Natasha Järviö
Julkaistu 28.8.2026
Päivitetty 31.8.2026

Mikä kestävyystieteessä on ajankohtaista juuri nyt? 

Luonnon monimuotoisuuden kvantitatiivinen arviointi on yksi kestävyystutkimuksen nopeimmin kasvavista tutkimusalueista. Ilmastonmuutosta tutkittaessa on samalla ymmärretty, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa myös ihmisten elämää maapallolla. 

Monimuotoinen luonto tuottaa ekosysteemipalveluja, joita ovat esimerkiksi ruoantuotanto, ilmaston säätely, ravinteiden kierrätys sekä pölytys. Yhteiskunta on riippuvainen näistä palveluista. Siksi ekosysteemien köyhtyminen tai romahtaminen vaikuttaa suoraan elinkeinoihimme.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti heikkenee monesta syystä, joista yksi on ilmaston lämpeneminen ja muuttuvat olosuhteet. Ilmastonmuutoksen seurauksena eliölajit eivät välttämättä kykene sopeutumaan uusiin elinoloihin, jolloin ne ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. 

Maatalous on yksi merkittävimmistä luontokadon aiheuttajista, sillä maankäyttö muuttaa lajien luontaisia elinympäristöjä. Tällä hetkellä noin puolet elinkelpoisesta maa-alasta on maatalouden käytössä. Merillä luontokatoa aiheuttaa etenkin liikakalastus. 

Mitä tutkit ja miksi se on yhteiskunnallisesti tärkeää? 

Tutkin sitä, miten kuluttajien ja yritysten päivittäiset valinnat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Olen esimerkiksi hiljattain laskenut, kuinka paljon monimuotoisuutta menetämme syömämme ruoan vuoksi, ja missä päin maapalloa nämä vaikutukset näkyvät.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset vaikuttavat merkittävästi trooppisten alueiden luontokatoon, kun kulutamme esimerkiksi kahvia, suklaata ja banaaneja. Myös eläintuotanto kuormittaa ekosysteemiä, sillä eläinrehun viljely vie huomattavasti enemmän maa-alaa kuin kasvipohjaisten tuotteiden tuotanto. 

Lisäksi tutkin, miten ruokaa voidaan tuottaa nykyistä kestävämmällä tavalla. Olen erityisen kiinnostunut uudistavasta maataloudesta. Kehitämme parhaillaan menetelmiä, joilla arvioidaan eri viljelytapojen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on, että pystymme tulevaisuudessa vertailemaan eri viljelytapojen vaikutuksia luontoon. Näin saadaan entistä luotettavampaa tietoa siitä, onko uudistava maatalous aidosti kestävämpää kuin tehoviljely.  

Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla jokainen voi tehdä tietoisempia ja kestävämpiä päätöksiä. 

left

Miten päädyit akateemiselle uralle? 

En suunnitellut akateemista uraa, mutta kiinnostus ihmisen ympäristövaikutusten tutkimiseen vei mukanaan. Väitöskirjatyöni aikana innostuin vaihtoehtoisista viljelymenetelmistä ja luonnon monimuotoisuudesta. Muutamaa vuotta myöhemmin pääsin tutkimaan näitä aiheita tutkijatohtorina, ja polku johti lopulta tähän uuteen professuuriin, joka on Suomessa ensimmäinen biodiversiteettivaikutusten laskennan alalla. 

Mitä toivoisit jokaisen ymmärtävän luonnon monimuotoisuudesta? 

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa meitä jokaista. Kaikki lajit ovat osa ekosysteemejä, jotka tuottavat ihmisille välttämättömiä hyötyjä sekä elämän perusedellytyksiä. Siksi ympäristön monimuotoisuutta on tärkeää vaalia. 

Luonto on satojen miljoonien vuosien ajan kehittänyt ratkaisuja moniin haasteisiin, kuten tulviin, kuivuuteen, metsäpaloihin ja tuholaisiin, joiden kanssa kamppailemme nykyäänkin. Mitä enemmän opimme luonnolta, sitä kestävämpää tulevaisuutta voimme rakentaa. 

right
Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla jokainen voi tehdä tietoisempia ja kestävämpiä päätöksiä.

Mikä inspiroi sinua työssäsi eniten?

Sellaisten ratkaisujen löytäminen, jotka perustuvat luonnon omien toimintamallien ymmärtämiseen. Uudistava maatalous ja permakulttuuri ovat tästä hyviä esimerkkejä. 

Erityisen motivoivaa on pohtia, miten yllä mainittuja esimerkkejä voitaisiin soveltaa maataloudessa laajemmin. Näiden haasteiden parissa työskentely antaa toivoa silloin, kun tuntuu, että vain kamppailemme luontoa vastaan. Sitä taistelua emme voi voittaa, sillä olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Kun luonto voi hyvin, myös me voimme hyvin.

Uskon, että voimme elää sopusoinnussa luonnon kanssa, korjata vaurioituneita ekosysteemejä ja samalla tuottaa riittävästi ruokaa, kunhan vain ymmärrämme luonnon toimintaa yhä paremmin. 

Kerro jotain, mitä muut eivät välttämättä tiedä sinusta. 

Pidin biologian opiskelusta jo lukiossa ja sain siitä aina parhaat arvosanat. Silti opinto-ohjaaja kehotti jättämään biologian kurssit, koska alalla ei olisi töitä. Kuuntelin neuvoja ja olen katunut päätöstäni siitä lähtien. 

Onneksi kuitenkin löysin takaisin aiheen pariin. Olen erittäin onnellinen, että työskentelen nykyään apulaisprofessorina luonnon monimuotoisuuden parissa. Samalla olen päässyt todistamaan, että alalla todellakin on tärkeitä työpaikkoja.  

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi: