesta.
Mikä on Tieteenkesyttäjä?
Sain Mikkelin yliopistokeskukselta vuoden 2025 Tieteenkesyttäjä -tunnustuksen. Se on tiedeviestintäpalkinto, joka myönnetään henkilölle, joka on tuonut tiedettä ja tutkimusta julki helposti ymmärrettävässä ja yleistajuisessa muodossa. Olen otettu tunnustuksesta ja sen perusteista. Pidän tärkeänä, että tiedettä jalkautetaan yliopistojen ulkopuolelle, kuten kouluihin.
More information
