Vielä tänä päivänäkin ajatellaan, tai ehkäpä ennemminkin toivotaan, että juurtuminen tapahtuisi projektin lopussa tai sen jälkeen tulosraporteilla ja -seminaareilla. Käytännössä näin tapahtuu harvoin.
Tulosten heikko juurtuminen on jättimäinen ongelma, koska ilman sitä TKI-rahojen vaikuttavuus jää heikoksi.
Juurtuminen vaatii käytännön toimijoiden henkilökohtaisia kokemuksia
Plan B -projektissamme on huomattu, että edes lupaavat tulokset ja selkeä näyttö hyödyistä eivät automaattisesti johda uusien työkalujen käyttöönottoon.
Pelkkä tulosten tiedottaminen ei riitä mihinkään. Eikä usein edes se, että käytännön toimijat seuraavat vierestä uusia valmennuksia tai työkaluja käytössä.
Todellinen muutos alkaa vasta silloin, kun ihmiset:
- kokeilevat uusia työkaluja itse,
- saavat omakohtaisen kokemuksen niiden hyödyistä,
- ja lopulta alkavat itse käyttää niitä työssään.
Mutta edes tämä ei välttämättä riitä. Paras vakuutus juurtumiselle on käytännön toimijoiden osallistaminen innovointiin ja kehittämiseen heti alusta asti.
Paras juurruttaminen alkaa jo ennen ratkaisun luomista
Yksi Plan B-projektin tärkeimmistä opeista on se, että käytännön toimijoiden sitoutuminen kasvaa merkittävästi, kun heidät osallistetaan:
- ongelman tunnistamiseen ja määrittämiseen (esim. kenen ongelmasta on kyse),
- ratkaisuvaihtoehtojen ideointiin ja valintaan,
- ratkaisun suunnitteluun,
- sekä kokeiluun ja sen tulosten arviointiin.
Samalla katoaa myös tuttu “not invented here” -ilmiö. Ratkaisu ei olekaan enää jonkun ulkopuolisen projekti, vaan yhteisesti rakennettu tulos.
Parikkalan nuorisotoimi ja lukio esimerkkinä toimivasta juurruttamisesta
Plan B -projektissa malliesimerkki juurruttamisesta syntyi yhteistyöstä Parikkalan nuorisotyön sekä lukion henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Ensin tunnistettiin yhdessä tarve tukea ensimmäisen vuoden lukiolaisten elämänhallintataitoja. Moni opiskelija oli muuttanut paikkakunnalle muualta Suomesta ja olivat ensimmäistä kertaa omillaan. Ratkaisuksi valittiin pelillinen lähestymistapa. Learning Life -pelin Arjen kaaoksen hallinta -skenaario otettiin ensimmäiseen kokeiluun mukaan.
Ongelman ja kohderyhmän määrittelyn sekä ratkaisun valinnan jälkeen myös toteutus suunniteltiin yhdessä koulun ja nuorisotoimen kanssa. Tässä vaiheessa huomioitiin
- oppilasmäärät
- nuorisotoimen ja koulun edustajat
- tilat, laitteet ja koulun käytännöt
- aikataulut
Tässä vaiheessa suunnitetiin yhdessä myös toimintamalli, jolla lukiolaiset, nuoristoimi ja lukion henkilökunta pystyvät jatkossa itse pyörittämään uutta toimintaa, kun projekti ei ole enää auttamassa.
Seuraavaksi suunnitelma siirrettiin ripeästi käytäntöön Parikkalan lukiolla
- järjestämällä demo- ja koulutussessio lukiolaisille, nuoristoimelle ja lukion henkilökunnalle
- asentamalla pelit koulun koneille
- tarjoamalla mahdollisuus kokeilla peliä heti
- tarjoamalla ohjeet pelin käyttöön sekä valmentavaan työhön pelaamisen jälkeen
Tämän jälkeen järjestettiin reflektiokeskustelu, jossa käytiin yhdessä läpi siihenastiset opit ja kokemukset. Keskustelussa päätettiin jatkaa toimintaa ensimmäisen vuoden lukiolaisten kansa ja laajentaa sitä myös 9-luokkalaisiin. Heille samassa pelissä on tarjolla myös Opiskelupaikan haku -skenaario. Pelin Työpaikan haku -skenaario taas palvelee sekä lukiolaisia että 9-luokkalaisia eritysti kesätyön etsimisen suhteen.
Koulun lisäksi elämänhallintataitoja aiotaan harjoituttaa jatkossa myös nuorisotiloissa nuorten vapaa-ajalla. Tavoitteena onkin tehdä elämänhallintataitojen harjoittelusta pysyvä osa koulun ja nuorisotyön arkea.
Kaikkia edellä esitetty tapahtui kalenteriajassa parissa kuukaudessa kevättalvella 2026.
Mitä tästä kannattaa mudenkin oppia?
TKI-tulokset juurtuvat huomattavasti paremmin, kun:
- käytännön toimijat osallistetaan mukaan heti alussa ennen kuin yhtään päätöstä on tehty projektiväen toimesta,
- ratkaisu ja kokeilu ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä,
- myös loppukäyttäjät otetaan nopeasti mukaan,
- toteutetaan käytännön kokeilu ja arvioidaan se yhdessä,
- ja sovitaan jatkosta yhdessä.
Juurtuminen syntyy siis aktiivisesta ja kokonaisvaltaisesta yhteistyöstä innovointi- ja kehitysprosessin eri vaiheissa. Tällaiseen toimintaan TKI-projekteissa tulisi käyttää huomattavasti enemmän aikaa ja energiaa. Kyse ei ole mistään avaruustieteestä, vaikka ajattelumallin muuttaminen välillä näyttääkin siltä.
Kirjoittanut: Erno Salmela (LUT-yliopisto)
