Mitä tulevaisuuden liike-elämän osaajilta vaaditaan? Sitran yliasiamies Jyrki Katainen esittelee kolme keskeistä trendiä, ja LUT vastaa kysyntään

Sitran yliasiamies ja LUT Advisory Boardin jäsen Jyrki Katainen haluaa nostaa esiin kolme trendiä, joilla on merkittävä vaikutus yritysten ja yhteiskuntien kehittymiseen tulevina vuosina. Työn merkityksellisyys, datan merkitys kasvun lähteenä sekä kestävyys ovat muutosvoimia, joiden ymmärtäminen on jatkossa välttämätöntä liiketoimintamallien kehittämisessä. LUT-kauppakorkeakoulussa vastataan tähän kysyntään useammallakin tavalla.

Työn merkityksellisyydestä on tulossa ihmisille entistä tärkeämpi arvo. Tämä vaatii uutta osaamista yritysten johtamisessa. Merkityksellisyys kytkeytyy siihen, mitä yritys tekee, mutta myös siihen, miten yritykset toimivat.

Toinen selkeä muutosvoima on datan merkityksen korostuminen kasvun lähteenä. Data on nopeasti lisääntyvä raaka-aine, jota tullaan hyödyntämään sekä uusien palvelujen että uusien liiketoimintamallien kehittämisessä. Datatalouden nousu vaatii ymmärrystä esimerkiksi datan saatavuudesta, käytettävyydestä ja eettisesti kestävän käytön periaatteista.

Kolmas vahva trendi on kestävyys, joka kytkeytyy kahteen edellä mainittuun muutokseen. Ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden huomioiminen liiketoimintamallien kehittämisessä on jatkossa entistä enemmän välttämätöntä.

Näin kuvailee tulevaisuutta Jyrki Katainen ajatushautomo, tulevaisuustalo Sitrasta.

"Kestävyyden kannalta on välttämätöntä etsiä ratkaisuja luontokadon ja talouskasvun kytkemiseksi irti toisistaan. Kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, tarvitsemme markkinaehtoisia keinoja myös luontokadon estämiseksi. Vaikka tämä kehitys on vasta alkutekijöissään, näemme jo kannustavia yritysesimerkkejä edelläkävijyydestä, jossa taloudellinen menestys ja luonnon vahvistaminen on yhdistetty," Katainen sanoo.

Edistymistä kestävyysteemoissa seurataan

Kestävästä kehityksestä on tehty monialainen teema koko LUT-kauppakorkeakoulun ohjelmaportfoliossa aina kandidaatin tutkinnosta tohtoritutkintoihin. Vastuullisten liike-elämän ammattilaisten kouluttaminen on selvä tavoite.

LUT-kauppakorkeakoulusta valmistuneet arvioivatkin taitonsa kestävän kehityksen ja eettisyyden saralla parhaimmiksi verrattuna kaikkiin Suomen kauppakorkeakouluista valmistuneisiin. Tämä käy ilmi Suomen Ekonomien vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille tekemästä kyselystä.

LUT-kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo kertoo, että vastuullinen liiketoimintaosaaminen on asetettu mitattavaksi oppimistavoitteeksi kaikissa kauppakorkeakoulun ohjelmissa.

"Kaikissa ohjelmissa on pakolliset kurssit, joilla on vastuullisuuteen tai kestävyyteen liittyviä oppimistavoitteita. Olemme myös aloittaneet työn sen mittaamiseksi ja analysoimiseksi, kuinka opiskelijamme menestyvät suhteessa tähän tavoitteeseen. Tarvittaessa teemme korjausliikkeitä", hän sanoo.
Kestävyyttä ja vastuullisuutta käsittelevien pro gradu -tutkielmien osuus LUT-kauppakorkeakoulussa oli mittausjaksolla (2019– 2020) 15 prosenttia kaikista gradututkielmista.

"Viemme kestävyyden sanomaa ja oppeja myös kauppakorkeakoulumme ulkopuolelle opettaen kursseja LAB-ammattikorkeakoulussa, kaikille avoimilla MOOC- verkkokursseilla ja Junnuyliopistossa. Tavoitamme hyvin moninaisten alojen tulevat ammattilaiset", sanoo tutkijatohtori Laura Olkkonen.

Myös tutkimuspuolella näkyy painotus kestävässä kehityksessä ja vastuullisuudessa. Kaudella 2019–2021 käynnistettiin kaksi uutta Suomen Akatemian rahoittamaa kestävyyteen liittyvää hanketta, kolme EU-rahoitteista ja kaksi suomalaissäätiöiden rahoittamaa hanketta.

Kaikesta LUTissa tehtävästä tutkimuksesta jo neljäsosa voidaan linkittää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. LUT-yliopistolla on myös useita omia kestävyystavoitteita – LUT on esimerkiksi sitoutunut tekemään kampuksistaan ​​hiilinegatiivisia vuoteen 2024 mennessä.

LUT kärkikahinoissa vastuullisuusteemoissa

Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto Finnish Business & Society (FIBS) listaa vastuullisuuden trendeiksi muun muassa ihmisoikeudet, luonnon monimuotoisuuden, reilun datan sekä dialogin elinkeinoelämän ja valtiovallan välillä.

LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie tunnistaa kysynnän luottamuksen rakentamiselle eri toimijoiden välillä.

"LUTista valmistuu vuosittain satoja tulevaisuuden johtajia ja asiantuntijoita, joilla on kestävän, vastuullisen ja eettisen liiketoiminnan perusasiat sekä ajankohtaiset teemat hallussa", hän sanoo.

Quarshien mukaan LUT-kauppakorkeakoulun kursseilla käsitellään teemoja, joita edelläkävijäjohtajatkin yrittävät vasta saada haltuun.

"Meillä on nyt erittäin kilpailukykyinen kurssipaletti kasassa, niin pakollisten kandi- ja maisterikurssien kuin kestävä liiketoiminta -sivuaineen osalta. Esimerkiksi yritysetiikan jatkokurssilla opiskelijat perehtyvät moniin ajankohtaisiin teemoihin, kuten vastuullinen data, ihmisoikeudet, pakkotyö- ja ihmiskauppa toimitusketjuissa, henkilöstön monimuotoisuus sekä vastuullinen ja eettinen sijoittaminen."

Yritysetiikan peruskurssilla, joka on pakollinen osassa ohjelmista, käydään läpi dataetiikkaa ja kasvun rajoja. Kurssilla sivutaan myös luontokatoa ja pakkotyötä sekä robotisaation etiikkaa.

Quarshie kertoo, että kaikki LBM:n kandiopiskelijat perehtyvät luontokatoon ja muihin maapallon rajoihin jo kandiopintoihin sisällytetyllä pakollisella kestävän liiketoiminnan ja kehityksen kurssilla. Kurssien opetuksessa hyödynnetään niin käytännön esimerkkejä kuin kauppakorkeakoulussa tehtävää tutkimusta. Tutkimus ulottuu myös työelämäteemoihin kuten työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen toimitusketjuissa, työssä jaksamiseen ja tasa-arvokysymyksiin.

Miten yritysmaailma ratkoo luontokatoa?

Jyrki Katainen sanoo, että ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi ihmisen terveyden ja elannon, myös talouden näkökulmasta. Näin todettiin helmikuussa julkaistussa, kokeneen brittiläisen taloustieteilijän Partha Dasguptan raportissa.

"Kansalaiset ja yritykset ovat tiedostaneet hyvin ilmastonmuutoksen torjumisen välttämättömyyden. Tämä on johtanut kulutuskäyttäytymisen ja yritysten toiminnan muutoksiin. Rahoitusmarkkinoilla kehittyvä vastuullinen sijoittaminen pyrkii välttämään sijoittamista hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin toimintoihin", Katainen sanoo.

Vastaavaa tietoisuuden lisääntymistä ja toimintaa ei toistaiseksi ole tapahtunut luontokadon kohdalla, vaikka tutkijat ovat tuottaneet siitä tietoa jo pitkään. Globaalisti noin miljoona eliölajia on uhanalaisena, ja Suomen tunnetusta eliöstöstä vajaa 12 prosenttia on uhanalaisia.

"Olemme siis kehittäneet yhteiskuntaamme ja talouttamme välittämättä luontokadosta. Luonnolla on itseisarvo, mutta luonto tarjoaa meille myös arvokkaita ekosysteemipalveluita, joiden kautta saamme ruokaa, raaka-aineita, puhdasta vettä ja energiaa", Katainen sanoo.

Kataisen mukaan teknologiateollisuus on ensimmäisenä toimialana Suomessa sitoutunut siihen, että alan toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tullaan kääntämään positiivisiksi.

"Samanlainen sitoumus ja toimintaohjelma on metsäyhtiöistä UPM:llä yhtiön Suomessa omistamia metsiä koskien. Kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistava Rudus tarjoaa erinomaisia esimerkkejä siitä, miten aiemmin luonto- ja mainehaittoina koetut ympäristövaikutukset voidaan kääntää sekä luonnon että yrityksen näkökulmasta menestystekijöiksi", hän sanoo. 

Suomalainen Carbon action -hanke on luonut kannustavan esimerkin siitä, kuinka viljelykäytäntöjä muuttamalla on mahdollista vahvistaa monimuotoisuutta, lisätä hiilensidontaa sekä mahdollisesti myös kasvattaa satoa ja tulovirtaa. 

"Myös rahoitusmarkkinat on kiinnostumassa luontokadon pysäyttämisestä osana kehittyvää vastuullisen sijoittamisen toimintaa. Luontokatoon liittyvien riskien tunnistaminen ja monimuotoisuuden mittaaminen kaipaavat vielä uusia työkaluja", Katainen toteaa.

LUT on profiloitunut yliopistona, joka panostaa yritysyhteistyöhön.

"Me LUT-kauppakorkeakoulussa haluamme ajatella, että yritykset ovat osa ratkaisua mieluummin kuin ongelma", sanoo professori Paavo Ritala.

Esimerkkinä Ritala nostaa esille kiertotalouden liiketoimintamallit, joiden avulla yritykset voivat merkittävästi tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää ympäristöhaittoja.

"Pitkällä aikavälillä sellaiset yritykset pärjäävät parhaiten, jotka tarjoavat parasta arvoa asiakkailleen, mutta ottavat huomioon myös yhteiskunnalliset ja ympäristönäkökulmat. Uudenlaista, pitkäjänteistä ajattelua tarvitaan joka sektorilla", Ritala toteaa.

Sitoutuminen kansainvälisiin tavoitteisiin näkyy

LUT-kauppakorkeakoulu on sitoutunut toiminnassaan YK:n Principles for Responsible Management Education (PRME) -aloitteeseen, jonka tavoitteena on sitouttaa kestävät ja kansainvälisesti tunnistetut arvot opetukseen ja tutkimukseen. LUT-kauppakorkeakoulun uusin PRME-raportti julkaistiin hiljan.

PRME-koordinaattori Laura Olkkonen kertoo, että raportin tarkoitus on kertoa mitä on jo tehty ja tehdään tulevaisuudessa. Lisäksi raportissa arvioidaan sitä, miten kestävyys ja vastuullisuus ovat lisääntyneet kauppakorkeakoulun toiminnassa parin viime vuoden aikana.

"LUT-kauppakorkeakoulussa on viime vuodet panostettu siihen, että kestävyyden ja vastuullisuuden osaaminen ei jää opiskelijan oman mielenkiinnon varaan. Kaikki opiskelijamme perehtyvät siihen, mitä vastuullisuus tarkoittaa heille juuri oman alansa tulevina ammattilaisina. He oppivat soveltamaan kestävyysajattelua oman alansa haasteisiin, oli kyse sitten esimerkiksi analytiikasta, yrittäjyydestä, markkinoinnista tai hankintojen johtamisesta", Olkkonen sanoo.

Arvostetun Times Higher Education (THE) -arvioinnin mukaan Vuoden 2021 THE Impact Rankingissa LUT-yliopisto on maailman 300 vaikuttavimman yliopiston joukossa kaikkiaan 1 115 yliopistosta. Suomen tasolla LUT jakaa ilmastotekovaikutuksillaan ensimmäisen sijan Aalto-yliopiston kanssa TOP 10 -joukossa.

 

Sitra on eduskunnan perustama itsenäinen rahasto, jonka toiminta perustuu Sitra-lakiin. Sitra määrittelee itsensä tulevaisuustaloksi, jonka ydinrooli on luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle. Vuonna 2021 päivitetyn strategian mukaan Sitralla on kolme keskeistä tavoitetta: kestävyysratkaisut, reilu datatalous sekä demokratia ja osallisuus. Jyrki Katainen on LUT Advisory Boardin jäsen.

Jyrki Kataisen kuva: Miikka Pirinen

Lisätietoja:

LUT-kauppakorkeakoulu:
Tutkijatohtori Laura Olkkonen, 050 3236310, laura.olkkonen@lut.fi
Professori Paavo Ritala, 040 8335852, paavo.ritala@lut.fi
Tutkijatohtori Anne Quarshie, 050 433 2514, anne.quarshie@lut.fi

Sitra:
Yliasiamies Jyrki Katainen, 0294 618 991, jyrki.katainen@sitra.fi

Lue seuraavaksi: