Työmarkkinoilla on samaan aikaan kaksi ongelmaa. Työnantajat eivät löydä osaajia ja työnhakijat eivät löydä paikkaansa työelämässä. Kyse ei ole aina osaamisen puutteesta vaan siitä, että osaaminen jää näkymättömäksi.
Työnhakijalla voi olla vuosien työkokemus, valtava määrä arjen ongelmanratkaisutaitoja, harrastuksissa kertynyttä osaamista, kyky oppia nopeasti ja vahva motivaatio. Silti moni ei koe olevansa työmarkkinoilla mitään erityistä.
Tämä on työelämän hiljainen kriisi ja juuri siihen tekoäly voi tuoda yhden suurimmista kehitysloikista vuosikymmeniin.
Tekoäly voi nähdä potentiaalin, joka jää ihmiseltä piiloon
Perinteisessä työnhaussa työnhakija typistetään helposti CV:ksi, tutkinnoksi tai seliteltäviksi työttömyysjaksoiksi. Tekoäly pystyy katsomaan osaamista laajemmin. Se voi tunnistaa siirrettäviä taitoja työuran ulkopuolelta. Se voi auttaa sanoittamaan osaamista tavalla, joka oikeasti avautuu työnantajalle. Se voi ehdottaa urapolkuja, joita työnhakija ei olisi koskaan itse tullut ajatelleeksi.
Yhtäkkiä varastotyötä tehnyt ihminen voikin nähdä itsessään toimitusketjun kehittäjän. Pitkään kotona ollut vanhempi voi tunnistaa vahvat organisointi- ja vuorovaikutustaitonsa. Harrastuksesta kertynyt osaaminen voi muuttua aidoksi työmahdollisuudeksi.
Tekoäly ei siis ainoastaan analysoi tietoa. Parhaimmillaan se auttaa ihmistä näkemään itsensä uudella tavalla, jolla voi olla valtava vaikutus.
Tekoäly ei kuitenkaan korvaa ihmistä
Tekoäly ei yksin ratkaise työllistymisen ongelmia, vaan ihminen tarvitsee edelleen ihmistä. Moni työnhakija ei kaipaa ensimmäisenä uutta sovellusta tai täydellistä CV-pohjaa vaan kokemuksen siitä, että joku kuuntelee, uskoo häneen ja auttaa näkemään mahdollisuuksia silloin, kun oma usko on heikentynyt. Juuri siksi tulevaisuuden vaikuttavin työllistymisen tuki ei synny pelkästään teknologiasta, vaan tekoälyn ja inhimillisen valmennuksen yhteistyöstä.
Tekoäly voi jäsentää, ehdottaa ja nopeuttaa. Valmentaja kohtaa, haastaa, rohkaisee ja auttaa tekemään päätöksiä. Kun nämä yhdistyvät oikein, vaikutus voi olla paljon suurempi kuin kummallakaan yksin.
Työllistymisen kehitysloikka tarkoittaa parempaa hyötyä entistä tehokkaammin
Usein puhutaan siitä, miten palveluita pitäisi tehostaa. Harvemmin puhutaan siitä, miten niiden tuottama arvo voisi kasvaa samaan aikaan. Juuri tähän tekoälyn ja ihmisvalmentajan saumaton yhteistyö avaa mahdollisuuden. Kyse on ns. arvoinnovaatiosta eli palvelusta, jossa työnhakija saa enemmän yksilöllistä tukea, oivalluksia ja konkreettisia etenemismahdollisuuksia ilman että palvelu muuttuu raskaammaksi tai hitaammaksi käyttää. Samaan aikaan tämä palvelu on myös kustannustehokkaampi tuottaa. Harva pystyy vastustamaan palvelua, joka tuottaa huomattavasti enemmän hyötyä huomattavasti pienemmin kustannuksin.
Tekoäly pystyy tekemään sekunneissa asioita, joihin ihmiseltä menisi tunteja, kuten
- jäsentämään osaamista
- etsimään vaihtoehtoisia urapolkuja
- tuottamaan luonnoksia hakemuksiin
- sparraamaan työhaastatteluihin
- avaamaan uusia näkökulmia
Samaan aikaan ihmisvalmentajan rooli muuttuu entistä arvokkaammaksi. Kun aikaa ei kulu pelkkään tekniseen työnhakuohjaukseen, valmentaja voi keskittyä siihen, mikä voi aidosti muuttaa ihmisen suuntaa eli:
- luottamuksen rakentamiseen
- motivaation vahvistamiseen
- epävarmuuden käsittelyyn
- rohkeuden löytämiseen
- oman potentiaalin tunnistamiseen
Työllisyyspalvelut tarvitsevat täydellisen ajattelutavan muutoksen
Liian moni palvelu keskittyy edelleen puutteisiin eli siihen, mitä ihmiseltä puuttuu, mitä hänen pitäisi korjata ja miksi hän ei vielä kelpaa työmarkkinoille. Mutta entä jos koko ajattelutapa on väärä? Entä jos tulevaisuuden kilpailuetu syntyykin potentiaalin tunnistamisesta? Entä jos teknologiaa käytettäisiin vahvuuksien löytämiseen eikä vain puutteiden seulomiseen? Entä jos työnhakija ei tuntisi itseään ongelmaksi vaan ihmiseksi, jolla on käyttämätöntä kapasiteettia?
Juuri tässä piilee ihmisvalmentajan ja tekoälyn yhteistyön todellinen voima. Tekoäly voi tehdä näkymättömän osaamisen näkyväksi. Ihmisvalmentaja voi auttaa muuttamaan oivallukset toiminnaksi. Yhdessä ne voivat palauttaa ihmiselle uskon omaan arvoonsa ja tulevaisuuteensa. Kyse ei ole vain tehokkaammasta työnhausta. Kyse on uudesta tavasta nähdä ihminen. Ehkä juuri tässä on työllistymisen seuraava suuri kehitysloikka.
Nämä näkemykset eivät perustu teoriaan vaan käytännön kokeiluihin. Plan B -projektin Osaajaverstailla on jo nähty, miten tekoälyn ja valmennuksen yhdistelmä voi auttaa työnhakijaa tunnistamaan osaamisensa, löytämään uusia mahdollisuuksia ja ottamaan seuraavia askelia kohti työelämää.
Kirjoittanut: Erno Salmela (LUT-yliopisto)
