Teknologia ei uhkaa ihmisen tuottamia sisältöjä, sanoo digitaalisen markkinoinnin apulaisprofessori Anssi Tarkiainen

Vaikka sisällöntuotanto voidaan teoriassa kokonaan automatisoida, aina löytyy niitä, jotka antavat arvon ihmisen tuottamalle sisällölle ja ovat valmiita maksamaan siitä. Näin uskoo Anssi Tarkiainen, LUT-kauppakorkeakoulun digitaalisen markkinoinnin apulaisprofessori, jonka vetämällä Digital Marketing in Action -kurssilla opiskelijoiden tekemä sisällöntuotanto on olennainen osa kurssia.

"Suomalaiset ovat teknologiakansaa. Täällä helposti ajatellaan, että jos jokin asia on teknisesti toteutettavissa, se riittää. Tekoäly, teknologia ja robotiikka ovat tänä päivänä tärkeässä roolissa myynnissä ja markkinoinnissa, mutta analytiikan pikatemput eivät yksin tee ketään autuaaksi. Entä jos onkin niin, että juuri nyt tarvitaan ihmissuhdetaitoja myynnin edistämiseksi?" Tarkiainen sanoo.

Hän antaa esimerkin; vielä 1980-luvulla myynnissä luotettiin erilaisiin psykologisiin kikkailuihin, joita Tarkiainen kutsuu tempuiksi. Nykyään tällaiset myyntitaktiikat tunnetaan hard sell -myyntinä, joka perustuu hyvin suoraan ja kovaan puhetyyliin.

"Jos verrataan hard sell -puheita tämän päivän myyntipuheeseen, esimerkiksi LUT-kauppakorkeakoulun myynnin apulaisprofessori Jonna Koponen korostaa myynnissä nimenomaan vuorovaikutustaitoja ja asiakkaan huomioimista."

Tarkiainen kollegoineen on päätynyt jakamaan markkinoinnin opetusta useammalle kurssille eri painotuksin. Digimarkkinoinnin analytiikkaa opetetaan tekniseen puoleen painottuvalla kurssilla ja markkinointistrategiaa sekä luovaa sisällöntuotantoa omina kursseinaan. Vaikka kurssiteemat sivuavat toisiaan, voi opiskelija koota valinnaisista aineista omia intressejään parhaiten palvelevan kokonaisuuden.

Opiskelijat markkinoivat J. Hyneman Centerin projekteja

Nyt pilotoitavalla Digital Marketing in Action -kurssilla focus on käytännön tekemisessä. Kurssin aluksi esitellään kolme LUT-konsernin protopajan Jamie Hyneman Centerin (JHC) projektia, joiden etenemisestä opiskelijat tiedottavat JHC:n somekanavissa ja nettisivuilla. Lisäksi he ideoivat sisältöä digikanaviin. Lopputulemaa opiskelijat voivat hyödyntää esimerkiksi portfolioissaan.

JHC:n projekteista kurssille on valikoitu valmisteilla oleva sähkömoottoripyörä JHC Ukkonen, telepresence-robotti eli ihmisen ohjaama mutta etäläsnäoleva robotti sekä Plywood Challenge, jossa ideoidaan uudenlaisia vanerin käyttötarpeita yhteistyössä UPM:n alaisen Wisa Plywoodin kanssa.

Koronapandemian takia opiskelijoiden pääsy JHC:n tiloihin ei nyt onnistu, mutta valmistuttuaan telepresence-robotti voi ratkaista tämänkin ongelman. Robotilla on jo nimikin, Hynebot.

"Telepresenceä eli etäläsnäoloa on esimerkiksi Teams-tapaaminen, mutta robotti tuo äänen ja kuvan ohella tilanteeseen liikkeen. Telepresence-robotti eroaa esimerkiksi automatisoidusta siivousrobotista siinä, että Telepresence on koko ajan ihmisen ohjauksessa, ja kyseinen ihminen pääsee robotin avulla osallistumaan keskusteluun, näkemään tilan ja tekemään jotain, jos siihen kiinnitetään robottikädet", Anssi Tarkiainen kertoo.

Tarkoitus silti on, että tulevaisuudessa, jahka pandemia on voitettu, opiskelijat pääsisivät ottamaan itse kuvia JHC:n tiloihin ja tekemään siellä tarvittavia haastatteluja ja muuta tiedonhankintaa. Toistaiseksi nämä työt pitää hoitaa etänä.

"JHC:n toimintakulttuuriin kuuluu, että opiskelijat tekevät itse sen sijaan, että heille annettaisiin paljon valmiina."

Digital Marketing in Action -kurssilla opiskeleva Daniil Saarik unelmoi työpaikasta peliteollisuudessa tai mahdollisesti jatkosta tohtoriopintojen parissa.

"Minusta kurssin idea analytiikan ja käytännöllisyyden yhdistämisestä on todella hieno. Yhteistyö JHC:n kanssa kuulostaa myös upealta. Toivottavasti saan kurssilta sellaista näkemystä ja taitoja, joilla hankin työpaikan markkinointialalta", Saarik sanoo.

Hän arvioi, että digitaalinen markkinointi painottuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän tarinoiden kertomiseen ja videosisältöön. Saarik uskoo, että tekoälyn kehitys vaikuttaa valtavasti näiden kehityskulkujen hyödyntämiseen. Samaa kurssia käyvä Andrea Melissa Mejia Rodezno on sitä mieltä, että teknologian nopea kehitys vauhditti digitaalisen markkinoinnin kasvua jo ennen koronapandemiaa. Hän työskentelee markkinointiasiantuntijana etenkin somemarkkinoinnin parissa.

"Nyt kun meillä on kokemusta pandemiasta, kuluttajat ja yritykset ovat ymmärtäneet, kuinka tärkeää digimarkkinointi on liiketoiminnassa ja viestinnässä. Uskon, että tulevaisuudessa syntyy uusia sosiaalisen median alustoja ja digilaitteet ovat entistä käyttäjäystävällisempiä kaikenlaisille kuluttajille", hän sanoo.

Saarik ja Mejia Rodezno opiskelevat LUTissa kansainvälistä markkinointia maisterin paperit tähtäimessä. Mejia Rodezno suorittaa kaksoistutkintoa LUTissa ja Prahan kauppakorkeakoulussa.

"Pääaineeni Prahassa on kansainvälinen liiketoiminta, ja vuoden opiskelujen jälkeen sain hakea kaksoistutkintoa. Koska markkinointi oli etsimäni aine, LUT oli kumppani, joka antoi minulle mahdollisuuden opiskella sitä. Olen ollut todella tyytyväinen opetuksen tasoon kummassakin yliopistossa ja varma siitä, että valitsin hienon urapolun."

"On aika lohduton ajatus, että koneet olisivat parempia kuin me"

Joidenkin arvioiden mukaan teknologian ja tekoälyn käyttö tulee vain lisääntymään digimarkkinoinnissa, ja esimerkiksi analytiikkakoulutusta tarvitaan yhä enemmän. Toisaalta yhtenä isona trendinä nähdään juuri sisällöntuotannon merkitys.

"On aika lohduton ajatus, että koneet olisivat kaikessa parempia kuin me. Silloin mennään jo dystopian puolelle, kauhukuvaan tulevaisuuden yhteiskunnasta. Elämme nyt teknologiahuumassa, mutta kaikilla voimilla on aina vastavoimansa", Anssi Tarkiainen sanoo.

Hän antaa jälleen esimerkin, tällä kertaa viihdeteollisuuden parista.

"Mitä televisiolle tapahtui? Ilmaiseksi saa nyt lähinnä halvalla tehtyä tosi-tv-tarjontaa. Kunnolla käsikirjoitetut ja tuotetut sarjat ovat siirtyneet maksulliselle puolelle suoratoistopalveluihin. Niiden suosio osoittaa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan laadusta."

Sama kehitys on ollut Tarkiaisen mukaan havaittavissa pelimaailmassa. Parhaimmat pelit ovat hänen mielestään hyvin käsikirjoitettuja, kuin interaktiivisia elokuvia. Nyt tällaisten käsikirjoitettujen pelien ohi kiilaavat usein moninpelit, jotka perustuvat kilpailuun ja ovat viihteen muotona enemmän e-urheilua. Tarkiaisen mukaan kuitenkin myös käsikirjoitetut pelit elävät vahvana ja laadukkaasta luovasta sisällöstä peleissä halutaan maksaa.

"Voi olla, että markkinat jakaantuvat omiin segmentteihinsä niin, että osa porukasta on valmis maksamaan laadukkaasta luovasta sisällöstä ja osa e-urheilun tyylisestä sisällöstä."

 

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Anssi Tarkiainen, 040 8336773, anssi.tarkiainen@lut.fi

Lue seuraavaksi: